Jaakko Saarinen<\/p>\n\n\n\n
Vuoden puuvartissuku 2026 (kuvitettu pdf-versio<\/a>) <\/strong><\/p>\n\n\n\n Dendrologian Seuran valitsema vuoden puuvartissuku 2026 on haavat ja poppelit (Populus). Luonnossa poppelit muodostavat ja yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 monille muille lajeille. Ihmist\u00e4 on aina kiehtonut niiden voimakaskasvuisuus, komeus ja suuri koko. Niille on keksitty monenlaista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 rehun, puutavaran, sellun ja energian tuotannosta maan- ja hiilensidontaan sek\u00e4 ekosysteemien yll\u00e4pitoon ja restaurointiin. Lis\u00e4ksi niit\u00e4 on k\u00e4ytetty puisto-, kujanne- ja maisemapuina sek\u00e4 rohdosten valmistamiseen.<\/p>\n\n\n\n Poppeleitten suku kuuluu pajukasvien (Salicaceae) heimoon. Pajuista erottavia piirteit\u00e4 ovat muun muassa tuulip\u00f6lytteisyys sek\u00e4 erilaistuneet lyhyt- ja pitk\u00e4haarat. Pajuilla harvinainen juurivesomisen kyky on tyypillist\u00e4 monille poppeleille. Suvussa on lajeja kolmestakymmenest\u00e4 sataan. M\u00e4\u00e4r\u00e4 riippuu siit\u00e4, mihin vedet\u00e4\u00e4n raja monimuotoisten, toisilleen l\u00e4heisten lajien v\u00e4lille. Poppelit my\u00f6s risteytyv\u00e4t yleisesti. Nimetyist\u00e4 sadoista poppelilajikkeista valtaosa on ihmisen aikaansaamia risteymi\u00e4, mutta osa on luonnosta l\u00f6ydettyj\u00e4 erikoisia kasvumuotoja.<\/p>\n\n\n\n Suku on levinnyt ymp\u00e4ri pohjoisen pallonpuoliskon. Suomalaisille tutuin suvun edustaja on py\u00f6re\u00e4- ja havisevalehtinen mets\u00e4haapa (Populus tremula), joka on varsin yleinen mets\u00e4puu l\u00e4hes koko maassa. Haavalle l\u00e4heinen on etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 Euroopassa ja Aasian l\u00e4nsiosissa jokivarsilla kasvava hopeapoppeli (P. alba). Sit\u00e4 on kasvatettu Suomessa pitk\u00e4\u00e4n koristepuuna, ja se on helppo tunnistaa alta valkoisista lehdist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Pohjois-Amerikasta Suomeen tuotiin jo 1800-luvulla puistopalsamipoppeli (Populus balsamifera ’Elongata’), kartanopalsamipoppeli (P. balsamifera ’Hortensis’) ja ontarionpoppeli (P. x jackii ’Gileadensis’). Nykyisin niit\u00e4 tavataan vain vanhoissa istutuksissa. Puistopalsamipoppelin voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 viljelyj\u00e4\u00e4nteen\u00e4 vanhoista kyl\u00e4ymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 ryhmin\u00e4 ja metsik\u00f6in\u00e4, jotka ovat syntyneet jo tuhoutuneiden vanhojen puiden juurivesoista.<\/p>\n\n\n\n 1800-luvun loppua ja 1900-luvun alkua voi pit\u00e4\u00e4 poppelien kulta-aikana Suomessa. Maahan koristepuiksi lukuisia uusia poppelilajeja ja risteym\u00e4lajikkeita, joista merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 laakeripoppeli (Populus laurifolia), kartiopoppeli (P. suaveolens ’Pyramidalis’), berliininpoppeli (P. x berolinensis), riippapoppeli (p: ’Wobstii’), ruhtinaanpoppeli (P. ’Rasumowskiana’), tsaarinpoppeli (. ’Petrowskiana’) ja j\u00e4ttipoppeli (P. trichocarpa). Poppelit kiinnostivat my\u00f6s suomalaista mets\u00e4ntutkimusta. Mets\u00e4ntutkimuslaitos, Mets\u00e4njalostuss\u00e4\u00e4ti\u00f6 ja Enso-Gutzeit perustivat poppelikokeita ulkomaisten poppelilajien ja -risteymien tutkimusta varten. Saksassa ja Ruotsissa jalostettu nopeakasvuinen hybridihaapa (P. x wettsteinii) kiinnosti my\u00f6s, ja 1950 alettiin Ruotsinkyl\u00e4n tutkimusasemalla kehitt\u00e4\u00e4 hybridihaapaa juuri Suomea varten risteytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n kotimaista mets\u00e4haapaa ja kanadalaista amerikanhaapaa (P. tremuloides). Hybridihaapa on nykyisin vakiintunut joskin hyvin harvinainen viljelymets\u00e4puu.<\/p>\n\n\n\n Monet kultakauden poppeleista ovat historiallisten puistojen maamerkkej\u00e4, tsaarin- ja hopeapoppeli Suomen suurimpien puiden listalla. Toiset aikanaan merkitt\u00e4v\u00e4t poppelit ovat l\u00e4hes h\u00e4vinneet. Valtaviin mittoihin kasvavat kanadanpoppelit (Populus \u00d7 canadensis) ovat k\u00e4yneet hyvin harvinaisiksi. Virginianpoppelia (P. deltoides) on j\u00e4ljell\u00e4 kaksi puuta Helsingin Kaivopuistossa ja yksi Tampereen Koskipuistossa. Harkovanpoppelia (P. nig ra \u2018Charkowiensis\u2019) on j\u00e4ljell\u00e4 yksi vanha puu Helsingin Kalliossa sek\u00e4 muutamia nuoria yksil\u00f6it\u00e4. Tummapoppeli (P. balsassa mifera \u2018Tristis\u2019) n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kadonneen Etel\u00e4-Suomesta, mutta sit\u00e4 saattaa viel\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 muutamista Pohjanmaan rannikon kaupungeista.<\/p>\n\n\n\n Monissa muissa maissa, meit\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 Ruotsissa, vanhat, arvokkaat poppelit on suojeltu taltioimalla ne uusiin geenivarakokoelmiin. Suomessa poppelit eiv\u00e4t vuosikymmeniin ole juuri kiinnostaneet mets\u00e4ntutkijoita enemp\u00e4\u00e4 kuin puutarhureitakaan. Mets\u00e4ntutkimuksen trendit ovat keskittyneet kotimaisten peruspuitten ymp\u00e4rille, ja monet poppelikokoelmat on hyl\u00e4tty. Er\u00e4iden moniongelmaisiksi osoittautuneiden poppeleitten massak\u00e4ytt\u00f6 1970-luvulla lienee vaikuttanut siihen, ettei poppeleita haluta istuttaa puistopuiksi. My\u00f6s suuri koko ja vahva juuristo voivat olla nykykulttuurissa poppeleita vastaan.<\/p>\n\n\n\n Suurina, nopeakasvuisina maiseman vihreytt\u00e4jin\u00e4 ei mik\u00e4\u00e4n korvaa poppeleita, eik\u00e4 Suomen oloihin l\u00f6ydy toista lehtipuusukua, joka tarjoaisi n\u00e4in kookkaina puina sellaista muotojen kirjoa kuin poppelit. V\u00e4hint\u00e4\u00e4n vanhojen, harvinaisten poppelien s\u00e4ilytys- ja uudistusty\u00f6h\u00f6n tulisi pikimmiten ryhty\u00e4. Poppelit eiv\u00e4t ole pitk\u00e4ik\u00e4isi\u00e4, ja kun aika j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kultakauden suurista poppeleista, menetet\u00e4\u00e4n Suomen kulttuurimaisemasta jotain olennaista.<\/p>\n\n\n\n Vanhojen poppeleiden lis\u00e4ksi meill\u00e4 on nykyisin uusia, keruumatkojen ja kansainv\u00e4listen yhteyksien kautta hankittuja lupaavia poppeleita, sek\u00e4 kotimaisten risteytt\u00e4jien luomuksia. El\u00e4mme muuttuvan ilmaston, uusien kasvintuhoojien ja muiden ep\u00e4varmuuksien aikakautta. Poppeleitten nopeakasvuisuuteen ja ekosysteemiarvoihin sek\u00e4 er\u00e4iden uusien ja vanhojen poppelikantojen elinvoimaan ja talven- ja taudinkestoon olisi ajankohtaista kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota ja ryhty\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, olisiko t\u00e4st\u00e4 erityisest\u00e4 puusuvusta ammennettavaa uudella vuosisadalla.<\/p>\n\n\n\n Julkaistu Sorbifoliassa 4\/2025<\/p>\n\n\n\n Takaisin luetteloon<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"