Pentti Alanko<\/p>\n\n\n\n
Vuoden 2012 puuvartissuku<\/strong><\/p>\n\n\n\n Sen j\u00e4lkeen kun kotimaisten puiden valitseminen Vuoden puiksi p\u00e4\u00e4ttyi viime vuosituhannen lopulla (1999), Dendrologian Seurassa p\u00e4\u00e4tettiin valita Vuoden puusukuja. Siihen menness\u00e4 kaikki kotimaiset puulajit oli kukin vuorollaan valittu Vuoden puuksi ja esitelty Sorbifolian sivuilla. Eik\u00f6h\u00e4n ilmaston l\u00e4mpeneminen auta siin\u00e4, etteiv\u00e4t Vuoden puusuvut ihan heti lopu kesken, tuIevaisuudessahan meill\u00e4 voidaan ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 kasvattaa mit\u00e4 eksoottisempiin puusukuihin kuuluvia puita. Ja niiden joskus loputtua ei liene en\u00e4\u00e4 niin v\u00e4li\u00e4k\u00e4\u00e4n mit\u00e4 puusukuja valitsemme. Eih\u00e4n yh\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n kansainv\u00e4listymisen ja matkailun my\u00f6t\u00e4 valintojen tarvitse kohdistuakaan vain meill\u00e4 viljeltyihin puulajeihin. Matkustammehan jo nyt kaukaisimpiinkin maihin tutustumaan niiden eksoottisiin puihin \u2014 ainakin me dendrologit. <\/p>\n\n\n\n Kun kotimainen mets\u00e4tammemme (Q. robur<\/em>, ruots. skogsek) valittiin Vuoden puuksi vuonna 1986, Sorbifoliassa julkaistiin monia kiinnostavia artikkeleita tammista, niiden suojelusta, k\u00e4\u00e4vist\u00e4, viljelyst\u00e4 ja puuaineksesta ja niin edelleen. Tammesta julkaistiin my\u00f6s Marja Koistisen piirt\u00e4m\u00e4 upea Vuoden puu -juliste. Artikkelissani Suomessa viljellyist\u00e4 tammista [Sorbifolia 17(3)] mainitsin vain kymmenen tammilajia ja yhden risteym\u00e4n. Niist\u00e4 vain punatammea (Q. rubra<\/em>, ruots. r\u00f6dek) oli yleisesti kasvatetun mets\u00e4tammen lis\u00e4ksi viljelty monin paikoin Etel\u00e4- ja Keski-Suomessa. Muiden tammilajien viljelyst\u00e4 oli tuolloin vain v\u00e4h\u00e4n tietoja, ja nekin p\u00e4\u00e4asiassa kasvitieteellisist\u00e4 puutarhoista ja arboretumeista. Lis\u00e4ksi kahdesta esittelem\u00e4st\u00e4ni taksonista, talvitammesta (Q. petraea<\/em>, ruots. bergek), sek\u00e4 sen ja mets\u00e4tammen v\u00e4lisest\u00e4 risteym\u00e4st\u00e4 ei ollut viel\u00e4 silloin varmaa tietoa niiden kasvamisesta meill\u00e4 kunnollisten n\u00e4ytteiden puuttuessa. Nyth\u00e4n tiedet\u00e4\u00e4n jo varmasti meill\u00e4 kasvavan viljeltyn\u00e4 my\u00f6s talvitammea. T\u00e4ss\u00e4 numerossa julkaistavassa Juha Fagerholmin laajasta katsauksesta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 kokeiltujen tammilajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 vuoden 1986 tilanteeseen verrattuna on lis\u00e4\u00e4ntynyt huimasti. Tutustukaa kirjoitukseen ja tulette h\u00e4mm\u00e4stym\u00e4\u00e4n! <\/p>\n\n\n\n Mustilan arboretumin kotisivujen kasviesittelyiss\u00e4 voidaan lukea tammesta lyhyesti oleelliset asiat: ”Tammi on Euroopan puista kenties kaikkein arvostetuin. Vuosisatoja vanhat perinteet ovat hy\u00f6dynt\u00e4neet tammen lujuutta, suurta kokoa ja lahonkestoa niin laivanrakennuksessa, huonekaluissa kuin viinitynnyreiss\u00e4kin. Olemme lukeneet, kuinka Keski-Euroopassa hienoimpien runkojen myyntihinnalla on voinut ostaa jopa uuden saksalaisen auton. My\u00f6s meill\u00e4 Suomessa tammi saattaisi olla Etel\u00e4-Suomen parhailla kasvupaikoilla paitsi maisemallisesti kaunis, mutta my\u00f6s puuntuotantomieless\u00e4 mielek\u00e4s vaihtoehto perinteisi\u00e4 mets\u00e4nviljelypuulajeja t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n.” <\/p>\n\n\n\n Lis\u00e4\u00e4ntynyt kiinnostus n\u00e4kyy nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s siin\u00e4, ett\u00e4 Google l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hakusanalla Quercus internetist\u00e4 10,6 miljoonaa viitett\u00e4 (!) ja suomeksikin, hakusanalla tammi, osumia tulee 24 700 kappaletta. Tammen arvostusta kuvaa my\u00f6s, ett\u00e4 lehti on valittu my\u00f6s seuramme rintamerkkien aiheeksi. Se on kuvattuna my\u00f6s Kansainv\u00e4lisen Dendrologisen Seuran (IDS) onnistuneessa logossa, jossa on vanhan tammen hahmo taustanaan maapallo. Tammi on my\u00f6s englantilaisia vanhoja puistoja ja luontokohteita suojelevan ja yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4n j\u00e4rjest\u00f6n National Trustin logossa. Varmaankin kaikki dendrologit Englannissa k\u00e4ydess\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tilaisuutta hyv\u00e4kseen ostamalla tosi dendrologisaiheisen solmion, pipon, mukin, tms. matkamuiston. Kotimaastamme muistamme, ett\u00e4 ”tuhatvuotinen” tammi oli my\u00f6s aikoinaan my\u00f6s s\u00e4\u00e4st\u00f6pankkien tunnus. Siit\u00e4 ei tosin ollut apua s\u00e4\u00e4st\u00f6pankeille, jotka katosivat kymmenisen vuotta sitten melkein kokonaan p\u00f6rssikeinottelun tuloksena. <\/p>\n\n\n\n Tammi on valittu my\u00f6s Varsinais-Suomen maakuntakukaksi, eik\u00e4 syytt\u00e4. T\u00e4t\u00e4 kuvaa hyvin Turun yliopiston kasvitieteen professori Paavo Kallion luonnehdinta, joka julkaistiin Turun Sanomissa vuonna 1958: ”Varsinais-Suomen luonnon muistomerkkien joukossa on tammi erikoisasemassa. Se on t\u00e4m\u00e4n maakunnan voiman ja i\u00e4n vertauskuva. Monessa varsinaissuomalaisessa kyl\u00e4kuvassa on kyhmyinen, leve\u00e4latvuksinen, vuosisatojen myrskyt kest\u00e4nyt tammi kyl\u00e4n keskeisin n\u00e4kym\u00e4”. <\/p>\n\n\n\n Piikki\u00f6n Lyydikk\u00e4l\u00e4n vanhaa tammea on arveltu jopa yli tuhat vuotta vanhaksi, toisten uskottavampien arvioiden mukaan sen ik\u00e4 olisi 600\u2014700 vuotta. Sen ymp\u00e4rysmitta oli 766 cm vuonna 1991 ja pituus 15 m, jolloin se oli paksuin kotimainen puu. Nyky\u00e4\u00e4n siit\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4 vain rungon alaosa. <\/p>\n\n\n\n Tammen luontainen levinneisyysalue, tammivy\u00f6hyke, kuuluu nk. hemiboreaaliseen kasvillisuusvy\u00f6hykkeeseen, joka on keskieurooppalaisten lehtometsien ja boreaalisen havumets\u00e4vy\u00f6hykkeen v\u00e4list\u00e4 aluetta. Nykyisin tammi on levinnyt monin paikoin luontoon Keski-Suomeen asti puutarhoihin ja puistoihin istutetuista puista. Se ei n\u00e4yt\u00e4 valitsevan kasvupaikkaansa ja sit\u00e4 n\u00e4kee pensasmaisina jopa mets\u00e4kallioiden raoissa kasvina. Komeaksi puuksi se kasvaa vain riitt\u00e4v\u00e4sti kosteutta pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4, runsasmultaisessa, ravinteikkaassa maaper\u00e4ss\u00e4. Sellaisilla paikoilla se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kasvavan yht\u00e4 nopeasti kuin muutkin kotimaiset puut<\/p>\n\n\n\n Julkaistu Sorbifoliassa 1\/2012<\/p>\n\n\n\n Takaisin luetteloon<\/a> <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"