Vuoden puusuku 2021<\/p>\n\n\n\n
Lep\u00e4t ovat Dendrologian Seuran valitsema Vuoden puuvartissuku 2021.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Koivukasvien (Betulaceae<\/em>) heimoon kuuluvia leppi\u00e4 tunnetaan noin 30 lajia, joista suurin osa esiintyy pohjoisen pallonpuoliskon viile\u00e4ss\u00e4 ja lauhkeassa vy\u00f6hykkeess\u00e4. Lep\u00e4t ovat puita tai kookkaita pensaita, jotka pioneerilajeina metsitt\u00e4v\u00e4t nopeasti aukeita aloja, mutta lyhytik\u00e4isin\u00e4 v\u00e4istyv\u00e4t sukkession my\u00f6t\u00e4. Lepille tyypillinen tuntomerkki on kovaksi ja ruskeaksi \u201dk\u00e4vyksi\u201d muuttuva siemennorkko. Toinen yhteinen piirre on juurinystyr\u00e4t, joissa el\u00e4vat ilmakeh\u00e4n typpe\u00e4 sitovat Frankia<\/em>-suvun bakteerit. Ne turvaavat is\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 typen saannin ja saavat vastavuoroisesti lep\u00e4lt\u00e4 yhteytt\u00e4mistuotteita. Lep\u00e4t parantavat ajan oloon kasvupaikkansa maaper\u00e4\u00e4 varistaessaan typpipitoiset lehtens\u00e4 vihrein\u00e4. Suomessa kasvavat luonnonvaraisena harmaalepp\u00e4 (Alnus incana<\/em>) ja tervalepp\u00e4 (A. glutinosa<\/em>).<\/p>\n\n\n\n Harmaalep\u00e4st\u00e4 <\/strong>erotetaan meill\u00e4 kaksi alalajia, etel\u00e4nharmaalepp\u00e4 (subsp. incana) ja evinneisyydelt\u00e4\u00e4n pohjoinen kuolanharmaalepp\u00e4 (subsp. kola\u00ebnsis<\/em>). Laajan levinneisyytens\u00e4 puitteissa monimuotoisesta harmaalep\u00e4st\u00e4 tunnetaan useita alalajeja Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aasian viileiss\u00e4 ja lauhkeissa osissa.<\/p>\n\n\n\n Harmaalepp\u00e4 kasvaa meill\u00e4 yleisen\u00e4 koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja tunturialuetta. Se voi kasvaa monenlaisilla kasvupaikoilla, mutta parhaiten se menestyy rehevill\u00e4 mailla. Harmaalepp\u00e4 on tervalepp\u00e4\u00e4 selvemmin tyypillinen pioneeripuu, joka runsaan siementuotannon ja voimakkaan vesomiskyvyn turvin valtasi aiemmin hyl\u00e4ttyj\u00e4 kaskimaita ja nykyisin uudistuu avohakkuualoille. Se kasvaa nuorena nopeasti, mutta jo 30 vuoden i\u00e4ss\u00e4 kasvu tyrehtyy ja puu alkaa r\u00e4nsisty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tervalepp\u00e4 <\/strong>on meill\u00e4 yleinen Etel\u00e4- ja Keski-Suomessa Kokkolan korkeudelle asti. Siit\u00e4 pohjoiseen se harvinaistuu. Tervalepp\u00e4 on j\u00e4rvien ja merenrantojen sek\u00e4 rehevien korpien ja puronvarsien puu. Se voi kasvaa hyv\u00e4ll\u00e4 kasvupaikalla j\u00e4re\u00e4ksi tukkipuuksi ja huomattavasti harmaalepp\u00e4\u00e4 vanhemmaksi. <\/p>\n\n\n\n Kotimaiset lepp\u00e4lajit on helppo erottaa toisistaan lehtien, k\u00e4pym\u00e4isten norkkojen ja kuoren tuntomerkkien perusteella. Tervalep\u00e4n k\u00e4vyiss\u00e4 on selv\u00e4 per\u00e4, kun taas harmaalep\u00e4n k\u00e4vyt ovat per\u00e4tt\u00f6m\u00e4t. Terva- ja harmaalep\u00e4n risteym\u00e4 hybridilepp\u00e4 (Alnus \u00d7 pubescens<\/em>) on melko yleinen siell\u00e4, miss\u00e4 kantalajeja kasvaa l\u00e4hekk\u00e4in. <\/p>\n\n\n\n Lep\u00e4t kukkivat varhain kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, yleens\u00e4 maaliskuussa, mutta poikkeuksellisen leutona talvena 2020 kukkivia leppi\u00e4 n\u00e4kyi Etel\u00e4-Suomessa jo tammikuussa. Tuulip\u00f6lytteiset lep\u00e4t tuottavat paljon siitep\u00f6ly\u00e4 ilmavirtojen viet\u00e4v\u00e4ksi ja allergikkojen kiusaksi. Yksitt\u00e4iset kukat ovat pieni\u00e4 ja yksineuvoisia. Hedekukat ovat riippuvis sa norkoissa, jotka muodostuvat edellisen vuoden syksyll\u00e4 ja n\u00e4kyv\u00e4t puissa talvella ruskeina p\u00f6tk\u00f6in\u00e4. Kukinnan aikana ne venyv\u00e4t pituutta ja tulevat siitep\u00f6lyst\u00e4 keltaisiksi. Emikukinnot ovat lyhyehk\u00f6j\u00e4 norkkoja, joista tulee p\u00f6lytyksen j\u00e4lkeen kovia, vihreit\u00e4 palleroita. Seuraavana talvena ne ovat tyypillisi\u00e4 ruskeita lep\u00e4n \u201dk\u00e4pyj\u00e4\u201d. Siemenet varisevat kev\u00e4ttalvella hangelle tuulen ja kev\u00e4isten sulavesien kuljetettaviksi.<\/p>\n\n\n\n Molemmat kotimaiset lepp\u00e4mme uudistuvat my\u00f6s vesoista hyvin. Harmaalepp\u00e4 kasvattaa sek\u00e4 kanto- ett\u00e4 juurivesoja, tervalepp\u00e4 vain kantovesoja. Mets\u00e4nhoidossa on avohakkuualoille nousevasta harmaalepp\u00e4vesakosta enimm\u00e4kseen pyritty eroon taimikon perkauksissa. Toisaalta hallanarkojen kuusentaimien verhopuustona suositaan sopivan kokoisia harmaaleppi\u00e4, jotka sitten kaadetaan pois kuusten ohitettua aran taimivaiheen. <\/p>\n\n\n\n Tervalepp\u00e4 on harmaalepp\u00e4\u00e4 arvostetumpi mets\u00e4talouspuu, ja sen kasvatuksen tavoitteena on yleens\u00e4 tuottaa korkealaatuista tukkipuuta. Tervalep\u00e4n siemenen tuottamiseksi on perustettu siemenviljelyksi\u00e4 valittujen kantapuiden vartteilla. Taimitarhoilla mets\u00e4nviljelyyn tuotetut tervalep\u00e4n taimet ovat olleet enimm\u00e4kseen metsikk\u00f6alkuper\u00e4\u00e4, mutta nykyisin on saatavissa my\u00f6s siemenviljelyssiemenest\u00e4 kasvatettuja taimia. Tervalepp\u00e4\u00e4 voidaan istuttaa viljaville, tuoreille ja multaville paikoille. Tervalepp\u00e4metsik\u00f6it\u00e4 hoidetaan rauduskoivun tapaan nuoruusvaiheessa voimakkain ja usein toistuvin harvennuksin, jotta latvukset pysyv\u00e4t elinvoimaisina, ja p\u00e4\u00e4tehakkuuta voi alkaa suunnitella noin 50 vuoden i\u00e4ll\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Molempien kotimaisten leppien puu muuttuu kaadon j\u00e4lkeen ilman vaikutuksesta punertavaksi, tervalep\u00e4ll\u00e4 harmaalepp\u00e4\u00e4 tummemman punaruskeaksi. Puuaine on kevytt\u00e4, pehme\u00e4\u00e4 ja helposti ty\u00f6stett\u00e4v\u00e4\u00e4, mist\u00e4 syyst\u00e4 se on kuvanveist\u00e4jien ja taidepuuseppien suosiossa. Lepp\u00e4puusta tehd\u00e4\u00e4n huonekaluja sek\u00e4 taulujen ja valokuvien kehyksi\u00e4. Valimoiden ja lasitehtaiden muotteihin sek\u00e4 kenkien lesteihin se sopii hyvin, koska se pit\u00e4\u00e4 muotonsa halkeilematta. Lep\u00e4st\u00e4 saa kaunista punaista paneelia, ja my\u00f6s saunanlaudepuuna se on suosittu haapapuun ohella. <\/p>\n\n\n\n Vaikka lepp\u00e4puu ei huonon lahonkest\u00e4vyytens\u00e4 vuoksi sovellu ulkok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, on se kuitenkin vedenalaisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kovaa ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4. Venetsian kaupunki on rakennettu osaksi tervalepp\u00e4paalujen varaan. Lepp\u00e4 on my\u00f6s kotikatajan tavoin suosittu savustuspuu. <\/p>\n\n\n\n Lep\u00e4t saavat yleens\u00e4 olla rauhassa kasvinsy\u00f6jilt\u00e4. Hirviel\u00e4imille, j\u00e4niksille ja myyrille lepp\u00e4 ei maistu. Entisin\u00e4 aikoina tehtiin karjalle talviravinnoksi lepp\u00e4kerppuja, kun lep\u00e4nlehdist\u00e4 oli tullut syyspakkasten puremina paremmin maistuvia. <\/p>\n\n\n\n Id\u00e4nlehtikuoriainen (Agelastica alni<\/em>) sy\u00f6 joskus lep\u00e4nlehdet puhtaiksi j\u00e4tt\u00e4en j\u00e4ljelle vain lehtisuonet, mutta yleens\u00e4 lep\u00e4t toipuvat sy\u00f6nnist\u00e4 hyvin. Toinen lep\u00e4ll\u00e4 el\u00e4v\u00e4 hy\u00f6nteinen, joka kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota, on lepp\u00e4kemppi (Psylla alni), jonka toukka eritt\u00e4\u00e4 suojakseen valkoista, villamaista vahaa. Tuolloin sanotaan, ett\u00e4 lepp\u00e4 piimii. Tavallisia leppien lahottajia ovat lep\u00e4nk\u00e4\u00e4p\u00e4 (Inonotus radiatus<\/em>) ja lep\u00e4narinak\u00e4\u00e4p\u00e4 (Phellinus alni<\/em>).<\/p>\n\n\n\n Tervalepp\u00e4 on kaunis maisemapuu tummine runkoineen, kiilt\u00e4vine lehtineen, mutkaisine oksineen ja k\u00e4pyineen. Molemmilla lepp\u00e4lajeilla tavataan erikoismuotoja, joista etenkin lehtimuodoltaan poikkeavia erilaisia liuskalehtisi\u00e4 harmaaleppi\u00e4 tunnetaan useita. Harmaalepp\u00e4 onkin t\u00e4ss\u00e4 suhteessa tervalepp\u00e4\u00e4 muuntelevampi. Harmaalep\u00e4n liuskalehtisist\u00e4 muodoista voi lukea perusteellisen katsauksen Sorbifoliasta vuodelta 1992, jolloin harmaalepp\u00e4 oli Seuran valitsema Vuoden puu (Piirainen 1992). Kasvutavaltaan poikkeava erikoismuoto on pystyhaarainen ja kapealatvainen pilaritervalepp\u00e4 (f. pyramidalis<\/em>). Hyvin huomiota her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n n\u00e4k\u00f6inen erikoisuus on mukuraharmaalepp\u00e4, jonka runko on pattien ja muhkuroiden peitt\u00e4m\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ulkomaisista lajeista meill\u00e4 on kokeiluissa japaninlepp\u00e4\u00e4 (Alnus japonica<\/em>) sek\u00e4 pensaslep\u00e4n (A. alnobetula<\/em>) viitt\u00e4 alalajia. Harmaalep\u00e4n alalajeista kamtsatkanharmaalepp\u00e4 (subsp. hirsuta<\/em>) menestyy meill\u00e4 parhaiten. Kahta muutakin alalajia, amerikanharmaalepp\u00e4\u00e4 (subsp. rugosa<\/em>) ja l\u00e4nnenharmaalepp\u00e4\u00e4 (subsp. tenuifolia<\/em>) viljell\u00e4\u00e4n harvinaisena.<\/p>\n\n\n\n Anneli Viher\u00e4-Aarnio<\/p>\n\n\n\n Julkaistu Sorbifoliassa 4\/2020<\/p>\n\n\n\n Takaisin luetteloon<\/a> <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"