Kirjat

Suomen puu- ja pensaskasvio (Woody Flora of Finland)

Väre, H., Saarinen, J., Kurtto, A. & Hämet-Ahti, L. (toim.) 2020: Suomen puu- ja pensaskasvio. 3., täysin uudistettu painos. 552 s. Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y., Helsinki. (Publications of the Finnish Dendrological Society 10: 1-552). Puu-ja pensaskasvio esittelee Suomen alkuperäiset ja viljellyt puut, pensaat sekä varvut; kaikkiaan yli 1300 kasvilajia, -rotua, -muotoa tai -lajiketta.
Puu ja pensaskasvio
Kuva isompana

Suomen puu- ja pensaskasvio on täysin kotimainen Suomessa luontaisina ja viljeltyinä tavattavien puuvartisen kasvien – puiden, pensaisen, varpujen ja puuvartisköynnösten – tunnistamis- ja käyttöopas. Kolmas painos on perusteellisesti uusittu. Tieteellinen ja omakielinen kasvinimistö ja kasvien luokittelu on nykyaikaistettu. Uutta ovat myös korkeusvyöhykkeiden esittely ja alkuperäislajistomme risteymien kuvaukset ja levinneisyyskartat.

Monet aikaisemmin suljetut, Suomelle puuvartisten kasvien alkuperäalueina tärkeät seudut, avautuivat 1990-luvulla. Kasvukautemme on pidentynyt ja kasvien tuonti ulkomailta on monipuolistunut verkkokaupan myötä. Siksi esiteltäviä kasveja on  aiempaa paljon enemmän: yli 1300 taksonia ja lajikkeita lähes saman verran. Mukana ovat yleisimmät ja etenkin kotimaisen valinnan ja jalostuksen kautta syntyneet lajikkeet.

Kasviossa annetaan kasvien käyttö-, lisäys- ja viljelyohjeet sekä tieto myrkyllisyydestä ja syötävyydestä. Tärkeimmät kasvitaudit ja kasvintuhoajat mainitaan. Alkuperäiset levinneisyysalueet ja viljelyn yleisyys ja onnistuminen Suomsessa ilmenevät kartoista.

Kirjassa on lähes 1200 piirroskuvaa. Marja Koistisen upeaa kuvitus täydentävät Stan Schinglerin uudet piirrokset.

Teos on myynnissä Tiedekirjan myymälässä ja verkkokaupassa.

puiden_jaljilla
Henry Väre, Aune Koponen, Leena Hämet-Ahti, Max. Hagman, Juha Raisio (toim.). Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y., Helsinki. (Publications of the Finnish Dendrological Society 9: 1-328. ISSN 0783-3903, ISBN 978-951-96557-3-4)

Puiden jäljillä kertoo alkuperäisten ja tuotujen puu- ja pensaslajien viljelystä ja kokeiluista Suomessa. Kirjassa esitellään puutulokkaiden vaiheita metsäisessä, mutta luontaisesti vähälajisessa maassamme. Teos kattaa aikakaaren vanhimmista kirjallisista lähteistä aina näihin päiviin. Kirjan artikkelit esittelevät dendrologian historiaa eri puolilta: puistojen perustamista, metsänviljelyä, tutkimusta, puuvartisten kasvien jalostusta sekä toimintaan osallistuneita ihmisiä. Viljellyn puu- ja pensaslajiston runsautta ja merkitystä arvioidaan monesta näkökulmasta Kalevalan myyttejä ja geeniteknologiaa unohtamatta.

Keväinen asiointi puutarhamyymälässä lienee meille useimmille tutuinta käytännön dendrologiaa. Aihepiiriin liittyvissä artikkeleissa tarkastellaan kotipihojen koriste- ja hyötykasvien jalostusta ja tuontia. Kirjassa kerrotaan myös puu- ja pensaslajien alkuperistä. Mistä ovatkaan korkkipuu tai douglaskuusi lähtöisin? Uusia puulajeja ja puiden siemeniä on aikojen saatossa haettu etäältäkin, jopa eri puolilta Aasiaa ja Pohjois-Amerikkaa myöten. Teoksen kirjoittajina on joukko maamme dendrologian parhaita asiantuntijoita ja ammattilaisia. Kirjassa on kattava hakemisto.

Suomalaisia puulajipuistoja (Finnish Arboreta)

suomalaisiapuulajipuistoja-small
Alanko, P., Fagerstedt, K., Kauppila, A. & Mustiala, V. 2004: Suomalaisia puulajipuistoja (Finnish Arboreta). 155 s. Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y., Helsinki. (Publications of the Finnish Dendrological Society 8: 1-155). Suomalaisista puulajipuistoista kertovan teoksen tekijät ovat tunnetut dendrologimme Pentti Alanko, Kurt Fagerstedt, Aulikki Kauppila ja Virpi Mustiala.

Teos on ensimmäinen kattava yhteenveto maamme mielenkiintoisimmista arboretumeista, puistoista ja puutarhoista, joita esitellään 85 Uudeltamaalta Inarin Lappiin. Kohteita on joka makuun: romanttisia kartanopuistoja, dendrologiasta innostuneiden ihmisten runsaslajisia yksityisiä puutarhoja ja Metsäntutkimuslaitoksen laajoja ulkomaisten puulajien koemetsiköitä. Sivuja kirjassa on 155.

arbokirjailijat04-5-5
Yllä kirjan tekijät, vasemmalta Virpi Mustiala, Aulikki Kauppila, Pentti Alanko ja Kurt Fagerstedt. Minna Alanko piirsi kartat ja Leena Helynranta taittoi kirjan.

Suomen puu- ja pensaskasvio (Woody Flora of Finland)

suomenpuujapensaskasvio-small
Hämet-Ahti, L., Palmén, A., Alanko, P. & Tigerstedt, P. M. A. (toim.) 1992: Suomen puu- ja pensaskasvio. 2., uudistettu painos. 373 s. Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y., Helsinki. (Publications of the Finnish Dendrological Society 6: 1-373). Puu-ja pensaskasvio esittelee Suomen alkuperäiset ja viljellyt puut, pensaat sekä varvut; kaikkiaan noin 1200 kasvilajia, -rotua, -muotoa tai -lajiketta.

Kirja on ennen muuta kasvio, jonka avulla voi tunnistaa puuvartiset kasvimme. Se sisältää myös tiedot lajien luontaisesta levinneisyydestä ja ekologiasta sekä erilaisista käyttömahdollisuuksista. Kasviossa on yli 900 Marja Koistisen piirtämää korkealaatuista kuvaa ja noin 1400 viljelyä ja levinneisyyttä kuvaavaa kartaketta.

Ensimmäiseen painokseen verrattuna kirjan sivumäärä on kasvanut lähes sadalla; esiteltäviä taksoneita on neljänneksen verran enemmän, kuvitusta on lisätty ja täydennetty, määrityskaavoja ja lajikuvauksia on parannettu. Viljelykartakkeissa on uudella merkillä esitetty ne kasvit, jotka kärsivät kovina pakkastalvina suuria vaurioita, vaikka muutoin ovat kestäviä. Myös kirjan johdantolukuja on selvennetty ja täydennetty. Kokonaan uutta on johdantoon sijoittuva luku jalojen lehtipuiden metsänhoidosta.

Loppuunmyyty.

Helsingin poppelit

helsinginpoppelit
Karhu, N. 1986. Helsingin poppelit. 130 s. Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y., Helsinki. (Publications of the Finnish Dendrological Society 3: 1-130). Tämä yhdelle tavalliselle, mutta hankalasti tunnistettavalle puuvartissuvulle omistettu kirja perustuu tekijänsä vuosina 1978-85 tekemään Helsingin kaupungin alueella kasvavien poppeleiden kartoitukseen. Kirjassa kerrotaan kaikkien Helsingissä tuolloin kasvaneiden 12 748 poppeliyksilön nimet ja osoitteet. Puiden sijoittuminen kaupungin alueelle esitetään myös pistekartoin.

Yhteenvetotaulukossa kerrotaan Helsingistä löytyvän 36 poppelilajia, -lajiketta tai -risteymää. Poppelisuku jaetaan viiteen lajiryhmään, joiden puitteissa Helsingin lajisto esitellään. Varsinaisia lajikuvauksia tai määrityskaavoja kirjassa ei ole, mutta joka lajista tai risteymästä esitellään tärkeimmät tuntomerkit, joiden perusteella ne voi erottaa lähisukulaisistaan.

Sekä piirroksia että mustavalkoisia valokuvia on runsaasti. Tuntomerkkien lisäksi lajikuvauksiin on mahdutettu mm. arvokkaita tietoja puiden käyttötavoista, talvenkestävyydestä ja viljelyalueesta Suomessa. Muutoinkin kirja sisältää paljon koko Suomessa käyttökelpoista poppelitietoutta.

Loppuunmyyty.

Helsingin puisto- ja metsäpuita lahottavat käävät

laho
Niemelä, T. ja Erkkilä, R. 1987. Helsingin puisto- ja metsäpuita lahottavat käävät. 56 s. Helsingin kaupungin rakennusvirasto, puisto-osasto, Helsinki. (Publications of the Finnish Dendrological Society 4: 1-56).

Kääpäkirjanen perustuu tutkimukseen, jossa kartoitettiin koko Helsingin kaupungin kääpäsienilajisto ja seurattiin kääpien yleisyyttä erilaisilla ympäristötyypeillä. Kirjassa esitellään kaikki 120, vuosina 1980-86 Helsingissä tavattua kääpälajia. Yleisimmät lajit kuvataan tuntomerkkeineen, lisäksi mukana on 30 lajin levinneisyyskartat ja 18 kääpälajin valokuvat.

Kirjasta saa hyvän käsityksen kääpien yleisyydestä, niiden isäntäpuista ja sopeutumisesta kaupunkiympäristöön. Oma lukunsa on omistettu kääpien aiheuttamille lahovioille, niiden torjunnalle ja eri puulajien vastustuskyvylle. Kääpäkirja on arvokas tietopaketti jokaiselle puiden hoitajalle, samoin kuin kaikille sienten ystäville, ruokasienikirjoissahan kääpiä ei kuvata. Suurkaupunkiympäristö tarjoaa kasvumahdollisuuksia monille harvinaisillekin kääpälajeille. Kirjassa esitellään useita Suomessa ainutlaatuisia sienihavaintoja.

Vihreät jättiläiset, Suomen paksuimmat puut

vihreatjattilaiset
Karhu, N. 1995. Vihreät jättiläiset, Suomen paksuimmat puut. 221 s. Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y., Helsinki. (Publications of the Finnish Dendrological Society 7: 1-221).

Vihreät jättiläiset on löytöretki Suomessa kasvavien puiden maailmaan. Se perustuu toimittaja Niilo Karhun vuosina 1987-1995 tekemään Suomen paksuimpien puiden kartoitukseen. Etsinnässä mitattiin 2360 puuta, Ahvenanmaalta aina Lapin eteläosiin. Kirjaan asti esiteltäväksi pääsi 1214 puuyksilöä – oikeita jättiläisiä ja pikkujättiläisiä. Mitattuja puita on 44 kasvisuvusta, yhteensä 431 taksonia.

Kirjasta löytää tiedon siitä, missä kunkin taksonin paksuimmat yksilöt kasvavat ja mitä suuria puita omilla kotikulmilla mahtaa kasvaa. Kirjassa on 13 karttaa ja 90 valokuvaa puujättiläisistämme. Suuren osan puista on tätä kirjaa varten valokuvannut Taneli Eskola. Haluatko tietää, miten sinun tuntemasi mahtava puu sijoittuu tässä suomenennätystilastossa? Tai tiedätkö vielä näitä ”Suomen paksuimpiakin” paksumman puun?