{"id":5109,"date":"2022-12-20T21:04:20","date_gmt":"2022-12-20T19:04:20","guid":{"rendered":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5109"},"modified":"2025-12-20T17:20:58","modified_gmt":"2025-12-20T15:20:58","slug":"jasmikkeet-philadelphus","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5109","title":{"rendered":"Jasmikkeet (Philadelphus)"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Vuoden puuvartissuku 2023<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Dendrologian Seura valitsi vuoden 2023 puuvartissuvuksi jasmikkeet (<em>Philadelphus<\/em>). Jasmikkeet kuuluvat hortensiakasvien (Hydrangeaceae) heimoon yhdess\u00e4 muun muassa hortensioiden (<em>Hydrangea<\/em>) ja nietospensaiden (<em>Deutzia<\/em>) kanssa. Jasmikkeisiin lukeutuu noin 60 lajia eri puolilta pohjoista pallonpuoliskoa. Monimuotoisimmillaan suku on Pohjois- ja V\u00e4li-Amerikassa, jossa voidaan katsoa esiintyv\u00e4n yli kolmeakymment\u00e4 lajia. Aasiassa lajim\u00e4\u00e4r\u00e4 on t\u00e4st\u00e4 noin puolet, Kaukasuksella on kaukasianjasmike (<em>Philadelphus caucasicus<\/em>), ja etel\u00e4isess\u00e4 Euroopassa pihajasmike (<em>P. coronarius<\/em>), jonka alkuper\u00e4ist\u00e4 levinneisyytt\u00e4 on vaikea arvioida johtuen pitk\u00e4st\u00e4 viljelyhistoriasta. <br> Kaikki jasmikkeet ovat kasvutavaltaan pensasmaisia, korkeus vaihtelee metrist\u00e4 kuuteen, niiden lehtiasento on hortensiakasveille tyypillisesti vastakkainen ja haarat ovat onttoja tai hohkaisia, kukintojen valkoinen teri\u00f6 on neliosainen kerrottukukkaisia lajikkeita lukuun ottamatta ja l\u00e4hes kaikki lajit ovat kes\u00e4vihreit\u00e4. Useimpien jasmikkeiden kukat tuoksuvat, jotkin eritt\u00e4in voimakkaasti ja toiset heikommin.<br><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sukutasolle jasmikkeen tunnistaminen on yleens\u00e4 helppoa, koska eri lajit ovat kesken\u00e4\u00e4n niin saman oloisia. Lajitasolle siirrytt\u00e4ess\u00e4 sukuun perehtym\u00e4t\u00f6n m\u00e4\u00e4ritt\u00e4j\u00e4 t\u00f6rm\u00e4\u00e4 \u00e4kki\u00e4 sein\u00e4\u00e4n, mik\u00e4li k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ei ole kunnollista m\u00e4\u00e4rityskaavaa sek\u00e4 mahdollisesti luppia, sill\u00e4 lajien luotettava tunnistaminen perustuu pienten piirteiden, kuten verhi\u00f6n s\u00e4vyn ja kuluvan kes\u00e4n haaran karvaisuuden asteen vertailuun. Lajien sis\u00e4inen vaihtelu on toisinaan erilaisissa kasvuoloissa dramaattista, jonka vuoksi esimerkiksi lehtien kokoa ja muotoa, sek\u00e4 pensaan habitusta ei voida pit\u00e4\u00e4 luotettavina tuntomerkkein\u00e4. Lis\u00e4ksi jasmikkeet risteytyv\u00e4t herk\u00e4sti kesken\u00e4\u00e4n. Eritoten viljelyoloissa rajanveto eri jasmikelajien v\u00e4lill\u00e4 on ollut hankalaa jo 1800-luvulla, jolloin tutkimusretkilt\u00e4 Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta Eurooppaan tuodut ihastuttavasti kukkivat kasvit her\u00e4ttiv\u00e4t paljon kiinnostusta ja levisiv\u00e4t nopeasti kokoelmasta ja taimistosta toiseen vaihtelevasti nimettyin\u00e4. Enemm\u00e4n ja v\u00e4hemm\u00e4n onnistuneita kuvauksia ja m\u00e4\u00e4rityskaavoja on sittemmin laadittu useita, uusin apu Suomessa viljeltyjen jasmikelajien ja -lajikkeiden tunnistamiseen l\u00f6ytyy Suomen puu- ja pensaskasviosta (2021).<br><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Siin\u00e4 miss\u00e4 suomenkielinen nimi rinnastaa kasvit jasmiiniin (<em>Jasminum<\/em>), englannin kieless\u00e4 jasmikkeet ovat \u201dvaleappelsiineja\u201d (mock orange), jolla viitataan voimakkaasti tuoksuvien valkoisten kukkien yht\u00e4l\u00e4isyyksiin varsinaisen appelsiinin (<em>Citrus sinensis<\/em>) kukkien kanssa. Ruotsin kielen sukunimi schersmin on johdettu persiankielen nimest\u00e4 sjasmin. Euroopassa pihajasmiketta on my\u00f6s k\u00e4ytetty mennein\u00e4 vuosisatoina floristiikassa vaikeasti saatavien eksoottisten jasmiinien kukkien korvikkeena. Ennen Linn\u00e9n ensi kerran vuonna 1737 antamaa nime\u00e4 <em>Philadelphus<\/em>, jasmikkeista on k\u00e4ytetty monia tieteellisi\u00e4 nimi\u00e4, kuten <em>Frutex <\/em>ja <em>Syringa<\/em>. Linn\u00e9 nimesi vuonna 1753 kaksi lajia, eurooppalaisen <em>Philadelphus coronariuksen<\/em> ja pohjoisamerikkalaisen <em>P. inodoruksen<\/em>, jotka erosivat lehtilaidoiltaan toisistaan. Pursh kuvasi vuonna 1814 l\u00e4nnenjasmikkeen (<em>P. lewisii<\/em>), jonka Meriweather Lewis ker\u00e4si vuoden 1806 Lewisin ja Clarkin tutkimusretkell\u00e4. Ensimm\u00e4iset aasialaiset jasmikelajit kuvattiin tieteelle 1830-luvulla, kun Wallich nimesi Himalajalta l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kasvit <em>Philadelphus tomentosukseksi<\/em> ja <em>P. triflorukseksi<\/em>. Ihanasti ahomansikalta tuoksuvista kukistaan tunnettu pikkujasmikkeiden risteym\u00e4ryhm\u00e4 sai alkunsa Lemoinen taimistolta Ranskasta Victor Lemoinen p\u00f6lytetty\u00e4 pohjoisessa Meksikossa ja Yhdysvaltojen lounaisosissa esiintyv\u00e4n pienilehtisen <em>Philadelphus microphylluksen<\/em> kukkia pihajasmikkeen siitep\u00f6lyll\u00e4 vuonna 1884.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomalaisten kartanoiden puutarhoihin p\u00e4\u00e4tyi ensimm\u00e4isen\u00e4 pihajasmike viimeist\u00e4\u00e4n 1800-luvulla. Muita meill\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n viljeltyj\u00e4 tyyppej\u00e4 ovat hovijasmike (<em>Philadelphus pubescens<\/em>), pikkujasmikkeet (<em>P<\/em>. Lemoinei-Ryhm\u00e4), kameliajasmikkeet (<em>P.<\/em> Virginalis-Ryhm\u00e4), lumijasmike (<em>P. inodorus<\/em>) ja t\u00e4htijasmike (<em>P. lewisii<\/em> \u2019Waterton\u2019). <br><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomessa kasvatettujen jasmikkeiden taksonomiaa tarkastellut Maarit Ky\u00f6stil\u00e4 kirjoitti pro gradu -tutkielmassaan (1989) Jasmikkeiden suku <em>Philadelphus <\/em>(Hydrangeaceae) Suomessa, ett\u00e4 suunnilleen 1900-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen viljelyss\u00e4 yleistyi pihajasmikkeen kustannuksella niin kutsuttu puistojasmike, jonka nykyisen tulkinnan mukaan n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kuuluvan hyvin monimuotoiseen hovijasmikkeeseen. Nyttemmin my\u00f6s FinE\u00ae-tavaramerkin saaneita, MTT:n kentt\u00e4kokeissa kest\u00e4viksi, terveiksi ja runsaskukkaisiksi havaittuja ternijasmiketta (<em>P. pubescens<\/em> \u2019Tuomas\u2019) ja loistojasmiketta (<em>P. lewisii<\/em> \u2019T\u00e4htisilm\u00e4\u2019) on saatavilla useilta taimistoilta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jasmikkeet ovat mutkattomien puutarhakasvien maineessa. Ne viihtyv\u00e4t auringossa ja puolivarjossa tuoreessa maassa ja siet\u00e4v\u00e4t paikalle asetuttuaan ajoittaista kuivuuttakin, eik\u00e4 niill\u00e4 tavallisesti esiinny kirvoja kummempia vitsauksia. Monet jasmikkeet ovat kest\u00e4vi\u00e4 V-vy\u00f6hykkeelle asti. Kukinnan taantumista ja pensaiden risuuntumista ehk\u00e4ist\u00e4\u00e4n poistamalla niist\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kukinnan j\u00e4lkeen viitisen vuotta vanhoja haaroja. Jasmikkeet kukkivat syd\u00e4nkes\u00e4ll\u00e4, useimmat hein\u00e4kuun puolella s\u00e4ist\u00e4 riippuen parisen viikkoa. Kukinta-aikaa voidaan pident\u00e4\u00e4 istuttamalla useita eri lajeja ja esimerkiksi kerrannaiskukkaisia lajikkeita. Jasmikkeet kukkivat toisen vuoden versoilla, mik\u00e4 kannattaa muistaa, jos pensaita haluaa leikata muotoon. Riippuen lajivalinnasta, jasmikkeista voidaan kasvattaa eri kokoisia aidanteita ja yksitt\u00e4ispensaita. Vapaasti kasvava, useiden kookkaiden jasmikepensaiden tiheikk\u00f6 ei mahdu joka pihaan, mutta sellaisen alle muotoutuvassa tunneliverkostossa on tunnelmaa.<br><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Talviasuisen jasmikepensaan olemus ei hivele jokaisen puutarhurin silm\u00e4\u00e4, eik\u00e4 se enimm\u00e4n aikaa ker\u00e4\u00e4 katseita kasvukaudellakaan. Lis\u00e4ksi sit\u00e4 saatetaan pit\u00e4\u00e4 hieman tavanomaisena johtuen pitk\u00e4st\u00e4 viljelyhistoriasta. Kuitenkin moni istuttaa jasmikkeen saadakseen nauttia sen ylt\u00e4kyll\u00e4isest\u00e4 lyhyen kukinnan hetkest\u00e4 unohtamatta tuoksuja, joiden hienous perustuu nostalgiaan, eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n uutuuden vieh\u00e4tykseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pikkujasmikkeen (<em>Philadelphus <\/em>Lemoinei -Ryhm\u00e4) lajike \u2019Erectus\u2019 on kasvutavaltaan kompakti, pienilehtinen pensas, jonka runsas kukinta tuoksuu ihanasti ahomansikalta. <br> Hovijasmikkeen (<em>Philadelphus pubescens)<\/em> kukkien verholehdet ovat vihreit\u00e4 ja lajikkeen \u2019Tuomas\u2019 my\u00f6s selv\u00e4sti karvaisia. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Amurinjasmikkeen (<em>P. tenuifolius<\/em>) niukkakarvaisessa verhi\u00f6ss\u00e4 on kellanvihre\u00e4\u00e4 s\u00e4vy\u00e4.<br> Pihajasmikkeen (<em>P. coronarius<\/em>) verhi\u00f6t ovat valkeita ja kaljuja.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jasmikeistutukseen saa vaihtelevuutta kukinta-ajan ulkopuolella istuttamalla joukkoon esimerkiksi pihajasmikkeen lajiketta \u2019Aureus\u2019. Sen keltaisina puhkeavat lehdet vihertyv\u00e4t kes\u00e4n edetess\u00e4, mutta s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t muita jasmikkeita hele\u00e4mm\u00e4n, kauniin kellanvihre\u00e4n s\u00e4vyn.<br> <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kameliajasmikkeisiin (<em>Philadelphus <\/em>Virginalis-Ryhm\u00e4) kuuluva \u2019Bouquet Blanc\u2019.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kiinalaisessa runossa tuhatluvulta kuvaillaan uniikin pensaan tuoksua; vertaansa vailla \u2013  ja kukkien kuohuja, jotka ovat kuin valkeaa vaahtoa vihre\u00e4ss\u00e4 meress\u00e4. L\u00e4nnenjasmikeristeym\u00e4 (<em>Philadelphus lewisii<\/em>) Helsingin Korkeasaaressa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"> Aino Anttila <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"> Julkaistu Sorbifoliassa 4\/2022<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"> <a href=\"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=2219\">Takaisin luetteloon<\/a> <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vuoden puuvartissuku 2023 Dendrologian Seura valitsi vuoden 2023 puuvartissuvuksi jasmikkeet (Philadelphus). Jasmikkeet kuuluvat hortensiakasvien (Hydrangeaceae) heimoon yhdess\u00e4 muun muassa hortensioiden (Hydrangea) ja nietospensaiden (Deutzia) kanssa. Jasmikkeisiin lukeutuu noin 60 lajia eri puolilta pohjoista pallonpuoliskoa. Monimuotoisimmillaan suku on Pohjois- ja V\u00e4li-Amerikassa, jossa voidaan katsoa esiintyv\u00e4n yli kolmeakymment\u00e4 lajia. Aasiassa lajim\u00e4\u00e4r\u00e4 on t\u00e4st\u00e4 noin puolet, Kaukasuksella on &#8230; <a title=\"Jasmikkeet (Philadelphus)\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5109\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Jasmikkeet (Philadelphus)\">Read more<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":2219,"menu_order":29,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","generate_page_header":"","footnotes":""},"class_list":["post-5109","page","type-page","status-publish"],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.8 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Jasmikkeet (Philadelphus) - Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5109\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Jasmikkeet (Philadelphus) - Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Vuoden puuvartissuku 2023 Dendrologian Seura valitsi vuoden 2023 puuvartissuvuksi jasmikkeet (Philadelphus). Jasmikkeet kuuluvat hortensiakasvien (Hydrangeaceae) heimoon yhdess\u00e4 muun muassa hortensioiden (Hydrangea) ja nietospensaiden (Deutzia) kanssa. Jasmikkeisiin lukeutuu noin 60 lajia eri puolilta pohjoista pallonpuoliskoa. Monimuotoisimmillaan suku on Pohjois- ja V\u00e4li-Amerikassa, jossa voidaan katsoa esiintyv\u00e4n yli kolmeakymment\u00e4 lajia. Aasiassa lajim\u00e4\u00e4r\u00e4 on t\u00e4st\u00e4 noin puolet, Kaukasuksella on ... Read more\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5109\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-12-20T15:20:58+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"4 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/?page_id=5109\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/?page_id=5109\",\"name\":\"Jasmikkeet (Philadelphus) - Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2022-12-20T19:04:20+00:00\",\"dateModified\":\"2025-12-20T15:20:58+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/?page_id=5109#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/?page_id=5109\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/?page_id=5109#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Toiminta\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/?page_id=414\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Vuoden puu ja puuvartissuku\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/?page_id=2219\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":4,\"name\":\"Jasmikkeet (Philadelphus)\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/\",\"name\":\"Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet\",\"description\":\"Dendrologian Seuran kotisivut\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Jasmikkeet (Philadelphus) - Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5109","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Jasmikkeet (Philadelphus) - Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet","og_description":"Vuoden puuvartissuku 2023 Dendrologian Seura valitsi vuoden 2023 puuvartissuvuksi jasmikkeet (Philadelphus). Jasmikkeet kuuluvat hortensiakasvien (Hydrangeaceae) heimoon yhdess\u00e4 muun muassa hortensioiden (Hydrangea) ja nietospensaiden (Deutzia) kanssa. Jasmikkeisiin lukeutuu noin 60 lajia eri puolilta pohjoista pallonpuoliskoa. Monimuotoisimmillaan suku on Pohjois- ja V\u00e4li-Amerikassa, jossa voidaan katsoa esiintyv\u00e4n yli kolmeakymment\u00e4 lajia. Aasiassa lajim\u00e4\u00e4r\u00e4 on t\u00e4st\u00e4 noin puolet, Kaukasuksella on ... Read more","og_url":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5109","og_site_name":"Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet","article_modified_time":"2025-12-20T15:20:58+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"4 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5109","url":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5109","name":"Jasmikkeet (Philadelphus) - Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/#website"},"datePublished":"2022-12-20T19:04:20+00:00","dateModified":"2025-12-20T15:20:58+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5109#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5109"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5109#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Toiminta","item":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=414"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Vuoden puu ja puuvartissuku","item":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=2219"},{"@type":"ListItem","position":4,"name":"Jasmikkeet (Philadelphus)"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/#website","url":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/","name":"Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet","description":"Dendrologian Seuran kotisivut","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"uagb_featured_image_src":{"full":false,"thumbnail":false,"medium":false,"medium_large":false,"large":false,"1536x1536":false,"2048x2048":false},"uagb_author_info":{"display_name":"Jouni Juntumaa","author_link":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?author=3"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Vuoden puuvartissuku 2023 Dendrologian Seura valitsi vuoden 2023 puuvartissuvuksi jasmikkeet (Philadelphus). Jasmikkeet kuuluvat hortensiakasvien (Hydrangeaceae) heimoon yhdess\u00e4 muun muassa hortensioiden (Hydrangea) ja nietospensaiden (Deutzia) kanssa. Jasmikkeisiin lukeutuu noin 60 lajia eri puolilta pohjoista pallonpuoliskoa. Monimuotoisimmillaan suku on Pohjois- ja V\u00e4li-Amerikassa, jossa voidaan katsoa esiintyv\u00e4n yli kolmeakymment\u00e4 lajia. Aasiassa lajim\u00e4\u00e4r\u00e4 on t\u00e4st\u00e4 noin puolet, Kaukasuksella on&hellip;","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/PanW5u-1kp","jetpack-related-posts":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5109","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5109"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5109\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6718,"href":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5109\/revisions\/6718"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2219"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5109"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}