![\"Puu](\"https:\/\/i0.wp.com\/www.dendrologianseura.fi\/img\/Suomen_puujapensaskasvio_500x730px.jpg\" "\\"puu-")
<\/a>\nKuva isompana<\/a>\n<\/p>\n
Suomen puu- ja pensaskasvio on t\u00e4ysin kotimainen Suomessa luontaisina ja viljeltyin\u00e4 tavattavien puuvartisen kasvien – puiden, pensaisen, varpujen ja puuvartisk\u00f6ynn\u00f6sten – tunnistamis- ja k\u00e4ytt\u00f6opas. Kolmas painos on perusteellisesti uusittu. Tieteellinen ja omakielinen kasvinimist\u00f6 ja kasvien luokittelu on nykyaikaistettu. Uutta ovat my\u00f6s korkeusvy\u00f6hykkeiden esittely ja alkuper\u00e4islajistomme risteymien kuvaukset ja levinneisyyskartat.<\/p>\n
Monet aikaisemmin suljetut, Suomelle puuvartisten kasvien alkuper\u00e4alueina t\u00e4rke\u00e4t seudut, avautuivat 1990-luvulla. Kasvukautemme on pidentynyt ja kasvien tuonti ulkomailta on monipuolistunut verkkokaupan my\u00f6t\u00e4. Siksi esitelt\u00e4vi\u00e4 kasveja on aiempaa paljon enemm\u00e4n: yli 1300 taksonia ja lajikkeita l\u00e4hes saman verran. Mukana ovat yleisimm\u00e4t ja etenkin kotimaisen valinnan ja jalostuksen kautta syntyneet lajikkeet.<\/p>\n
Kasviossa annetaan kasvien k\u00e4ytt\u00f6-, lis\u00e4ys- ja viljelyohjeet sek\u00e4 tieto myrkyllisyydest\u00e4 ja sy\u00f6t\u00e4vyydest\u00e4. T\u00e4rkeimm\u00e4t kasvitaudit ja kasvintuhoajat mainitaan. Alkuper\u00e4iset levinneisyysalueet ja viljelyn yleisyys ja onnistuminen Suomsessa ilmenev\u00e4t kartoista.<\/p>\n
Kirjassa on l\u00e4hes 1200 piirroskuvaa. Marja Koistisen upeaa kuvitus t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t Stan Schinglerin uudet piirrokset.<\/p>\n
Teos on myynniss\u00e4 Tiedekirjan myym\u00e4l\u00e4ss\u00e4 ja verkkokaupassa<\/a>.<\/p>\n Jaakko Saarinen kirjoitti Botanicum-lehteen artikkelin Puu- ja pensaskasvion tekemisest\u00e4<\/a><\/p>\n Puiden j\u00e4ljill\u00e4 kertoo alkuper\u00e4isten ja tuotujen puu- ja pensaslajien viljelyst\u00e4 ja kokeiluista Suomessa. Kirjassa esitell\u00e4\u00e4n puutulokkaiden vaiheita mets\u00e4isess\u00e4, mutta luontaisesti v\u00e4h\u00e4lajisessa maassamme. Teos kattaa aikakaaren vanhimmista kirjallisista l\u00e4hteist\u00e4 aina n\u00e4ihin p\u00e4iviin. Kirjan artikkelit esittelev\u00e4t dendrologian historiaa eri puolilta: puistojen perustamista, mets\u00e4nviljely\u00e4, tutkimusta, puuvartisten kasvien jalostusta sek\u00e4 toimintaan osallistuneita ihmisi\u00e4. Viljellyn puu- ja pensaslajiston runsautta ja merkityst\u00e4 arvioidaan monesta n\u00e4k\u00f6kulmasta Kalevalan myyttej\u00e4 ja geeniteknologiaa unohtamatta.<\/p>\n Kev\u00e4inen asiointi puutarhamyym\u00e4l\u00e4ss\u00e4 lienee meille useimmille tutuinta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n dendrologiaa. Aihepiiriin liittyviss\u00e4 artikkeleissa tarkastellaan kotipihojen koriste- ja hy\u00f6tykasvien jalostusta ja tuontia. Kirjassa kerrotaan my\u00f6s puu- ja pensaslajien alkuperist\u00e4. Mist\u00e4 ovatkaan korkkipuu tai douglaskuusi l\u00e4ht\u00f6isin? Uusia puulajeja ja puiden siemeni\u00e4 on aikojen saatossa haettu et\u00e4\u00e4lt\u00e4kin, jopa eri puolilta Aasiaa ja Pohjois-Amerikkaa my\u00f6ten. Teoksen kirjoittajina on joukko maamme dendrologian parhaita asiantuntijoita ja ammattilaisia. Kirjassa on kattava hakemisto.<\/p>\n Teos on ensimm\u00e4inen kattava yhteenveto maamme mielenkiintoisimmista arboretumeista, puistoista ja puutarhoista, joita esitell\u00e4\u00e4n 85 Uudeltamaalta Inarin Lappiin. Kohteita on joka makuun: romanttisia kartanopuistoja, dendrologiasta innostuneiden ihmisten runsaslajisia yksityisi\u00e4 puutarhoja ja Mets\u00e4ntutkimuslaitoksen laajoja ulkomaisten puulajien koemetsik\u00f6it\u00e4. Sivuja kirjassa on 155.<\/p>\n Kirja on ennen muuta kasvio, jonka avulla voi tunnistaa puuvartiset kasvimme. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s tiedot lajien luontaisesta levinneisyydest\u00e4 ja ekologiasta sek\u00e4 erilaisista k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksista. Kasviossa on yli 900 Marja Koistisen piirt\u00e4m\u00e4\u00e4 korkealaatuista kuvaa ja noin 1400 viljely\u00e4 ja levinneisyytt\u00e4 kuvaavaa kartaketta.<\/p>\n Ensimm\u00e4iseen painokseen verrattuna kirjan sivum\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut l\u00e4hes sadalla; esitelt\u00e4vi\u00e4 taksoneita on nelj\u00e4nneksen verran enemm\u00e4n, kuvitusta on lis\u00e4tty ja t\u00e4ydennetty, m\u00e4\u00e4rityskaavoja ja lajikuvauksia on parannettu. Viljelykartakkeissa on uudella merkill\u00e4 esitetty ne kasvit, jotka k\u00e4rsiv\u00e4t kovina pakkastalvina suuria vaurioita, vaikka muutoin ovat kest\u00e4vi\u00e4. My\u00f6s kirjan johdantolukuja on selvennetty ja t\u00e4ydennetty. Kokonaan uutta on johdantoon sijoittuva luku jalojen lehtipuiden mets\u00e4nhoidosta.<\/p>\n Loppuunmyyty.<\/p>\n Yhteenvetotaulukossa kerrotaan Helsingist\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4n 36 poppelilajia, -lajiketta tai -risteym\u00e4\u00e4. Poppelisuku jaetaan viiteen lajiryhm\u00e4\u00e4n, joiden puitteissa Helsingin lajisto esitell\u00e4\u00e4n. Varsinaisia lajikuvauksia tai m\u00e4\u00e4rityskaavoja kirjassa ei ole, mutta joka lajista tai risteym\u00e4st\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n t\u00e4rkeimm\u00e4t tuntomerkit, joiden perusteella ne voi erottaa l\u00e4hisukulaisistaan.<\/p>\n Sek\u00e4 piirroksia ett\u00e4 mustavalkoisia valokuvia on runsaasti. Tuntomerkkien lis\u00e4ksi lajikuvauksiin on mahdutettu mm. arvokkaita tietoja puiden k\u00e4ytt\u00f6tavoista, talvenkest\u00e4vyydest\u00e4 ja viljelyalueesta Suomessa. Muutoinkin kirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon koko Suomessa k\u00e4ytt\u00f6kelpoista poppelitietoutta.<\/p>\n Loppuunmyyty.<\/p>\n K\u00e4\u00e4p\u00e4kirjanen perustuu tutkimukseen, jossa kartoitettiin koko Helsingin kaupungin k\u00e4\u00e4p\u00e4sienilajisto ja seurattiin k\u00e4\u00e4pien yleisyytt\u00e4 erilaisilla ymp\u00e4rist\u00f6tyypeill\u00e4. Kirjassa esitell\u00e4\u00e4n kaikki 120, vuosina 1980-86 Helsingiss\u00e4 tavattua k\u00e4\u00e4p\u00e4lajia. Yleisimm\u00e4t lajit kuvataan tuntomerkkeineen, lis\u00e4ksi mukana on 30 lajin levinneisyyskartat ja 18 k\u00e4\u00e4p\u00e4lajin valokuvat.<\/p>\n Kirjasta saa hyv\u00e4n k\u00e4sityksen k\u00e4\u00e4pien yleisyydest\u00e4, niiden is\u00e4nt\u00e4puista ja sopeutumisesta kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Oma lukunsa on omistettu k\u00e4\u00e4pien aiheuttamille lahovioille, niiden torjunnalle ja eri puulajien vastustuskyvylle. K\u00e4\u00e4p\u00e4kirja on arvokas tietopaketti jokaiselle puiden hoitajalle, samoin kuin kaikille sienten yst\u00e4ville, ruokasienikirjoissahan k\u00e4\u00e4pi\u00e4 ei kuvata. Suurkaupunkiymp\u00e4rist\u00f6 tarjoaa kasvumahdollisuuksia monille harvinaisillekin k\u00e4\u00e4p\u00e4lajeille. Kirjassa esitell\u00e4\u00e4n useita Suomessa ainutlaatuisia sienihavaintoja.<\/p>\nPuiden j\u00e4ljill\u00e4 – 400 vuotta dendrologian historiaa<\/h2>\n
![\"puiden_jaljilla\"](\"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/doc\/Suomen_ppk_rgb.jpg\" "\\"puiden_jaljilla\\"")
<\/a>
Henry V\u00e4re, Aune Koponen, Leena H\u00e4met-Ahti, Max. Hagman, Juha Raisio (toim.). Dendrologian Seura – Dendrologiska S\u00e4llskapet r.y., Helsinki. (Publications of the Finnish Dendrological Society 9: 1-328. ISSN 0783-3903, ISBN 978-951-96557-3-4)<\/p>\n\nSuomalaisia puulajipuistoja (Finnish Arboreta)<\/h2>\n
<\/a>
Alanko, P., Fagerstedt, K., Kauppila, A. & Mustiala, V. 2004: Suomalaisia puulajipuistoja (Finnish Arboreta). 155 s. Dendrologian Seura – Dendrologiska S\u00e4llskapet r.y., Helsinki. (Publications of the Finnish Dendrological Society 8: 1-155). Suomalaisista puulajipuistoista kertovan teoksen tekij\u00e4t ovat tunnetut dendrologimme Pentti Alanko, Kurt Fagerstedt, Aulikki Kauppila ja Virpi Mustiala.<\/p>\n<\/a>
Yll\u00e4 kirjan tekij\u00e4t, vasemmalta Virpi Mustiala, Aulikki Kauppila, Pentti Alanko ja Kurt Fagerstedt. Minna Alanko piirsi kartat ja Leena Helynranta taittoi kirjan.<\/p>\nSuomen puu- ja pensaskasvio (Woody Flora of Finland)<\/h2>\n
<\/a>
H\u00e4met-Ahti, L., Palm\u00e9n, A., Alanko, P. & Tigerstedt, P. M. A. (toim.) 1992: Suomen puu- ja pensaskasvio. 2., uudistettu painos. 373 s. Dendrologian Seura – Dendrologiska S\u00e4llskapet r.y., Helsinki. (Publications of the Finnish Dendrological Society 6: 1-373). Puu-ja pensaskasvio esittelee Suomen alkuper\u00e4iset ja viljellyt puut, pensaat sek\u00e4 varvut; kaikkiaan noin 1200 kasvilajia, -rotua, -muotoa tai -lajiketta.<\/p>\nHelsingin poppelit<\/h2>\n
<\/a>
Karhu, N. 1986. Helsingin poppelit. 130 s. Dendrologian Seura – Dendrologiska S\u00e4llskapet r.y., Helsinki. (Publications of the Finnish Dendrological Society 3: 1-130). T\u00e4m\u00e4 yhdelle tavalliselle, mutta hankalasti tunnistettavalle puuvartissuvulle omistettu kirja perustuu tekij\u00e4ns\u00e4 vuosina 1978-85 tekem\u00e4\u00e4n Helsingin kaupungin alueella kasvavien poppeleiden kartoitukseen. Kirjassa kerrotaan kaikkien Helsingiss\u00e4 tuolloin kasvaneiden 12 748 poppeliyksil\u00f6n nimet ja osoitteet. Puiden sijoittuminen kaupungin alueelle esitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s pistekartoin.<\/p>\nHelsingin puisto- ja mets\u00e4puita lahottavat k\u00e4\u00e4v\u00e4t<\/h2>\n
<\/a>
Niemel\u00e4, T. ja Erkkil\u00e4, R. 1987. Helsingin puisto- ja mets\u00e4puita lahottavat k\u00e4\u00e4v\u00e4t. 56 s. Helsingin kaupungin rakennusvirasto, puisto-osasto, Helsinki. (Publications of the Finnish Dendrological Society 4: 1-56).<\/p>\nVihre\u00e4t j\u00e4ttil\u00e4iset, Suomen paksuimmat puut<\/h2>\n