{"id":5465,"date":"2023-12-03T15:53:27","date_gmt":"2023-12-03T13:53:27","guid":{"rendered":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5465"},"modified":"2025-12-20T17:20:39","modified_gmt":"2025-12-20T15:20:39","slug":"koivut-betula","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5465","title":{"rendered":"Koivut (Betula)"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Vuoden puuvartissuku 2024<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Dendrologian Seuran valitsema Vuoden puuvartissuku 2024 on koivut (<em>Betula<\/em>). Koivut kuuluvat koivukasvien (Betulaceae) heimoon, jonka muita sukuja ovat lep\u00e4t (<em>Alnus<\/em>), valkopy\u00f6kit (<em>Carpinus<\/em>), p\u00e4hkin\u00e4pensaat (<em>Corylus<\/em>) ja humalapy\u00f6kit (<em>Ostrya<\/em>).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koivun suvulle on vaikea esitt\u00e4\u00e4 tarkkaa lajim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, arviot vaihtelevat 30 ja 60 lajin v\u00e4lill\u00e4. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ovat lajien risteytyminen kesken\u00e4\u00e4n ja lajien sis\u00e4inen morfologinen vaihtelu. Suurin osa koivulajeista kasvaa pohjoisen pallonpuoliskon viile\u00e4ss\u00e4 ja lauhkeassa vy\u00f6hykkeess\u00e4. Koivun suvussa on sek\u00e4 avoimien ja valoisien alueiden pioneeripuulajeja ett\u00e4 sukkession loppuvaiheen sekametsien lajeja. Koivuja kasvaa monenlaisilla kasvupaikoilla. Jotkut lajit ovat sopeutuneet soille tai jokien tulvarannoille, toiset taas menestyv\u00e4t pohjoisen tai vuoristojen mets\u00e4nrajan ankarissa ilmasto-oloissa. Monin paikoin koivut ovat ekologisesti ja mets\u00e4taloudellisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 mets\u00e4puita.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koivut ovat lehtens\u00e4 varistavia puita, pensaita tai varpuja. Niille kaikille yhteist\u00e4 on haarajatkoinen kasvutapa ja kierteinen lehtiasento. Koivujen lehdet ovat yleens\u00e4 ehyet ja hammaslaitaiset, mutta niiden muoto voi vaihdella pienest\u00e4 ja py\u00f6re\u00e4st\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n ja soikeaan. Lehtisuonipareja voi olla muutama tai useita. Koivujen kuori vaihtelee sile\u00e4st\u00e4 ja suikaleina irtoavasta tuohesta karkeauurteiseen ja jopa p\u00f6rr\u00f6liuskaiseen kaarnaan. Kuoren v\u00e4ri vaihtelee valkoisesta tummanruskeaan.<br> <br>Koivut ovat tuuli- ja ristip\u00f6lytteisi\u00e4 sek\u00e4 yksikotisia, ja niiden kukat ovat yksineuvoisia, toisin sanoen niill\u00e4 on samassa puussa erikseen hede- ja emikukintoja. Hedekukinnot ovat riippuvia norkkoja, mik\u00e4 on sopeutuma tuulip\u00f6lytykseen. Yksitt\u00e4iset kukat ovat pieni\u00e4 ja rakenteeltaan yksinkertaisia, ja kolmen kukan ryhmin\u00e4 kiinni norkon keskirangassa. Koivujen siemenet ovat lenninsiivellisi\u00e4 p\u00e4hkyl\u00e4hedelmi\u00e4.&#8217;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koivulajien tunnistamisessa k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 tuntomerkkej\u00e4 ovat tuohen ja kaarnan v\u00e4ri, lehtilavan muoto, suoniparien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4, lehden laidan hampaisuus, nuorten vuosikasvainten karvaisuus ja nystyisyys, p\u00e4hkyl\u00e4n lenninsiipien koko sek\u00e4 norkkosuomujen muoto ja karvoitus. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomessa kasvaa luonnonvaraisena kolme koivulajia: <strong>rauduskoivu<\/strong> <em>(Betula pendula<\/em>), <strong>hieskoivu<\/strong> (<em>B. pubescens<\/em>) ja <strong>vaivaiskoivu<\/strong> (<em>B. nana<\/em>). <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Raudus- ja hieskoivu ovat molemmat kasvutavaltaan puumaisia ja yleens\u00e4 yksi- ja suorarunkoisia saavuttaen 20\u201330 metrin pituuden. Morfologisten erojen perusteella on lajien tyypilliset yksil\u00f6t helppo tunnistaa, mutta usein l\u00f6ytyy erilaisia v\u00e4limuotoja, joiden lajinm\u00e4\u00e4ritys on hankalampaa, erityisesti vanhoista yksil\u00f6ist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sek\u00e4 raudus- ett\u00e4 hieskoivulle ominainen piirre on runkoa peitt\u00e4v\u00e4 valkea tuohi. Rauduskoivun etel\u00e4isell\u00e4 nimimuodolla rungon tyviosa alkaa kaarnoittua ja halkeilla jo nuorella i\u00e4ll\u00e4. My\u00f6hemmin kuori muuttuu syv\u00e4uurteiseksi, karkeaksi ja tummaksi kaarnaksi, mutta pohjoisessa lapinrauduskoivussa n\u00e4in ei tapahdu. Hieskoivun runko ei juurikaan kaarnoitu. Sen rungon tyvi voi olla viel\u00e4 vanhanakin sile\u00e4n tuohen peitt\u00e4m\u00e4. Hieskoivu onkin raudusta parempi tuohikoivu.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Rauduskoivun lehdet ovat kolmiomaiset tai vinoneli\u00f6m\u00e4iset, k\u00e4rjest\u00e4\u00e4n pitk\u00e4suippuiset ja laidaltaan toissahaiset. Hieskoivun lehdet puolestaan ovat soikeat tai puikeat ja lyhytsuippuiset ja vain kertaalleen sahalaitaiset. Rauduskoivun lehden pinta ja lehtiruoti ovat kaljut, kun taas hieskoivun lehtiruoti ja usein my\u00f6s lehden pinta ovat karvaiset. Rauduskoivun lehdet ovat sitke\u00e4mm\u00e4t kuin hieskoivulla, jolla lehdet repe\u00e4v\u00e4t helpommin, mik\u00e4 tekee rauduksesta paremman vihtakoivun. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Rauduskoivun taimissa ja nuorissa puissa vuosikasvaimet ovat kaljut ja tavallisesti karkeiden nystyjen peitt\u00e4m\u00e4t, hiekoivulla puolestaan karvaiset ja nystytt\u00f6m\u00e4t. Vanhemmissa puissa n\u00e4m\u00e4 tuntomerkit eiv\u00e4t ole selvi\u00e4. Rauduskoivulla oksien uloimmat k\u00e4rjet ovat usein alasp\u00e4in riippuvat ja rennot, mist\u00e4 johtuu my\u00f6s sen tieteellinen lajinimi <em>pendula<\/em>, riippuva. Hieskoivun tieteellinen nimi liittyy sen versojen karvaisuuteen, <em>pubescens <\/em>karvainen. Talvisilmut ovat rauduskoivulla kuivat, hieskoivulla tahmeat.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Rauduskoivun p\u00e4hkyl\u00e4t (siemenet) ovat kaljuja ja niiden siipipalteet ovat leve\u00e4t, ja norkkosuomujen liuskat ter\u00e4v\u00e4k\u00e4rkiset ja sivulle tai takaviistoon siirottavat. Hieskoivulla p\u00e4hkyl\u00e4t ovat karvaisia ja niiden siipipalteet kapeat sek\u00e4 norkkosuomujen liuskat ovat tylpp\u00e4k\u00e4rkiset ja etuviistoon siirottavat.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Raudus- ja hieskoivulla on eri kromosomiluvut; rauduskoivu on diploidi, sill\u00e4 on 28 kromosomia (perusluku 14 kaksinkertaisena). Hieskoivu on tetraploidi, sill\u00e4 on sama perusluku 14 on nelikertaisena, eli 56 kromosomia. Vakiintuneen k\u00e4sityksen mukaan raudus- ja hieskoivu eiv\u00e4t yleens\u00e4 risteydy kesken\u00e4\u00e4n. Niiden v\u00e4lill\u00e4 on risteytymisen estomekanismi (inkompatibiliteetti), jonka ansiosta toisen lajin siitep\u00f6ly ei id\u00e4 toisen lajin emikukan luotilla, etenkin niin, ettei rauduskoivun siiteputki kasva hieskoivun emin luotilla. T\u00e4h\u00e4n estomekanismiin vaikuttaa kukinta-ajan l\u00e4mp\u00f6tila siten, ett\u00e4 kylmiss\u00e4 oloissa esim. Pohjois-Suomessa risteytymist\u00e4 voisi tapahtua helpommin. Toisinaan l\u00f6ytyy vaikeasti tunnistettavia yksil\u00f6it\u00e4, joissa on molempien lajien tuntomerkkej\u00e4, joten kysymys raudus- ja hieskoivun risteytyvyydest\u00e4 olisi kiinnostavaa selvitt\u00e4\u00e4 tarkemmilla tutkimuksilla. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koivut kukkivat samaan aikaan kuin lehdet puhkeavat, etel\u00e4isess\u00e4 Suomessa tavallisesti toukokuun alkupuolella, l\u00e4mpimin\u00e4 kev\u00e4in\u00e4 jo huhtikuun lopulla. Rauduskoivu tulee lehteen noin viikkoa ennen hieskoivua ja kellastuu syksyll\u00e4 vastaavasti viikkoa my\u00f6hemmin kuin hieskoivu. Lehteen tulo ja kukinta ovat aikaistuneet kev\u00e4iden l\u00e4mpi\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 kymmenkunta p\u00e4iv\u00e4\u00e4 viimeisen sadan vuoden aikana. Koivujen siitep\u00f6ly on merkitt\u00e4v\u00e4 allergeeni, ja erityisesti kuivalla ja l\u00e4mpim\u00e4ll\u00e4 s\u00e4\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4 voi olla ilmassa suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Siemenet kypsyv\u00e4t ja varisevat hein\u00e4-elokuussa. Siemensato vaihtelee vuodesta toiseen, hyvin\u00e4 siemenvuosina siemeni\u00e4 ja norkkosuomuja tuntuu olevan kaikkialla. Koivut ovat pioneeripuulajeja, aukeiden alojen tehokkaita metsitt\u00e4ji\u00e4. Molemmat lajit voivat uudistua my\u00f6s kantovesoista, joskin voimakas vesomistaipumus on hieskoivulle ominainen. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Rauduskoivu kasvaa miltei koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Pohjoisin yhten\u00e4inen rauduskoivumetsikk\u00f6 on Kittil\u00e4n S\u00e4tken\u00e4vaaran geenireservimetsikk\u00f6. Hieskoivu kasvaa koko maassa ja erityisen runsaana Pohjanmaan ja L\u00e4nsi-Lapin soisilla seuduilla. Nykyisen k\u00e4sityksen mukaan rauduskoivun levinneisyysalue ulottuu Brittein saarilta Tyynelle merelle ja edelleen Pohjois-Amerikan luoteisosaan. Hieskoivun levinneisyysalue on jonkin verran rauduksen levinneisyytt\u00e4 pohjoisempi ulottuen  Euraasian poikki Lena-joelle. V\u00e4limeren alueelta se puuttuu.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koivut menestyv\u00e4t parhaiten ravinteikkailla hieta- ja moreenimailla, mutta sek\u00e4 raudus- ett\u00e4 hieskoivua tavataan monenlaisilla kasvupaikoilla tuoreilta ja runsasravinteisilta mets\u00e4mailta aina kuiville kankaille ja kallioille. Rauduskoivu ei menesty kosteilla ja v\u00e4h\u00e4happisilla mailla, vaikka sit\u00e4 joskus tavataan ohutturpeisilta ja ojitetuilta soilta. Hieskoivu taas on tyypillisesti soiden, kuten korpien, koivulettojen, viljavien r\u00e4meiden ja ojikkojen sek\u00e4 rantojen puulaji.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Molemmat koivulajit ovat hajaputkiloisia lehtipuita, ja niiden puuaine on homogeenista ja vaaleata. Rauduskoivun puuaine on hieman painavampaa ja lujempaa kuin hieskoivun, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 lajeja ei erotella puuaineen perusteella. Kasvaessaan sille sopivilla hyvill\u00e4 kivenn\u00e4ismailla rauduskoivu on hieskoivua selv\u00e4sti parempi puuntuotokseltaan ja rungon ulkoiselta laadultaan.  <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Rauduskoivusta erotetaan kolme muunnosta: <strong>etel\u00e4nrauduskoivu<\/strong> (var. <em>pendula<\/em>), <strong>lapinrauduskoivu<\/strong> (var. <em>lapponica<\/em>) ja <strong>visakoivu<\/strong> (var. <em>carelica<\/em>). Lapinrauduskoivu eroaa etel\u00e4isest\u00e4 nimimuodosta (var. pendula) vaalean ja sile\u00e4n tyvikaarnansa ansiosta. Visakoivu puolestaan eroaa tavallisesta rauduskoivusta muun muassa kasvutavaltaan ja visautuneen, koristeellisen ruskeakuvioisen puuaineensa ansiosta. Visakoivu on esitelty Sorbifolian vuoden 2022 numeroissa. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hieskoivu puolestaan jaetaan kahteen alalajiin: <strong>mets\u00e4hieskoivu<\/strong> (ssp. <em>pubescens<\/em>) ja <strong>tunturikoivu<\/strong> (ssp. <em>czerepanovii<\/em>). Pohjoinen alalaji tunturikoivu on kehittynyt hies- ja vaivaiskoivun risteytymisen kautta. Tunturikoivu on tavallisesti monirunkoinen, ja sen lehdet ovat paksut, kiilt\u00e4v\u00e4t ja hieskoivun lehti\u00e4 py\u00f6re\u00e4mm\u00e4t ja syysv\u00e4rilt\u00e4\u00e4n oranssinpunaiset lehdet. Tunturikoivikot boreaalisen havumets\u00e4n ja puuttoman paljakan v\u00e4liss\u00e4 ovat Fennoskandian subalpiinisen alueen erityispiirre. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 mets\u00e4nrajan muodostaa tunturikoivu, toisin kuin monilla muilla alueilla, joilla havupuut ovat mets\u00e4nrajapuita.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Vaivaiskoivu<\/strong> (<em>B. nana<\/em>) on kolmas Suomessa luonnonvaraisena kasvava koivulaji. Se on alle metrin korkuinen pensas tai varpu, jonka versot ovat j\u00e4yk\u00e4t, pystyt ja tummat ja uudet vuosikasvaimet tihe\u00e4karvaiset ja nystytt\u00f6m\u00e4t. Vaivaiskoivun lehdet ovat pienet, py\u00f6re\u00e4t, paksut, kaljut, nyh\u00e4laitaiset ja syysv\u00e4rilt\u00e4\u00e4n punaiset. Vaivaiskoivu kasvaa koko maassa r\u00e4meill\u00e4 ja kangaskorvissa ja Pohjois-Suomessa my\u00f6s kangasmetsiss\u00e4 ja tuntureilla. Etel\u00e4isimm\u00e4ss\u00e4-Suomessa se on melko harvinainen. Vaivaiskoivu alalajeineen on sirkumboreaalinen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Usein n\u00e4htyj\u00e4 viherrakentamisen puita ovat rauduskoivun liuskalehtiset muodot pirkkalankoivu (<em>Betula pendula<\/em> f. <em>bircalensis<\/em>), loimaankoivu (f. <em>crispa<\/em>) ja taalainkoivu (\u2019Dalecarlica). Riippakoivulla (f. <em>tristis<\/em>) oksien k\u00e4rjet ja sivuhaarat ovat hyvin pitk\u00e4t ja riippuvat. Hieskoivulla erikoismuotoja tavataan v\u00e4hemm\u00e4n kuin rauduksella. Yksi harvoista on punakoivu (<em>B. pubescens<\/em> f. <em>rubra<\/em>). Se l\u00f6ydettiin Ylikiimingist\u00e4 1970-luvulla, ja siit\u00e4 on tullut kasvullisesti monistettuna suosittu koristepuu. Pohjoisen alkuper\u00e4ns\u00e4 ansiosta se menestyy my\u00f6s Lapissa Inaria my\u00f6ten. Toinen hieskoivun erikoisuus on riepukoivu (f. <em>hibernifolia<\/em>), jonka kuihtuneet lehdet eiv\u00e4t varise syksyll\u00e4 vaan pysyv\u00e4t puussa useita vuosia v\u00e4hitellen r\u00e4nsistyen, mik\u00e4 saa puun n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n resuiselta. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ulkomaisista koivulajeista Suomessa on eniten kokeiltu pohjoisamerikkalaista <strong>paperikoivua<\/strong> (<em>B. papyrifera<\/em>), jota on kasvatettu pienialaisina mets\u00e4nviljelmin\u00e4. Koeviljelyksiss\u00e4 se on j\u00e4\u00e4nyt lyhytrunkoiseksi ja haaraiseksi ja siten tuotokseltaan ja rungon laadultaan raudus- ja hieskoivua heikommaksi. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Muita Suomessa kokeiltuja ulkomaisia koivulajeja on kasvatettu yksitt\u00e4isin\u00e4 puina tai pienin\u00e4 puuryhmin\u00e4 kasvitieteellisiss\u00e4 puutarhoissa ja puulajipuistoissa. Niit\u00e4 ovat muun muassa <strong>keltakoivu<\/strong> (<em>B. alleghaniensis<\/em>), <strong>kivikoivu<\/strong> (<em>B. ermanii<\/em>), <strong>sokerikoivu<\/strong> (<em>B. lenta<\/em>), <strong>monarkkikoivu<\/strong> (<em>B. maximowicziana<\/em>), <strong>mustakoivu<\/strong> (<em>B. nigra<\/em>) ja <strong>poppelikoivu<\/strong> (<em>B. populifolia<\/em>). Paperikoivun tavoin ne j\u00e4\u00e4v\u00e4t kasvu- ja laatuominaisuuksiltaan selv\u00e4sti kotimaisia koivuja heikommiksi, eik\u00e4 niill\u00e4 ole t\u00e4h\u00e4nastisten kokeilujen perusteella ole ainakaan mets\u00e4taloudellista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 Suomessa. Ne voivat kuitenkin olla kiinnostavia viherrakentamisessa, tutkimuksessa ja mets\u00e4njalostuksessa. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomessa pitk\u00e4\u00e4n harjoitetun kaskiviljelyn seurauksena syntyi etenkin it\u00e4iseen Suomeen laajoille alueille koivuvaltaisia metsi\u00e4, kun koivut runsaasti siement\u00e4vin\u00e4 pioneeripuina uudistuivat viljelyst\u00e4 hyl\u00e4tyille kaskialoille. Koivuja oli maisemassa paljon, etenkin kun rakentamiseen paremmin soveltuvat havupuut oli hakattu. Asumuksia ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t koivikot loivat pohjan koivupuun runsaalle perinnek\u00e4yt\u00f6lle erilaisissa astioissa sek\u00e4 tarve- ja ty\u00f6kaluissa. Koivun tuohesta tehtiin monenlaisia s\u00e4ilytys- ja kuljetusrasioita, kontteja, virsuja, lippoja jne.  <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Runsaat koivuvarat mahdollistivat my\u00f6s koivun teollisen k\u00e4yt\u00f6n, ensin vaneritehtaissa ja my\u00f6hemmin kuiduttavassa teollisuudessa. Mets\u00e4taloudessa suhtautuminen koivuun on vaihdellut suoranaisesta \u201dkoivuvihasta\u201d viimein koivun arvostukseen kolmantena p\u00e4\u00e4puulajina. Vuonna 1988 j\u00e4rjestetyss\u00e4 kansan\u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 rauduskoivu valittiin Suomen kansallispuuksi. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koivun mekaaninen jalostus sahoilla teollisessa mitassa k\u00e4ynnistyi 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Vaalea ja laadukas koivusahatavara on arvokasta huonekalupuuta sek\u00e4 sisustamisen ja suomalaisen muotoilun erikoismateriaalia. Koivusta on saatu my\u00f6s parhaat vanerit ensin huonekaluihin ja muuhun sisustukseen ja sittemmin rakennusteollisuuteen ja kuljetusv\u00e4lineisiin, kuten kontteihin, lentokoneisiin ja nykyisin LNG-kaasutankkereihin. Ulkorakentamiseen koivupuu ei sovellu. Mielenkiintoinen k\u00e4ytt\u00f6kohde olivat lankarullat, joita alettiin valmistaa vuonna 1873, ja joista tuli merkitt\u00e4v\u00e4 vientiartikkeli joksikin aikaa. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koivun k\u00e4ytt\u00f6 kuiduttavassa teollisuudessa alkoi 1950-luvulla, kun keksittiin menetelm\u00e4 valmistaa koivusta sulfaattisellua. Siihen asti pienil\u00e4pimittainen koivu oli kelvannut vain polttopuuksi. Lyhytkuituisesta koivupuusta valmistetaan painopaperia, erilaisia pakkauksia ja kartonkia. Suuria odotuksia kohdistuu my\u00f6s koivusta tehdyn liukosellun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tekstiiliteollisuudessa. Koivu on kautta aikain ollut suosittu polttopuu, koska sill\u00e4 on suuri l\u00e4mp\u00f6arvo ja se palaa r\u00e4iskym\u00e4tt\u00e4. Sill\u00e4 saa kuumat l\u00f6ylyt!<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kun kaskikoivikot hupenivat uhkaavasti ja koivun arvostus alkoi kasvaa, rauduskoivua alettiin my\u00f6s viljell\u00e4 1970-luvulta eteenp\u00e4in. Viljelym\u00e4\u00e4r\u00e4t olivat huipussaan 1990-luvulla, mutta noista ajoista on tultu vauhdilla alas, mihin ovat syyn\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 korkean hirvikannan aiheuttamat tuhot viljelmill\u00e4. Koivun sijaan on ollut turvallisempaa istuttaa kuusta, joka ei hirvelle maistu. Koivua kuitenkin tarvittaisiin kipe\u00e4sti lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n mets\u00e4nviljelyn puulajikirjoa. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koivu on tosin hy\u00f6tynyt tasaik\u00e4ismetsikk\u00f6talouteen kiinte\u00e4sti liittyvist\u00e4 avohakkuista. Havupuuvaltaisissa metsiss\u00e4 koivu on yleisyytens\u00e4 ansiosta merkitt\u00e4v\u00e4 monimuotoisuuden yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4. Jos vain viel\u00e4 lahoavat koivut saisivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 mets\u00e4\u00e4n p\u00f6kkel\u00f6in\u00e4, joihin hentonokkainen ja harvinaistunut h\u00f6m\u00f6tiainenkin voisi kaivertaa pes\u00e4kolonsa.   <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koivun taimikoissa merkitt\u00e4vin tuhojen aiheuttaja on hirvi (<em>Alces alces<\/em>). My\u00f6s pienemm\u00e4t hirviel\u00e4imet, valkoh\u00e4nt\u00e4kauris (<em>Odocoileus virginianus<\/em>) ja mets\u00e4kauris (<em>Capreolus capreolus<\/em>) voivat aiheuttaa paikallisesti vahinkoja. Samoin j\u00e4nikset (<em>Lepus<\/em> spp.) ja myyr\u00e4t, kuten peltomyyr\u00e4 (<em>Microtus agrestis<\/em>), lapinmyyr\u00e4 (<em>Microtus oeconomus<\/em>) ja vesimyyr\u00e4 (<em>Arvicola amphibius<\/em>), vahingoittavat taimia. Pohjois-Suomessa porojen (<em>Rangifer tarandus<\/em>) laidunnus vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti koivujen uudistumiseen. Koivujen lehtituholaisista tunnetuin on tunturimittari (<em>Epirrita autumnata<\/em>), jonka 1960-luvun massaesiintymien j\u00e4ljet n\u00e4kyv\u00e4t viel\u00e4kin paikoin Yl\u00e4-Lapissa. My\u00f6s lumimittari (<em>Operopthera fagata<\/em>) ja hallamittari (<em>O. brumata<\/em>) voivat aiheuttaa paikallisia tuhoja. Ruskot\u00e4pl\u00e4k\u00e4rp\u00e4sen (<em>Phytobia betulae<\/em>) toukkak\u00e4yt\u00e4vien j\u00e4ljet n\u00e4kyv\u00e4t esteettisen\u00e4 haittana koivusahatavarassa ja viiluissa. Kookkaisiin puihin iskeytyvi\u00e4 kovakuoriaisia ovat mm. koivun mantokuoriainen (<em>Scolytus ratzeburgi<\/em>), lehtitikaskuoriainen (<em>Trypodendron lineatum<\/em>) ja lehtipuupiirt\u00e4j\u00e4 (<em>Hylocoetus dermestoides<\/em>).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koivun lehtitaudeista yleisimmin tunnettu on koivunruoste (<em>Melampsoridium betulinum<\/em>), joka heikent\u00e4\u00e4 puiden kasvua ja tappaa istutustaimia. Sen ruosteenruskeat iti\u00f6pes\u00e4kkeet lehtien alapinnalla saava koivut n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n suttuisilta. Koivuntuulenpes\u00e4sieni (<em>Taphrina betulina<\/em>) on talvisessa maisemassa pitk\u00e4lle n\u00e4kyv\u00e4. Taimitarhoilla taimia vahingoittaa ja tappaa koivunlev\u00e4laikku (<em>Phytopthora cactorum<\/em>), ja istutusalalla puolestaan taimiin voi iskeyty\u00e4 kuoren vaurioiden kautta koivunversolaikkusieni (<em>Godronia multispora<\/em>), joka v\u00e4hitellen tappaa taimen. My\u00f6s varttuneilla puilla laho alkaa yleens\u00e4 mekaanisesta vauriosta. Koivujen lahottajia ovat muun muassa purppuranahakka (<em>Chondrostereum purpureum<\/em>), taulak\u00e4\u00e4p\u00e4 (<em>Fomes fomentarius<\/em>), arinak\u00e4\u00e4v\u00e4t (<em>Phellinus<\/em> spp.), pakurik\u00e4\u00e4p\u00e4 (<em>Inonotus obliquus<\/em>) sek\u00e4 p\u00f6kkel\u00f6k\u00e4\u00e4p\u00e4 (<em>Piptoporus betulinus<\/em>). Koivun tullessa elinkaarensa p\u00e4\u00e4h\u00e4n lahottajat tekev\u00e4t sen muutoin kovasta puuaineesta otollisen pehme\u00e4t\u00e4 materiaalia kolopesij\u00f6iden kodinrakennukseen. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Anneli Viher\u00e4-Aarnio<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"> Julkaistu Sorbifoliassa 4\/2023 <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"> <a href=\"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=2219\">Takaisin luetteloon<\/a> <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vuoden puuvartissuku 2024 Dendrologian Seuran valitsema Vuoden puuvartissuku 2024 on koivut (Betula). Koivut kuuluvat koivukasvien (Betulaceae) heimoon, jonka muita sukuja ovat lep\u00e4t (Alnus), valkopy\u00f6kit (Carpinus), p\u00e4hkin\u00e4pensaat (Corylus) ja humalapy\u00f6kit (Ostrya). Koivun suvulle on vaikea esitt\u00e4\u00e4 tarkkaa lajim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, arviot vaihtelevat 30 ja 60 lajin v\u00e4lill\u00e4. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ovat lajien risteytyminen kesken\u00e4\u00e4n ja lajien sis\u00e4inen morfologinen vaihtelu. &#8230; <a title=\"Koivut (Betula)\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5465\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Koivut (Betula)\">Read more<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":2219,"menu_order":28,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","generate_page_header":"","footnotes":""},"class_list":["post-5465","page","type-page","status-publish"],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.8 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Koivut (Betula) - Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5465\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Koivut (Betula) - Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Vuoden puuvartissuku 2024 Dendrologian Seuran valitsema Vuoden puuvartissuku 2024 on koivut (Betula). Koivut kuuluvat koivukasvien (Betulaceae) heimoon, jonka muita sukuja ovat lep\u00e4t (Alnus), valkopy\u00f6kit (Carpinus), p\u00e4hkin\u00e4pensaat (Corylus) ja humalapy\u00f6kit (Ostrya). Koivun suvulle on vaikea esitt\u00e4\u00e4 tarkkaa lajim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, arviot vaihtelevat 30 ja 60 lajin v\u00e4lill\u00e4. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ovat lajien risteytyminen kesken\u00e4\u00e4n ja lajien sis\u00e4inen morfologinen vaihtelu. ... Read more\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5465\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-12-20T15:20:39+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"10 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/?page_id=5465\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/?page_id=5465\",\"name\":\"Koivut (Betula) - Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2023-12-03T13:53:27+00:00\",\"dateModified\":\"2025-12-20T15:20:39+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/?page_id=5465#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/?page_id=5465\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/?page_id=5465#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Toiminta\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/?page_id=414\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Vuoden puu ja puuvartissuku\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/?page_id=2219\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":4,\"name\":\"Koivut (Betula)\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/\",\"name\":\"Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet\",\"description\":\"Dendrologian Seuran kotisivut\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Koivut (Betula) - Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5465","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Koivut (Betula) - Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet","og_description":"Vuoden puuvartissuku 2024 Dendrologian Seuran valitsema Vuoden puuvartissuku 2024 on koivut (Betula). Koivut kuuluvat koivukasvien (Betulaceae) heimoon, jonka muita sukuja ovat lep\u00e4t (Alnus), valkopy\u00f6kit (Carpinus), p\u00e4hkin\u00e4pensaat (Corylus) ja humalapy\u00f6kit (Ostrya). Koivun suvulle on vaikea esitt\u00e4\u00e4 tarkkaa lajim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, arviot vaihtelevat 30 ja 60 lajin v\u00e4lill\u00e4. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ovat lajien risteytyminen kesken\u00e4\u00e4n ja lajien sis\u00e4inen morfologinen vaihtelu. ... Read more","og_url":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5465","og_site_name":"Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet","article_modified_time":"2025-12-20T15:20:39+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"10 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5465","url":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5465","name":"Koivut (Betula) - Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/#website"},"datePublished":"2023-12-03T13:53:27+00:00","dateModified":"2025-12-20T15:20:39+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5465#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5465"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5465#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Toiminta","item":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=414"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Vuoden puu ja puuvartissuku","item":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=2219"},{"@type":"ListItem","position":4,"name":"Koivut (Betula)"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/#website","url":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/","name":"Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet","description":"Dendrologian Seuran kotisivut","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"uagb_featured_image_src":{"full":false,"thumbnail":false,"medium":false,"medium_large":false,"large":false,"1536x1536":false,"2048x2048":false},"uagb_author_info":{"display_name":"Jouni Juntumaa","author_link":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?author=3"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Vuoden puuvartissuku 2024 Dendrologian Seuran valitsema Vuoden puuvartissuku 2024 on koivut (Betula). Koivut kuuluvat koivukasvien (Betulaceae) heimoon, jonka muita sukuja ovat lep\u00e4t (Alnus), valkopy\u00f6kit (Carpinus), p\u00e4hkin\u00e4pensaat (Corylus) ja humalapy\u00f6kit (Ostrya). Koivun suvulle on vaikea esitt\u00e4\u00e4 tarkkaa lajim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, arviot vaihtelevat 30 ja 60 lajin v\u00e4lill\u00e4. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ovat lajien risteytyminen kesken\u00e4\u00e4n ja lajien sis\u00e4inen morfologinen vaihtelu.&hellip;","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/PanW5u-1q9","jetpack-related-posts":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5465","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5465"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5465\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6717,"href":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5465\/revisions\/6717"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2219"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5465"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}