{"id":5904,"date":"2024-12-23T21:22:28","date_gmt":"2024-12-23T19:22:28","guid":{"rendered":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5904"},"modified":"2025-12-20T17:19:51","modified_gmt":"2025-12-20T15:19:51","slug":"alppiruusut-rhododendron","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5904","title":{"rendered":"Alppiruusut (Rhododendron)"},"content":{"rendered":"\n

Vuoden puuvartissuku 2025<\/strong> (kuvitettu pdf-versio<\/a>)<\/p>\n\n\n\n

Dendrologian Seuran valitsema vuoden puuvartissuku 2025 on\nalppiruusut (Rhododendron<\/em>). T\u00e4h\u00e4n kanervakasvien heimon (Ericaceae<\/em>)\nsuurimpaan sukuun kuuluvat alppiruusut ja aiemmin omina sukuinaan pidetyt\natsaleat (Azalea<\/em>), pursut (Ledum<\/em>), tiukupensaat (Menziesia<\/em>)\nja suvun Tsusiophyllum<\/em> ainoa edustaja.<\/p>\n\n\n\n

Alppiruusulajien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 on erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 800 ja 1\n200 v\u00e4lilt\u00e4 ja ylikin. N\u00e4in suuri hajonta johtuu ennen kaikkea siit\u00e4, ett\u00e4\nsuvun luontaiset keskukset ovat vaikeakulkuisessa Himalajan vuoristossa ja\ntoisaalta Kaakkois-Aasian saaristossa. Eristyneiss\u00e4 oloissa lajiutuminen on\nollut voimakasta. My\u00f6s tutkijoiden koulukuntaerot ovat johtaneet erilaisiin\ntulkintoihin lajien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 (\u201dsplitters\u201d vs. \u201dlumpers\u201d eli \u201dpilkkojat\u201d vs.\n\u201dyhdist\u00e4j\u00e4t\u201d). Asiaa vaikeuttaa sekin, ett\u00e4 alppiruusut risteytyv\u00e4t usein luonnossa\nja v\u00e4limuotojen lajiutumista tapahtuu edelleen.<\/p>\n\n\n\n

Rhododendron<\/em>-suku jaetaan niin sanotussa Edinburghin\nrevisiossa<\/strong> k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otetun luokittelun mukaan kahdeksaan alasukuun, jotka\njaetaan edelleen sektioi hin ja alasektioihin (Chamberlain 1996). Kladistiikkaan<\/strong>\npohjautuva analyysi (Goetsch ym. 2005) jakaa suvun kolmeen monofyleettiseen\nryhm\u00e4\u00e4n eli kladiin<\/strong>. Kladi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yhteisen esi-is\u00e4n ja kaikki sen\nj\u00e4lkel\u00e4iset.<\/p>\n\n\n\n

Suurimpaan kladiin A kuuluvat alasuvut Rhododendron<\/em>\n(noin 400 lajia) ja Choniastrum<\/em> (11 lajia). Alasuvun Rhododendron<\/em>\ntyyppilaji on ruostealppiruusu (R. ferru gineum<\/em>). Seuraavaksi suurimpaan\nkladiin B kuuluu alasuku Hymenanthes<\/em> (noin 280 lajia), jonka tyyppilaji\non nikkonalppiruusu  (R. degronianum)<\/em>.\nKladi B sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kaksi sektiota (15\u201316 lajia) kes\u00e4vihantien atsaleoiden\nalasuvusta Pentanthera<\/em>. Kladi C muodostuu ainavihantien atsaleoiden\nalasuvusta Azaleastrum<\/em> (kolme sektiota, noin 120 lajia), jonka tyyppilaji\non R. ovatum<\/em>. <\/p>\n\n\n\n

Kladien sis\u00e4ll\u00e4 risteym\u00e4t lajien v\u00e4lill\u00e4 ovat mahdollisia,\nmutta kladien v\u00e4liset risteytykset eiv\u00e4t. Kladin A alppiruusut ovat lepidootteja<\/strong>,\nniiden kaikissa maanp\u00e4\u00e4llisiss\u00e4 osissa voi olla eri v\u00e4risi\u00e4 suomuja eli\nkilpikarvoja. Kladin B alppiruusut ovat suomuttomia eli elepidootteja<\/strong>.\nMolemmissa ryhmiss\u00e4 voi lis\u00e4ksi olla muutakin karvoitusta.<\/p>\n\n\n\n

Viimeist\u00e4 sanaa Rhododendronsuvun<\/em> taksonomiasta on\ntuskin viel\u00e4k\u00e4\u00e4n kuultu. The World Flora Online (p\u00e4ivitys joulukuulta 2023)\njakaa suvun kuuteen alasukuun, joista nelj\u00e4 on jaettu sektioihin. Jako l\u00f6ytyy\nWikipediasta (https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Rhododendron<\/a>).\n<\/p>\n\n\n\n

Rhododendron<\/em>-suvun fossiileja on l\u00f6ydetty 50\nmiljoonaa vuotta vanhoista kerrostumista. L\u00e4mpim\u00e4nkostealla eoseenikaudella\n(56\u201333,9 milj. vuotta sitten) suku levitt\u00e4ytyi laajalti pohjoiselle\npallonpuoliskolle. Ilmaston on arvioitu tuolloin olleen nykyist\u00e4 huomattavasti\nl\u00e4mpim\u00e4mm\u00e4n ja subtrooppisen ilmaston ulottuneen keski-Eurooppaan saakka.\nLis\u00e4ksi ilmasto oli pitk\u00e4\u00e4n hyvin tasainen. \n<\/p>\n\n\n\n

Eoseenikauden lopussa, noin 38 miljoonaa vuotta sitten,\nl\u00e4hell\u00e4 eoseenin ja oligoseenin rajaa l\u00e4mp\u00f6tila romahti \u00e4kki\u00e4 8\u201313 \u00b0C. Rhododendron<\/em>-suvun\nlajit s\u00e4ilyiv\u00e4t ilmastokatastrofin j\u00e4lkeen vain sopivissa refugioissa, joissa\nsadem\u00e4\u00e4r\u00e4 ja l\u00e4mp\u00f6tila riittiv\u00e4t niiden tarpeisiin. Nykyisin luonnonlajeja on\neniten runsassateisilla vuoristoalueilla. Trooppisesta Malaijien saaristosta,\nKaakkois-Aasian subtrooppisilta vuorenrinteilt\u00e4 aina arktiseen tundraan\nSiperiassa l\u00f6ytyy alppiruusujen vaatimia luontotyyppej\u00e4, joilla sadanta ylitt\u00e4\u00e4\nhaihdunnan ja ylij\u00e4\u00e4m\u00e4vesi p\u00e4\u00e4see poistumaan juuriston alueelta. Vain harva\nalppiruusu siet\u00e4\u00e4 juurillaan seisovaa vett\u00e4 ja viel\u00e4 harvempi kuivuutta.<\/p>\n\n\n\n

Tiiviskasvuista yakushimanalppiruusua, Rhododendron\nyakushimanum<\/em> (alasuku Hymenanthes<\/em>), ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t luonnossa sasabambut\nja pilvisumu. T\u00e4m\u00e4 pensas kasvaa Yakushiman saaren huipulla 1935 metrin\nkorkeudessa.<\/p>\n\n\n\n

Suurin keskittym\u00e4 Rhododendron<\/em>-suvun lajeista l\u00f6ytyy\nsiis Kaakkois-Aasiasta Himalajan vuoriston etel\u00e4rinteilt\u00e4 Afganistanista\nl\u00e4nness\u00e4 Kiinaan ja Japaniin id\u00e4ss\u00e4 ja etel\u00e4ss\u00e4 aivan Australian\npohjoisk\u00e4rkeen. Joitakin lajeja on my\u00f6s Euroopan Alpeilla ja Pyreneill\u00e4,\nKaukasian vuoristossa ja Aasian kylmemmill\u00e4 seuduilla. My\u00f6s Pohjois-Amerikan\nmantereella kasvaa luontaisena useita alppiruusu- ja atsalealajeja.\nAlkuper\u00e4isin\u00e4 niit\u00e4 ei kuitenkaan esiinny Keski- ja Etel\u00e4-Amerikassa sen\nenemp\u00e4\u00e4 kuin Afrikassakaan. Ainoa sirkumpolaarinen laji on Suomessakin\nluontainen lapinalppiruusu (R. lapponicum<\/em>). <\/p>\n\n\n\n

Skandinavian vuoristoissa lapinalppiruusu on maanmy\u00f6t\u00e4inen\nvarpu, joka harvoin jaksaa nostaa oksiaan viitt\u00e4 senttimetri\u00e4 korkeammalle. Se\nedustaa kooltaan suvun toista \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4t\u00e4, ja toisesta p\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyy yli\n30-metrisi\u00e4 puita ja suuria pensaita, joiden lehdet saattavat kasvaa l\u00e4hes metrin\npituisiksi. Suurimpia ovat alasuvun Hymenanthes<\/em> lajit, ja ne kasvavat\nrunsaslajisilla seuduilla Himalajan etel\u00e4rinteiden monsuuni-ilmastossa.\nPienimm\u00e4t, kuten lapinalppiruusu, kuuluvat enimm\u00e4kseen alasukuun Rhododendron<\/em>,\njoskin alasuvusta l\u00f6ytyy my\u00f6s useamman metrin korkuiseksi kasvavia ja\nsuurikukkaisia lajeja. Ne ovat kuitenkin ilmastollisesti niin arkoja, ett\u00e4\nniiden kasvatus Suomen oloissa onnistuu vain kasvihuoneessa.<\/p>\n\n\n\n

Valtaosa Rhododendron<\/em>-suvun lajeista on pensaita tai\nvarpuja. Pieni osa kasvaa epifyyttin\u00e4<\/strong> eli toisen kasvin pinnalla.\nEpifyyttej\u00e4 on etenkin Vireya-sektiossa trooppisessa Malaijien saaristossa.\nAlppiruusut ovat ainavihantia<\/strong>, eli ne s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t lehtens\u00e4 useamman\nkasvukauden yli. Atsaleoista osa on kes\u00e4vihantia<\/strong>, jolloin kaikki lehdet\nvarisevat kasvukauden p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 ja osa (niin sanotut japanilaiset atsaleat) dimorfisia<\/strong>,\njolloin niill\u00e4 on kahdenlaisia lehti\u00e4. Dimorfisten lajien \u201dkes\u00e4lehdet\u201d s\u00e4ilyv\u00e4t\nvain yhden kasvukauden ja versojen k\u00e4rkiin kehittyv\u00e4t \u201dtalvilehdet\u201d pysyv\u00e4t\nkylm\u00e4n kauden yli. Suvulle yhteist\u00e4 on lehtien yksinkertainen muoto, ne ovat\nehyit\u00e4 ja yleens\u00e4 soikeita.<\/p>\n\n\n\n

Lehdiss\u00e4, versoissa ja kukissakin voi olla monenlaista\nkarvoitusta suomujen ohella. Lehtien alapinnan 1- tai 2-kerroksista huopamaista\ntai ohuempaa karvoitusta kutsutaan indumentumiksi<\/strong>, josta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s\nsuomalaistettua muotoa indumentti. V\u00e4hemm\u00e4lle k\u00e4yt\u00f6lle on j\u00e4\u00e4nyt lehtien\nyl\u00e4pinnan karvoitusta kuvaava nimi tomentum<\/strong>. Versoilla, lehtien\nreunoilla ja suonilla voi olla my\u00f6s pidempi\u00e4 ripsim\u00e4isi\u00e4 karvoja. Erilaiset\nkarvoitukset ovat t\u00e4rkeit\u00e4 lajituntomerkkej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hes kaikki Rhododendron<\/em>-lajit, joilla on selv\u00e4\nvuodenaikaisvaihtelu lepo- ja kasvukausien v\u00e4lill\u00e4, kukkivat kasvukauden\nalussa. P\u00e4iv\u00e4ntasaajan seudun trooppisilla lajeilla t\u00e4llaista eroa ei juuri\nole, joten ne voivatkin kukkia mihin vuodenaikaan tahansa. Alppiruusut ja\natsaleat kukkivat kasvin kokoon n\u00e4hden suurin kukin, jotka ovat asettuneet\nversojen latvaan n\u00e4ytt\u00e4viksi terttukukinnoiksi. Usein avoimen kellomaiset kukat\nvoivat olla l\u00e4hes mink\u00e4 tahansa v\u00e4risi\u00e4, ja niiss\u00e4 voi olla p\u00f6lytt\u00e4jille\ntarkoitettuja \u201dtienviittoja\u201d, pilkutuksia ja l\u00e4iski\u00e4 kukan nielussa.\nHy\u00f6nteisp\u00f6lytteiset kukat ovat kaksineuvoisia ja yksikotisia, joten\nitsep\u00f6lytyskin tuottaa yleens\u00e4 hedelm\u00f6ityksen. Hedelm\u00e4 on kota, josta pienet\nsiemenet varisevat kasvukauden lopulla. Siemen ei vaadi it\u00e4\u00e4kseen\nkylm\u00e4k\u00e4sittely\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa luontaisena kasvaa vain kaksi alppiruusujen suvun\nlajia. Jo aiemmin mainitun aivan pohjoisen lapinalppiruusun lis\u00e4ksi vasta\nvuonna 1990 Rhododendron<\/em>-sukuun liitetty suopursu (R. tomentosum<\/em>,\nsyn. Ledum palustre<\/em>) kasvaa koko maassa. Suopursu viihtyy nimens\u00e4\nmukaisesti soiden reunamilla ja soistuvilla mets\u00e4mailla. Se j\u00e4\u00e4 meill\u00e4\nuseimmiten alle metrin korkuiseksi ja muodostaa laajoja yhten\u00e4isi\u00e4 kasvustoja.\nPienet valkoiset kukat avautuvat latvakukinnoista alkukes\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suopursu on myrkyllinen kuten useimmat suvun lajit.\nMyrkyllisyyden takia niill\u00e4 on ollut hyvin v\u00e4h\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ravinnontuotannossa\ntai puunjalostusteollisuudessa. Jonkin verran j\u00e4re\u00e4mpien kasvien puutavaraa\nk\u00e4ytet\u00e4\u00e4n polttopuina tai suitsukkeiden valmistukseen Himalajalla.<\/p>\n\n\n\n

Alppiruusut ja atsaleat ovat kuitenkin nousseet yhdeksi\nt\u00e4rkeimmist\u00e4 koristekasvisuvuista siit\u00e4 l\u00e4htien kun eurooppalaiset ja\namerikkalaiset tutkimusmatkailijat, niin sanotut kasvinmets\u00e4st\u00e4j\u00e4t toimittivat\n1700-luvulta l\u00e4htien Pohjois-Amerikasta ja my\u00f6hemmin 1800-luvulta alkaen\nIntiasta, Kiinasta ja Japanista satoja l\u00e4nness\u00e4 siihen saakka tuntemattomia\nlajeja. Alppiruusulajien ker\u00e4ily ja risteytt\u00e4minen saavuttivat melkeinp\u00e4 manian\nvarsinkin Englannissa 1800-luvun lopulla.<\/p>\n\n\n\n

Suomeenkin alppiruusujen suvun koristekasvit ilmaantuivat jo\n1800-luvulla. Hakusanalla Rhododendron<\/em> l\u00f6ytyy historiallisesta sanomalehtikirjastosta\nmaininta Turun Kupittaalla kasvatetuista viidest\u00e4 ainavihannasta alppiruususta\nja nelj\u00e4st\u00e4 kes\u00e4vihannasta atsaleasta (\u00c5bo Underr\u00e4ttelser 7.5.1842). Niist\u00e4\nuseimpia voi t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin Turun seudulla menestyksellisesti kasvattaa:\nturkinalppiruusu (R. ponticum<\/em>), R. glomeratum<\/em>, karva-alppiruusu (R.\nangustifolium<\/em>, nyk. R. hirsutum<\/em>), R. hybridum<\/em> (R. maximum\n\u00d7 viscosum<\/em>), appalakkienalppiruusu (R. maximum<\/em>), helluntaiatsalea (Azalea\nnudiflora<\/em>, nyk. R. periclymenoides<\/em>) ja kelta-atsalea (A. pontica<\/em>,\nnyk. R. luteum<\/em>).<\/p>\n\n\n\n

Rhododendron<\/em>-suku on ollut innokkaan jalostusty\u00f6n kohteena ja nimettyj\u00e4 lajikkeita on Wikipedian mukaan yli 25 000 (https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Alppiruusut). Vain murto-osa lajeista ja lajikkeista on talvenkest\u00e4vi\u00e4 Suomessa. Meill\u00e4 jalostetuista lajikkeista tulee oma kirjoitus Sorbifoliaan ja Suomessa kokeiltujen lajien kuvauksia kest\u00e4vyystietoineen l\u00f6ytyy Rhododendron-kerhon<\/strong> sivuilta https:\/\/www.rhodo.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n

Osmo Jussila<\/p>\n\n\n\n

Julkaistu Sorbifoliassa 4\/2024<\/p>\n\n\n\n

Takaisin luetteloon<\/a> <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuoden puuvartissuku 2025 (kuvitettu pdf-versio) Dendrologian Seuran valitsema vuoden puuvartissuku 2025 on alppiruusut (Rhododendron). T\u00e4h\u00e4n kanervakasvien heimon (Ericaceae) suurimpaan sukuun kuuluvat alppiruusut ja aiemmin omina sukuinaan pidetyt atsaleat (Azalea), pursut (Ledum), tiukupensaat (Menziesia) ja suvun Tsusiophyllum ainoa edustaja. Alppiruusulajien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 on erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 800 ja 1 200 v\u00e4lilt\u00e4 ja ylikin. N\u00e4in suuri hajonta johtuu ennen … Read more<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"parent":2219,"menu_order":26,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","generate_page_header":"","footnotes":""},"class_list":["post-5904","page","type-page","status-publish"],"yoast_head":"\nAlppiruusut (Rhododendron) - Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5904\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Alppiruusut (Rhododendron) - Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Vuoden puuvartissuku 2025 (kuvitettu pdf-versio) Dendrologian Seuran valitsema vuoden puuvartissuku 2025 on alppiruusut (Rhododendron). T\u00e4h\u00e4n kanervakasvien heimon (Ericaceae) suurimpaan sukuun kuuluvat alppiruusut ja aiemmin omina sukuinaan pidetyt atsaleat (Azalea), pursut (Ledum), tiukupensaat (Menziesia) ja suvun Tsusiophyllum ainoa edustaja. Alppiruusulajien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 on erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 800 ja 1 200 v\u00e4lilt\u00e4 ja ylikin. N\u00e4in suuri hajonta johtuu ennen ... Read more\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5904\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-12-20T15:19:51+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"6 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/?page_id=5904\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/?page_id=5904\",\"name\":\"Alppiruusut (Rhododendron) - Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2024-12-23T19:22:28+00:00\",\"dateModified\":\"2025-12-20T15:19:51+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/?page_id=5904#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/?page_id=5904\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/?page_id=5904#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Toiminta\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/?page_id=414\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Vuoden puu ja puuvartissuku\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/?page_id=2219\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":4,\"name\":\"Alppiruusut (Rhododendron)\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/\",\"name\":\"Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet\",\"description\":\"Dendrologian Seuran kotisivut\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/www.dendrologianseura.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Alppiruusut (Rhododendron) - Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5904","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Alppiruusut (Rhododendron) - Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet","og_description":"Vuoden puuvartissuku 2025 (kuvitettu pdf-versio) Dendrologian Seuran valitsema vuoden puuvartissuku 2025 on alppiruusut (Rhododendron). T\u00e4h\u00e4n kanervakasvien heimon (Ericaceae) suurimpaan sukuun kuuluvat alppiruusut ja aiemmin omina sukuinaan pidetyt atsaleat (Azalea), pursut (Ledum), tiukupensaat (Menziesia) ja suvun Tsusiophyllum ainoa edustaja. Alppiruusulajien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 on erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 800 ja 1 200 v\u00e4lilt\u00e4 ja ylikin. N\u00e4in suuri hajonta johtuu ennen ... Read more","og_url":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5904","og_site_name":"Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet","article_modified_time":"2025-12-20T15:19:51+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"6 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5904","url":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5904","name":"Alppiruusut (Rhododendron) - Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/#website"},"datePublished":"2024-12-23T19:22:28+00:00","dateModified":"2025-12-20T15:19:51+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5904#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5904"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=5904#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Toiminta","item":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=414"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Vuoden puu ja puuvartissuku","item":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?page_id=2219"},{"@type":"ListItem","position":4,"name":"Alppiruusut (Rhododendron)"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/#website","url":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/","name":"Dendrologian Seura Dendrologiska S\u00e4llskapet","description":"Dendrologian Seuran kotisivut","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"uagb_featured_image_src":{"full":false,"thumbnail":false,"medium":false,"medium_large":false,"large":false,"1536x1536":false,"2048x2048":false},"uagb_author_info":{"display_name":"Jouni Juntumaa","author_link":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/?author=3"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Vuoden puuvartissuku 2025 (kuvitettu pdf-versio) Dendrologian Seuran valitsema vuoden puuvartissuku 2025 on alppiruusut (Rhododendron). T\u00e4h\u00e4n kanervakasvien heimon (Ericaceae) suurimpaan sukuun kuuluvat alppiruusut ja aiemmin omina sukuinaan pidetyt atsaleat (Azalea), pursut (Ledum), tiukupensaat (Menziesia) ja suvun Tsusiophyllum ainoa edustaja. Alppiruusulajien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 on erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 800 ja 1 200 v\u00e4lilt\u00e4 ja ylikin. N\u00e4in suuri hajonta johtuu ennen…","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/PanW5u-1xe","jetpack-related-posts":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5904","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5904"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5904\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6716,"href":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5904\/revisions\/6716"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2219"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.dendrologianseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5904"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}