Kuvitettu pdf-versio<\/a><\/p>\n Dendrologian Seura on valinnut vuoden 2018 puusuvuksi laajan ja kulttuurisesti merkitt\u00e4v\u00e4n ruusujen (Rosa) suvun. Vuoden puusuku on valittu vuodesta 2001 l\u00e4htien. Sit\u00e4 ennen, vuosina 1977\u20132000, valittiin vuoden puulaji ja esiteltiin maamme 24 luonnonvaraista kotimaista puulajia.<\/p>\n Ruusuja kasvaa luonnossa vain pohjoisella pallonpuoliskolla. Lajim\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelee n\u00e4k\u00f6kulmasta riippuen runsaasta sadasta yli nelj\u00e4\u00e4n tuhanteen! Lajim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t kymmenet tuhannet ruusulajien v\u00e4liset luontaiset risteym\u00e4t ja ihmisen toiminnan tuloksena syntyneet lajikkeet. Ruusujen taksonominen luokittelu on vaikeaa, ja yleens\u00e4 ruusuja luokitellaankin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisesti paremminkin niiden k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen kuin niiden taksonomian mukaan. Runsasta lajikevalikoimaa ja sekavaa taksonomiaa kuvastaa, ett\u00e4 uudessa Viljelykasvien nimist\u00f6ss\u00e4 (2017) on noin 270 ruusunime\u00e4, jotka kuuluvat kymmeniin lajeihin ja 30 eri lajikeryhm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Ruusujen tunnistaminen on vaikeaa, eik\u00e4 lajeja ja lajikkeita yleens\u00e4 pysty tunnistamaan pelk\u00e4n kukan perusteella. Ruusujen parhaat tuntomerkit l\u00f6ytyv\u00e4t lehdist\u00e4, piikityksest\u00e4, versoista, verholehdist\u00e4 ja kiulukoista.<\/p>\n Ruusut ovat oleellinen osa puutarhakulttuuria ja eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 maailman arvostetuin koristekasvisuku. Niin kauan kuin ihmiskunta on harrastanut puutarhanhoitoa, on ruusujakin istutettu ja ihailtu. Ruusuihin liittyy my\u00f6s kiehtovia tarinoita: ruusuja ovat kuljettaneet suurina aarteina maasta toiseen niin ristiretkel\u00e4iset kuin Karjalan evakotkin. Monet historian merkkihenkil\u00f6t ovat olleet ruusuharrastajia, kuten vaikkapa keisari Napoleonin vaimo keisarinna Jos\u00e9phine.<\/p>\n K\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen mukaan Suomessa menestyv\u00e4t ruusut luokitellaan karkeasti pensasruusuihin, k\u00f6ynn\u00f6sruusuihin ja \u201djaloruusuihin\u201d. Jaottelu on mielivaltainen ja liukuva. Pensasruusut ovat ruusun kukin kukkivia monik\u00e4ytt\u00f6pensaita, joiden kukat voivat olla viisiter\u00e4lehtisi\u00e4 tai eri tavoin kerrannaisia. T\u00e4st\u00e4 ryhm\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t ilmastollisesti kest\u00e4vimm\u00e4t ruusut. K\u00f6ynn\u00f6sruusut ovat tosiasiassa pensasruusuja, joiden versot sattuvat kasvamaan ep\u00e4tavallisen pitkiksi \u2013 k\u00f6ynn\u00f6ksille ominaisia k\u00e4rhi\u00e4 tai kiipim\u00e4juuria niill\u00e4 ei ole. Jaloruusujen ryhm\u00e4\u00e4n kuuluu sekalainen joukko vaateliaita, pitk\u00e4lle jalostettuja, loisteliaasti kukkivia lajikkeita, jotka eiv\u00e4t kaikki talvehdi meill\u00e4 lainkaan. Jaloruusujen ep\u00e4virallinen alalaji ovat ryhm\u00e4ruusut, jotka talvehtivat meill\u00e4 ulkona.<\/p>\n Ruusuilla on paljon k\u00e4ytt\u00f6tapoja puutarhoissa ja julkisilla viheralueilla. Pensasruusuja voidaan istuttaa muiden kukkivien pensaiden tavoin suojapensaiksi, aidanteiksi ja pensasryhmiin. Leikkausta kest\u00e4v\u00e4t, juurivesoista levi\u00e4v\u00e4t ja vaatimattomat pensasruusut ovat yleisi\u00e4 my\u00f6s liikennealueiden istutuksissa. Vaateliaita ja hoitoa vaativia \u201djaloruusuja\u201d istutetaan etenkin kotipuutarhoihin. Ruusujen teemapuistoja ovat ruusutarhat, joissa esitell\u00e4\u00e4n kymmenitt\u00e4in tai sadoittain erilaisia pensasruusu-, k\u00f6ynn\u00f6sruusu- ja jaloruusulajikkeita.<\/p>\n Suomessa kasvaa Puu- ja pensaskasvion (1992) mukaan luonnonvaraisena kuusi ruusulajia: mets\u00e4ruusu (R. cinnamomea, syn. R. majalis), karjalanruusu (R. acicularis), orjanruusu (R. dumalis), koiranruusu (R. canina), okaruusu (R. sherardii) ja iharuusu (R. mollis). N\u00e4ist\u00e4 koiranruusu ja okaruusu kasvavat luontaisina ainoastaan Ahvenanmaalla. Punalehtiruusu (R. glauca) ja kurtturuusu (R. rugosa) m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n vakinaisiksi uustulokkaiksi. Suomessa vakinaistunut kurtturuusu luokitellaan nyky\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in haitalliseksi vieraslajiksi, joka uhkaa etenkin saaristoluontoamme.<\/p>\n My\u00f6s Suomessa on ruusuja kasvatettu heti, kun puutarhaviljely maassamme alkoi muutamia satoja vuosia sitten. Historiamme ja ilmastomme vuoksi Suomeen on kehittynyt satojen vuosien aikana omintakeinen pensasruusukulttuuri. Suomesta l\u00f6ytyy vanhoina j\u00e4\u00e4ntein\u00e4 sek\u00e4 id\u00e4st\u00e4 ett\u00e4 l\u00e4nnest\u00e4 meille saapuneita pensasruusulajikkeita, joita ei juuri muualta maailmasta en\u00e4\u00e4 l\u00f6ydy. Yksi Suomen suosituimmista ruusulajikkeista, juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia \u2019Plena\u2019), on hyv\u00e4 esimerkki ruususta, joka on kaikille suomalaisille tuttu, mutta l\u00e4hes tuntematon muissa maissa. Olemmekin Suomessa kansainv\u00e4lisestikin edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 ns. l\u00f6yt\u00f6ruusujen tunnistamisessa ja talteenotossa. Suomalaiseen nykyvalikoimaan kuuluu luonnonvaraisten ruusujemme ja Euroopasta tuotujen ruusujen lis\u00e4ksi kymmenitt\u00e4in muualla tuntemattomia l\u00f6yt\u00f6ruusuja, esimerkiksi \u2019Ruskela\u2019, \u2019Aurora\u2019, \u2019Ristinummi\u2019 tai \u2019Juhannusmorsian\u2019.<\/p>\n Satu Tegel<\/p>\n Julkaistu Sorbifoliassa 1\/2018<\/p>\n Takaisin luetteloon<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ruusut ihmiskunnan historiassa<\/h3>\n
\nRuusuja on viljelty V\u00e4limeren maissa jo paljon ennen ajanlaskumme alkua ja Kiinassakin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 2000 vuotta. Ruusut ovat olleet paitsi koristekasveja my\u00f6s hy\u00f6tykasveja: niit\u00e4 on k\u00e4ytetty l\u00e4\u00e4kekasveina ja ruusun ter\u00e4lehdist\u00e4 saatava ruusuvesi ja -\u00f6ljy ovat olleet arvokasta kauppatavaraa. Ruusuja on my\u00f6s risteytetty siit\u00e4 l\u00e4htien kun risteytt\u00e4misest\u00e4 ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 ruvettiin ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n jotain. Ruusulajikkeita onkin kymmeni\u00e4 tuhansia.<\/p>\nRuusut koristekasveina<\/h3>\n
Suomalaiset ruusut<\/h3>\n