[print_link]<\/p>\n
CarlAdam H\u00e6ggstr\u00f6m
\nLuonnontieteellinen keskusmuseo
\nKasvimuseoPL
\n700014 HELSINGIN YLIOPISTO
\ncarladam.haeggstrom[at}helsinki.fi<\/p>\n
Suomessa kasvaa kolme luonnonvaraista jalopihlajalajia:<\/p>\n
\u2013Sorbus intermedia<\/em><\/strong>, ruotsinpihlaja<\/strong>, endeeminen laji Pohjolan etel\u00e4osissa ja L\u00e4nsi-Baltiassa. Suomessa sit\u00e4 kasvaa melko harvinaisena Ahvenanmaalla, jossa se on rauhoitettu, sek\u00e4 harvinaisena Turun saaristossa.<\/p>\n \u2013S. hybrida<\/em><\/strong>, suomenpihlaja<\/strong>, endeeminen laji jonka levinneisyysalue on pirstonainen (disjunktio). Se kasvaa Etel\u00e4- ja L\u00e4nsi-Norjassa, It\u00e4-Ruotsin mantereella (Uplanti, S\u00f6dermanland) ja Gotlannissa, Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa sek\u00e4 yksi puu Saarenmaalla ja jokunen puu Bornholmin saaressa. Ahvenanmaalla se on yleisehk\u00f6, Turun saaristossa harvinainen.<\/p>\n \u2013S. meinichii<\/em><\/strong>, kaunopihlaja <\/strong>on my\u00f6s endeeminen laji ja sen levinneisyysalue on pirstonainen (disjunktio). Se kasvaa harvinaisena Etel\u00e4- ja L\u00e4nsi-Norjassa, Gotlannissa ja Ahvenanmaalla. Lis\u00e4ksi on jokunen puu Ruotsin it\u00e4rannikon tuntumassa sek\u00e4 Turunmaalla. Kaunopihlaja on rauhoitettu ja luokiteltu erityisesti suojeltavaksi lajiksi sek\u00e4 Ahvenanmaalla ett\u00e4 Ruotsissa. Se kuuluu IUCN:n globaalisen punaisen listan lajeihin, EU:n luontodirektiivilajeihin II-liitteen (Natura 2000 verkosto) ja IV-liitteen mukaan se on luokiteltu \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalaiseksi (CR). Suomessakin kaunopihlaja on my\u00f6s luokiteltu \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalaiseksi (CR) mutta Ruotsissa vain vaarantuneeksi (VU). Norjassa se sen sijaan ei ole ollenkaan katsottu uhanalaiseksi.<\/p>\n Kolme jalopihlajalajia ovat syntyneet risteytymisen <\/strong>ja siihen liittyv\u00e4n polyploidian <\/strong>tuloksena ja ne ovat useinkin apomikteja<\/strong>, siis hedelm\u00f6ityksett\u00e4 siemenest\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyvi\u00e4. Ruotsinpihlaja ja suomenpihlaja ovat tetraploideja <\/strong>(2n = 68), kaunopihlaja triploidi <\/strong>(2n = 51).<\/p>\n \u2013Ruotsinpihlajan <\/strong>synty\u00e4 on selitetty seuraavsti. Sen kantalajeina pidet\u00e4\u00e4n diploidinen kotipihlaja S. aucuparia <\/em><\/strong>(2n = 34) ja saksanpihlaja S. aria <\/em><\/strong>(2n = 34) tai valkopihlaja S. rupicola <\/em><\/strong>(2n = 34).<\/p>\n \u2013Suomenpihlajan <\/strong>synty on mutkikkaampi: tetraploidisen apomiktisen lajin siitep\u00f6ly S. aria<\/em>ryhm\u00e4st\u00e4 <\/strong>(esim. S. rupicola <\/em>tai S. arranensis<\/em>, otaksuttu kromosomistoAA) hedelm\u00f6itt\u00e4\u00e4 kotipihlajan munasolun <\/strong>(otaksuttu kromosomisto B) jonka seurauksena on triploidi risteym\u00e4 <\/strong>AAB. Mik\u00e4li kotipihlajan siitep\u00f6ly hedelm\u00f6itt\u00e4\u00e4 risteym\u00e4n jakaumattoman munasolun AAB <\/strong>on tuloksena tetraplodinen AABB, eli suomenpihlaja<\/strong>. On oletettu, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on tapahtunut muutamia kertoja, koska suomenpihlajan morfologinen vaihtelu alueittain on suuri. Mutta, jo yhden oksan lehtien morfologinen vaihtelu saattaa olla suuri!<\/p>\n \u2013Kaunopihlajan <\/strong>synty\u00e4 on selitetty seuraavasti: kotipihlajan ja suomenpihlajan risteym\u00e4 on triploidinen (2n = 51; kromosomisto AAB) ja se on tavallisesti t\u00e4ysin marto. T\u00e4llainen risteym\u00e4 on kuitenkin saattanut peri\u00e4 apomiktisen lis\u00e4\u00e4ntymistavan kantalajiltaan suomenpihlajalta<\/strong>, ja silloin se on pysyv\u00e4, itsen\u00e4inen laji, eli S. meinichii<\/em><\/strong>. Kaunopihlaja on kuitenkin lajina hankala, koska sen erottaminen primaarisesta risteym\u00e4st\u00e4 on hyvin vaikeaa ja ehk\u00e4 mahdotonta morfologisin perustein.<\/p>\n Kirjallisuutta<\/strong><\/p>\n Aldasoro, J. J., Aedo, C., Navarro, C. & Garmendia, F. M. 1998: The genus Sorbus (Maloideae, Rosaceae) in Europe and in North Africa: morphological analysis and systematics. \u2013 Syst. Bot. 23: 189212.<\/p>\n Bolstad, A. M. & Salvesen, P. H. 1999: Biosystematic studies of Sorbus meinichii (Rosaceae) at Moster, S. Norway. \u2013 Nordic J. Bot. 19: 547559.<\/p>\n Hedlund, T. 1901: Monographie der Gattung Sorbus. \u2013 Kungl. Svenska Vetenskapsakad. Handl. 35(1): 1147.<\/p>\n H\u00e6ggstr\u00f6m, C.A. 1989: Suomenpihlaja (Sorbus hybrida). (Abstract: The Finnish Whitebeam (Sorbus hybrida).) \u2013 Sorbifolia 20(1): 512.<\/p>\n H\u00e6ggstr\u00f6m, C.A. 1999: Vuoden 1999 puu: ruotsinpihlaja (Sorbus intermedia). (Abstract: Tree of 1999: The Swedish Whitebeam (Sorbus intermedia).) \u2013 Sorbifolia 30: 131137.<\/p>\n H\u00e6ggstr\u00f6m, C.A. 2007: Kaunopihlaja (Sorbus meinichii s.lat.) Suomessa. (Abstract: Sorbus meinichii s.lat. in Finland.) \u2013 Sorbifolia 38: 147169.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"