Kirjoittajat

Väre, Henry & Juntumaa, Jouni 2020: Dendrologian Seuran Tiedotuksia – Sorbifolia. Sisällysluettelot 19. Kirjoittajat. Julkaistu 14.3.2020. https://www.dendrologianseura.fi/?page_id=3123

Tekijä, artikkeli, lehden numero ja vuosi

Aaltio, Sampsa: Hajahavaintoja havupuista Eestin ja Leningradin retkeltä 3 .–8.7 .1972. 2/1973.

Aaltio, Sampsa: Amerikan ”joulukuuset”. 4/1976.

Aaltio, Sampsa: Pinus canariensis itsensä kastelijana. 4/1976.

Aaltio, Sampsa: Havupuukokeiluja Lempäälässä. 3/1984.

Aalto, Erkki: Kasvipörssi. 2/1990.

Ahlholm, Ilpo & Pykälä, Juna: Gran Canarian metsistä 1. Saaren mäntymetsät. 1/1987.

Ahokas, Hannu: Apikaalidominanssin puuttuminen koivusta – tuloksena kaunis puumuoto. 3/1990.

Ahokas, Hannu: Haavan (Populus tremula) kapealatvuksinen muoto luonnonvaraisena Elimäellä. 3/1998.

Ahokas, Hannu: Kasvien löytöpaikkatietoja 1600–1800 -luvuilta käsikirjoituksista. H. A. Reinholmin floristinen muistio vuodelta 1847. 1/2008.

Ahokas, Hannu: Metsävaahteran esiintymistä Elimäen Rahikkalassa. 3/2016.

Ahokas, Hannu: Hopeapihlaja, kotipihlajan harmaalehtinen kanta Suomessa. 3/2018.

Airaksinen, Outi, Bäck, Saara & Mäkelä, Katariina: Gran Canarian metsistä 2. Los Tiles de Moya – ikivihreä laakeripuumetsä. 2/1987.

Airamo, S: Hyviä kokemuksia hakuropajusta. 3/2002.

Airola, Jukka: Kaakkois-Unkaria dendrologin silmin. 2/1990.

Airola, Jukka: Hämeenlinnan tervalepät (Alnus glutinosa). 1/1992.

Airola, Jukka: Pähkinäpensas Hämeenlinnassa. 4/1996.

Airola, Jukka: Hämeen metsälehmukset. 2/2016.

Alanen, Aulikki: Valtakunnallinen lehtokartoitus. 2/1983.

Alanen, Aulikki: Säilykööt saarni ja muut jalot puumme. 4/1988.

Alanen, Aulikki & Osara, Matti: Tammen suojelu. 2/1986.

Alanko, Anja: Kotimaisia siemeniä saatavilJa. 2/1998.

Alanko, Anja & Alanko, Pentti: Mänty ruokana ja rohtona. 1/1982.

Alanko, Pentti: Dendrologisesta kirjallisuudesta. 2/1972. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Dendrologian Seuran syyskokous. 4/1973.

Alanko, Pentti: Mustilan arboretumin perennoista. 2/1973.

Alanko, Pentti: Dendrologian Seuran kesäretkellä 28.6.–6.7.1974 Dachsteinin alueella itävallassa tavattuja kasvilajeja. 3/1974.

Alanko, Pentti: Puiden ja pensaiden provenienssin merkitys. 3/1974.

Alanko, Pentti: Talkoot Tammiston arboretumissa 31 .8.–1.9.1974. 3/1974.

Alanko, Pentti: Hörtsänän perennoja. 3/1975.

Alanko, Pentti: Mitchell, A, 1974: A Field Guide to the trees of Britain and Northern Europe. 3/1975. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Mustilan arboretum. 3/1975.

Alanko, Pentti: Dendrologisen materiaalin rekisteröinti. 3/1976.

Alanko, Pentti: Lancaster, R. 1976: Trädgårdens träd. 4/1976. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Quartier, Archibald & Bauer-Bovet , Pierette 1974: Träd och buskar i Europa, En fälthandbok. 1/1976. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Tauno Ulvinen (toim.) 1976: Suursieniopas. 3/1976. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Dendrologia ja luonnonsuojelu. 3/1977.

Alanko, Pentti: Fitschen, Jost 1977: Gehölzflora. 3/1977. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Vedel, H., Als , R. & Rasmussen, A. 1977: Välimeren puut ja pensaat. 4/1977. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Vuoden 1977 aikana ilmestynyttä dendrologista kirjallisuutta. 4/1977. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Cary arboretum. 4/1978.

Alanko, Pentti: Dendrologiaa tiedotusvälineissä 1978. 4/1978.

Alanko, Pentti: Suurpuuopas. 2/1978.

Alanko, Pentti: 40 numeroa DST :tä. 4/1979.

Alanko, Pentti: Dendrologia gastronomica. 4/1979.

Alanko, Pentti: Kasvien maailma: 1979. Otavan iso kasvitietosanakirja.Aaloe – herbaario . 2/1979. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Lehtipuiden ja pensaiden tunnistamisesta talviasuisina. 1/1979.

Alanko, Pentti: Puutarhan ABC-kortisto. 1/1979. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Vuoden 1978 aikana Suomessa ilmestynyttä dendrologista kirjallisuutta. 1/1979. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Luonnonkalenteri 1981 on ilmestynyt. 3/1980. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Suomessa viljellyt heisilajit (Viburnum). 4/1980.

Alanko, Pentti: Uusinta dendrologista kirjallisuutta. 4/1980. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Vuoden 1979 aikana Suomessa ilmestynyttä dendrologista kirjallisuutta. 2/1980. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Dendrologian seuran retki Päijänteen ympäri 18.–20.VII.1981. 3/1981.

Alanko, Pentti: Hämet–Ahti, L., Jalas, J. & Ulvinen, T. 1980: Suomen alkuperäiset ja vakiintuneet putkilokasvit. 2. korjattu laitos. 1/1981. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Jalas, J.(toim.) 1980: Suuri Kasvikirja III. 1/1981. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Kaivopuiston puut jan pensaat. 2/1981.

Alanko, Pentti: Lahdenperä , Samppa & Villa , Kyllikki 1981: Metsän marjat. 3/1981. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Monisteesta Hämet–Ahti, L., Jalas, J. & Ulvinen, T. 1981: Suomen alkuperäiset ja vakiintuneet putkilokasvit. 3p. 4/1981. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Rautavaara , Toivo & Knuuttila , Pekka 1981: Mihin marjamme kelpaavat. 3/1981. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Vuoden 1980 aikana Suomessa ilmestynyttä dendrologista kirjallisuutta. 1/1981. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Vuohenkuusamat (Diervilla). 4/1981.

Alanko, Pentti: Dendrologian Seuran siemenvaihto ja kasvipörssi. 2/1982.

Alanko, Pentti: In memoriam – riippajalava (Ulmus glabra ’Pendula ’ ) Helsingissä pääsiäisenä 1982. 2/1982.

Alanko, Pentti: Kalmiat (Kalmia). 3/1982.

Alanko, Pentti: Maakuntakukkamme. 4/1982.

Alanko, Pentti: Magnoliat (Magnolia) Suomessa. 4/1982.

Alanko, Pentti: Niilo (”Nalle”) Karhu 60 v. 26.II.1982. 4/1982.

Alanko, Pentti: Osara, M. 1981: Luonnonsuojelulailla rauhoitetut luonnonmuistomerkit Espoossa. 1/1982. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Vaahtera- aiheiset postimerkit. 4/1982.

Alanko, Pentti: Vuoden 1981 aikana Suomessa ilmestynyttä dendrologjsta kirjallisuutta. 2/1982. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Bartels, H., Bärtels, A., Schroeder, F.–G. & Seehann, G. 1981: Erhebung uber das Vorkommen winterharter Freilandgehölze. I. Die Gärten und Parks mit ihren Gehölzbestand. 1/1983. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Bartels, H., Bärtels, A., Schroeder, F.–G. & Seehann, G. 1982: Die Gehölze mit ihre rVerbreitung in den Gärten und Parks. 1/1983. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Dendrologian seuran Pohjanmaan retki 20.–21.8.1983. 3/1983.

Alanko, Pentti: Ennakkotietoja ruotsalaisten dendrologien toiminnasta. 3/1983.

Alanko, Pentti: Erään islantilaisen taimitarhan valikoimista. 4/1983.

Alanko, Pentti: Godet, Jean– Denis 1982: Knospen und Zweige der einheimischen Baum– und Straucharten. Ein Bestimmungsbuch fur 150 Gehölze. 1/1983. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha. 2/1983.

Alanko, Pentti: Kaisaniemen puiston puut ja pensaat. 2/1983.

Alanko, Pentti: Kuusiaiheisista postimerkeistä. 3/1983.

Alanko, Pentti: Lisää ”metsämännystä” ja ”suurpuista”. 2/1983.

Alanko, Pentti: Max. Hagman 60 v. 19.4.1983. 1/1983.

Alanko, Pentti: Nyblom-Holmberg, G. (toim.) 1983: Otavan puutarhakirja. – Suomentanut Hannele Vainio. 3/1983. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Ruotsin dendrologien toiminnasta. 1/1983.

Alanko, Pentti: Saksan dendrologien mukana Bodenseellä. 3/1983.

Alanko, Pentti: Suomen arboretumit. 1/1983.

Alanko, Pentti: Suomessa viljellyt hortensiat (Hydrangea). 4/1983.

Alanko, Pentti: Tulppaanipuu ja mammuttipetäjä Suomessa ulkona. 4/1983.

Alanko, Pentti: Tulppaanipuu ja mammuttipetäjä Suomessa ulkona. 4/1983.

Alanko, Pentti: Vuoden 1982 aikana Suomessa ilmestynyttä dendrologista kirjallisuutta. 1/1983. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Dendrologit ja ilmansaastuminen. 2/1984.

Alanko, Pentti: Halrre , M. ym. (toim. ) 1983 : Puutarhakalenteri ”1984”. 1/1984. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Hollantilaisia dendrologeja vierailulla Suomessa 8.–16.9.1984. 4/1984.

Alanko, Pentti: Hämet–Ahti, L. ym. (toim.) 1984: Retkeilykasvio. 3/1984. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Kaarna, P. 1984: Puutaulukoita. 3/1984. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Kellovaivero (Pieris floribunda). 3/1984.

Alanko, Pentti: Lindholm, Leo 1984: Kaunis pihapiiri, oikea kasvi oikealle paikalle. 3/1984. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Lundquist, K. 1984 : Frarntidens trädvård. 2/1984. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Nilsson, G. 1 983: Lövträd och buskar. 4/1984. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Omenapuut (Malus) postimerkeissä. 4/1984.

Alanko, Pentti: Puutarhaaalan 5. valtakunnalliset viherpäivät Tampereella 16.–17.heinäkuuta 1984. 2/1984.

Alanko, Pentti: Suomessa viljellyt seljat (Sambucus). 2/1984.

Alanko, Pentti: Talkoot Tammiston arboretumissa 25.8.1984. 4/1984.

Alanko, Pentti: Vuoden 1983 aikana ilmestynyttä dendrologista kirjallisuutta. 2/1984. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Katajaaaiheiset postimerkit. 4/1985.

Alanko, Pentti: Monenlaista kesäpuuhaa tiedossa dendrologeille!. 2/1985.

Alanko, Pentti: Vuoden 1984 aikana ilmestynyttä dendrologista kirjallisuutta. 3/1985. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Arboretum Kornickie Rocznik XXIX. 1984. 4/1986. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Dendrologinen kirjallisuus 1985. 3/1986. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Dendrologinen neuvonta. 3/1986.

Alanko, Pentti: Kansainvälinen dendrologian seura. 3/1986.

Alanko, Pentti: Kellokuusama (Kolkwitzia amabilis) ja kerria (Kerria japonica) Suomessa. 4/1986.

Alanko, Pentti: Kellokuusama (Kolkwitzia amabilis) ja kerria (Kerria japonica) Suomessa. 4/1986.

Alanko, Pentti: Niskalan arboretum. 2/1986.

Alanko, Pentti: Perttula, A. (toim.) 1985: Kaupunginpuutarhurien Seura r.y. 1935–1985. 4/1986. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Suomessa viljellyt hernepensaat (Caragana). 1/1986.

Alanko, Pentti: Suomessa viljellyt tammet. 3/1986.

Alanko, Pentti: Tammen ja rakentamisen vuosi. 1/1986.

Alanko, Pentti: Tammen vuoden päättyessä. 4/1986.

Alanko, Pentti: Årskrift for planteskoledrift og dendrologi. 1983–1984–1985. 1/1986. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Dendrologinen kirjallisuus 1986. 2/1987. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Erkamon kirjoituksen johdosta. 4/1987.

Alanko, Pentti: Jozsef Batta & May Sandved 1981: Traer og busker om vintern. 1. Bestemmelsesnökler for lövfellende. 1 ja 2. 1/1987. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Koivuaiheiset postimerkit. 2/1987.

Alanko, Pentti: Kuvakertomus Dendrologian Seuran Saksan matkalta 31.5.–8.6.1986. 1/1987.

Alanko, Pentti: Max. Hagman IDS vpj. 4/1987.

Alanko, Pentti: Puuvartisten kasvien jalostusta tarvitaan vihersektorillakin. 1/1987.

Alanko, Pentti: Ruotsalaisten dendrologien tämän vuoden retkistä. 2/1987.

Alanko, Pentti: Suomessa viljellyt heisiangervot (Physocarpus). 1/1987.

Alanko, Pentti: Suomessa viljellyt helmipensaat (Exochorda). 2/1987.

Alanko, Pentti: Suomessa viljellyt pensasmaiset araliat (Aralia). 4/1987.

Alanko, Pentti: Tammet (Quercus) postimerkeissä. 4/1987.

Alanko, Pentti: Tarvitaanko meillä lisää arboretumeita?. 1/1987.

Alanko, Pentti: Dendrologinen kirjallisuus 1987. 4/1988. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Dendrologisista käsikirjoista. 2/1988.

Alanko, Pentti: Johnson, B. ym. 1986: Blommor och buskar. En handledning om växter för trädgård och landskap. 3/1988. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Näsiä (Daphne mezereum) ja suomyrtti (Myrica gale) puutarhakasveina. 2/1988.

Alanko, Pentti: Näsiä (Daphne mezereum) ja suomyrtti (Myrica gale) puutarhakasveina. 2/1988.

Alanko, Pentti: Uusinta dendrologista kirjallisuutta. 2/1988. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Vaivero (Chamaedaphne calyculata) puutarhakasvina. 3/1988.

Alanko, Pentti: ”Trädgårdsamatörerna”. 1/1989.

Alanko, Pentti: Clarke, D. L. (Ed.) 1988: Supplement to W. J. Bean’s Trees and shrubs hardy in the British Isles, eighth revised edition. 2/1989. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Dendrologinen kirjallisuus 1988. 4/1989. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Ensi kesän Englanninretken kohteista. 4/1989.

Alanko, Pentti: Esplanadin puiston puut ja pensaat. 2/1989.

Alanko, Pentti: Neidonhiuspuu (Ginkgo biloba) Suomessa. 4/1989.

Alanko, Pentti: Piispala, E. 1988: Alkulan puulajipolku. 1/1989. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Suomessa viljellyt saarnet (Fraxinus). 2/1989.

Alanko, Pentti: Uusimmat dendrologiset käsikirjat. 1/1989. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Dendrologinen kirjallisuus 1989. 2/1990. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Dendrologinen retkeily Kauniaisissa 17.9.1990. 3/1990.

Alanko, Pentti: Gullmarsplant våren 1990. 3/1990.

Alanko, Pentti: Kärhöt (Clematis) – köynnöksistä kauneimmat. 4/1990.

Alanko, Pentti: Ruotsalaiset dendrologit toimivat. 1/1990.

Alanko, Pentti: Suomessa viljellyt aroniat (Aronia). 3/1990.

Alanko, Pentti: Dendrologinen kirjallisuus 1990. 2/1991. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Kurjenkanervat (Phyllodoce) puutarhakasveina. 4/1991.

Alanko, Pentti: Ruotsalaisten dendrologien toiminnasta 1991. 1/1991.

Alanko, Pentti: Dendrologinen kirjallisuus 1991. 2/1992. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Lisätietoja katsurasta. 1/1992.

Alanko, Pentti: Ruotsalaisten dendrologien toiminnasta 1992. 1/1992.

Alanko, Pentti: Dendrologian Seuran kotimaan matka 21.–22.8.1993. 4/1993.

Alanko, Pentti: Dendrologinen kirjallisuus 1992. 2/1993. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Leucothoe fontanesiana puutarhakasvina Suomessa. 2/1993.

Alanko, Pentti: Nukka-angervo (Holodiscus discolor) puutarhakasvina Suomessa. 3/1993.

Alanko, Pentti: Ruotsin dendrologien toiminnasta. 1/1993.

Alanko, Pentti: Ruotsin dendrologien toiminnasta 1994. 4/1993.

Alanko, Pentti: Dendrologinen kirjallisuus 1993. 1/1994. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Kevään kunnostustalkoot Tammiston arboretumissa. 2/1994.

Alanko, Pentti: Kotipihlajan (Sorbus aucuparia) taksonomiaa. 4/1994.

Alanko, Pentti: Lehtonen, J. 1993: Ruotsinkylän tutkimusalueen kohdeselosteet. 2/1994. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Ruotsin dendrologien toiminnasta 1995. 4/1994.

Alanko, Pentti: Unkarilaisten dendrologien jättiläistyö: 14-osainen denddrologinen atlas tekeillä. 2/1994.

Alanko, Pentti: Dendrologinen kirjallisuus 1994. 1/1995.

Alanko, Pentti: Januskevicius, L., Baroniene, V. & Tarnosauskiene, S. 1994: Medziu ir krumydekora tyvines formos. 2/1995. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Meilahden puistoarboretumin kehittäminen. 2/1995.

Alanko, Pentti: Mihin arboretumeita tarvitaan?. 2/1995.

Alanko, Pentti: dendrologista kirjallisuutta 1995. 1/1996. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Dönig, G. 1994: Die Park– und Gartenformen der Rotbuche – Fagus sylvatica L. Varietäten, Formen, Kultivare, Beschreibungen, Abbildungen und Literatur. 3/1996. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Haapa pallomaiseksi leikattuna. 4/1996.

Alanko, Pentti: Konttinen, K. 1995: ]alojen lehtipuiden siementen käsittely. Kirjallisuustarkastelu. 3/1996. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: dendrologista kirjallisuutta 1996. 2/1997. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Hatanpään erikoisuuksista. 3/1997.

Alanko, Pentti: Johnson, M. 1997: Släktet Klematis. 4/1997. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Kärhöjen (Clematis) suku. 4/1997.

Alanko, Pentti: Kärhöjen viljelyhistoriaa Suomessa. 4/1997.

Alanko, Pentti: Suomessa julkaistu klematiskirjallisuus. 4/1997. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Kuivanen, K. 1998: Arboretumit ja muita puu– ja pensaslajistoltaan arvokkaita kohteita Uudenmaan liiton alueella. 3/1998. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Pähkinäpensaat (Corylus) postimerkeissä. 4/1998.

Alanko, Pentti: Alppiruusut puutarhakasveina. 1/1999.

Alanko, Pentti: Pihlajat (Sorbus) postimerkeissä. 3/1999.

Alanko, Pentti: Helsingin puistojen uhanalaiset, viljelynarvoiset puut. 3/2000.

Alanko, Pentti: Ruotsalaisten dendrologien toiminnasta 2000. 1/2000.

Alanko, Pentti: Arboretum Mustilan Ystävät kokoontuivat. 2/2001.

Alanko, Pentti: Lehtikuusien (Larix) käyttö viherpuina ja -pensaina. 4/2001.

Alanko, Pentti: Sander, H. & Tamm, Ü. (toim.) 2000, Dendroloogilised uurimused Eestis II. 3/2001. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Sander, H. (toim.) 1999, Dendroloogilised uurimused Eestis I. 3/2001. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Suomalaiset puut. 3/2001.

Alanko, Pentti: Uusi painos Suomen puu- ja pensaskasviosta. 2/2002.

Alanko, Pentti: Uusia tuulia asutuskeskusten puistometsien hoitoon. 1/2002.

Alanko, Pentti: Perusteos Keski-Euroopan puuvartisista kasveista. 3/2003. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Dendrologian Seuran kirjasto. 3/2004.

Alanko, Pentti: dendrologista kirjallisuutta 2003. 3/2004. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Kaksi pohjoismaista dendrologista vuosikirjaa. 2/2004. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: dendrologista kirjallisuutta 2004. 2/2005. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Orapihlajat – Vuoden 2006 puusuku. 4/2005.

Alanko, Pentti: Vaahtera – Vuoden 2005 puusuku. 1/2005.

Alanko, Pentti: dendrologista kirjallisuutta 2005. 1/2006. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Mikä on Madeiran koripaju?. 4/2006.

Alanko, Pentti: Aitokastanja ja viikuna tehneet ulkona hedelmää Helsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. 1/2007.

Alanko, Pentti: Aitokastanja ja viikuna tehneet ulkona hedelmää Helsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. 1/2007.

Alanko, Pentti: dendrologista kirjallisuutta 2006. 1/2007. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Keltasalava nostettiin pystyyn ja juurtui hyvin!. 2/2007.

Alanko, Pentti: Pihdat (Abies) – Vuoden 2007 puusuku. 1/2007.

Alanko, Pentti: Dendrologian Seuran paikalliskerhot. 4/2008.

Alanko, Pentti: dendrologista kirjallisuutta 2007. 1/2008. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Mikä on tärkeintä?. 3/2008.

Alanko, Pentti: dendrologista kirjallisuutta 2008. 3/2009. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Lustgården 2007 & 2008. 3/2009. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Pihdat (Abies) koristekasveina. 2/2009.

Alanko, Pentti: Pihlajat (Sorbus) Vuoden 2009 puusuku. 1/2009.

Alanko, Pentti: Emmehän haravoi syksyn lehtiä! 186. 4/2010.

Alanko, Pentti: Katajat (Juniperus) – Vuoden puusuku 2011 147. 4/2010.

Alanko, Pentti: Lustgården 2009. 3/2010. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: dendrologista kirjallisuutta 2010. 3/2011. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Lustgården 2010. 3/2011. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: dendrologista kirjallisuutta 2011. 2/2012. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Tammet (Quercus) – Vuoden 2012 puusuku. 1/2012.

Alanko, Pentti: dendrologista kirjallisuutta 2012. 1/2013. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Saarnet (Fraxinus) – Vuoden puusuku 2014. 4/2013.

Alanko, Pentti: dendrologista kirjallisuutta 2013. 3/2014. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti: Puiden ystäväin ja tutkijain yhdistyksen kirjasto. 2/2014.

Alanko, Pentti: International Dendroloy Society Yearbook 2014. 1/2016. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti : dendrologista kirjallisuutta 2009. 2/2010. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti : Ahvenniemi, P. 2012: Ajankohtaisia kasvinsuojeluohjeita. 2/2016. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti : Valo, T. 2015: Puuvartisten kasvien tuholaiset. 2/2016. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti : Laine, S. (toim.) 2017: Turun kasvitieteellinen puutarha 60 vuotta. 2/2018. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti & Hämet-Ahti, Leena: Arnoldintuomipihlaja (Amelanchier x grandiflora) ja ballerinantuomipihlaja (A ’Ballerina’) Suomessa. 3/1996.

Alanko, Pentti & Nummi, Aimo: Taimi- ja siemenhinnastot talteen. 4/2007.

Alanko, Pentti & Tegel, Satu: Taalainkoivujaja ”Tanskankuusia” – Tähtitorninvuoren kasvierikoisuuksia. 2/1998.

Alanko, Pentti & Tegel, Satu: Syreenit (Syringa) – Vuoden puusuku 2008. 1/2008.

Alanko, Pentti & Tegel, Satu: Omenapuut (Malus) – Vuoden 2010 puusuku (Alanko, P. & Tegel, S.) .3. 1/2010.

Alanko, Pentti & Uosukainen, Marjatta: Alppiruusut postimerkeissä. 3/1981.

Alanko, Pentti & Uotila, Pertti: Nimi Dendrologian Seuran tiedotuksille. 2/1981.

Alanko, Pentti & Uotila, Pertti: Ne suuret puut. 3/1982.

Alanko, Pentti & Väinölä, Anu: dendrologista kirjallisuutta 1997. 3/1998. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti & Väinölä, Anu: dendrologista kirjallisuutta 1998. 2/1999. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti & Väinölä, Anu: Rhododendron-kirjallisuutta. 1/1999.

Alanko, Pentti & Väinölä, Anu: dendrologista kirjallisuutta 1999. 1/2000. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti & Väinölä, Anu: dendrologista kirjallisuutta 2000. 2/2001. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti & Väinölä, Anu : dendrologista kirjallisuutta 2001. 4/2002. KIRJA-ARVIO

Alanko, Pentti & Väinölä, Anu : dendrologista kirjallisuutta 2002. 4/2003. KIRJA-ARVIO

Alho, Pentti: Männyn tervapoltto. 3/1981.

Alstedt, M: Töölönlahden hopeapajut kuuluvat kulttuurimaisemaan. 1/2002.

Aminoff, Mikael: Erfarenheter av bokens existensmöjligheteriFinland. 2/1974.

Annila, Erkki: Kontortamännyn (Pinus contorta Dougl.) eläintuhot. 1/1976.

Annila, Erkki: Rauduskoivulla (Betula pendula) elävät hyönteiset. 3/1987.

Antola, Jukka: Valkonen, S., Rantala, S. & Sipilä, A. 1995: Jalojen lehtipuiden ja tervalepän viljely ja kasvattaminen. 1/1996. KIRJA-ARVIO

Antonius, Kristiina: Pomologian kerho perustettiin Lepaalla 10.4.2010. 3/2010.

Anttila, Aino: Ruususeminaarissa kuultua. 1/2019.

Anttila, Lauri: Puu ja veistos – puu esteettisenä kokemuksena. 1/1998.

Apajalahti, Päivi & Tegel, Satu: Merenpohjasta kasvikokoelmaksi. 2/1995.

Appelroth, Eric: Kymin Osakeyhtiön omistaman Halla-Sippolan ”hevoshaan”” istutuskokeiden invetointi syksyllä 1965. 4/1971.

Aulin-Linja-aho, H: Tyrnijätti Väinö Linnan maisemassa. 4/2002.

Autio, Antti: Siemenkeruumatka itäiseen Pohjois-Amerikkaan 1996. 2/1999.

Autio, Antti: Tähkävaahterako sukunsa kestävin laji?. 1/2001.

Autio, Antti: Mustilan arboretumin viime syksyiset myrskytuhot. 1/2002.

Autio, Antti: Mustilan arboretumissa viljellyt lehtikuuset (Larix). 3/2002.

Autio, Antti: Mistä pihdat tulevat? Maapallon Abies-lajit ja niiden esiintyminen. Osa 1. 4/2009.

Autio, Antti: Mistä pihdat tulevat? Maapallon Abies-lajit ja niiden esiintyminen. Osa 2. 1/2010.

Autio, Antti: Mistä pihdat tulevat? Maapallon Abies-lajit ja niiden esiintyminen. Osa 3. 2/2010.

Autio, Antti: Niskalan arboretumin lehmukset. 2/2015.

Autio, Antti: Niskalan arboretumin uudet istutukset 2. Katsuroita, jalavia ja eräitä harvinaisuuksia. 1/2016.

Autio, Antti: Niskalan arboretumin uudet istutukset 3. Leppiä, koivuja ja valkopyökkejä. 3/2016.

Autio, Antti: Niskalan arboretumin uudet istutukset 4. Pähkinäpensaista näsiäkaveihin. 1/2017.

Autio, Antti: Niskalan arboretumin uudet istutukset 5. Tammet. 2/2018.

Autio, Antti: Niskalan arboretumin uudet istutukset 6. Pyökeistä pajuihin. 3/2018.

Autio, Antti : Koolla on väliä!. 2/2003.

Autio, Antti : Mustilan III siemenkeruuretki Kanadaan. 2/2003.

Bhumibharnon, Suree: Casuarina – monipuolinen tropiikin puu. 4/1973.

Buligin, Nikolai E. & Firsov, Gennady A: Pietarin valtiollisen Metsäteknisen Akatemian arboretumin historiaa. 3/2001.

Byalt, Vjacheslav & Firsov, Gennady: Villiintynyt mahonia Karjalan Kannaksella. 4/2009.

Elliku, Jüri & Sander, Heldur: Eräiden Espoon pihojen puuvartisista kasveista. 4/1993.

Elliku, Jüri, Sander, Heldur & Shestakov, Marina : Tallinnan puista ja pensaista. 3/1990.

Eramo, Eino: Muistelmia Tammiston arboretumista ja vähän muualtakin. 4/1987.

Eramo, Eino: Käynti kotikylässäni Tammiston arboretumissa 21.9.1991. 3/1992.

Erkamo, Matti: Erikoisennäköinen, liuskalehtinen tervaleppä Helsingistä. 4/1978.

Erkamo, Viljo: Kynäjalava alkuperäisenä Helsingin Tuomarinkylässä. 3/1979.

Erkamo, Viljo: Kynäjalavan esiintymisestä läntisellä Karjalan Kannaksella. 3/1979.

Erkamo, Viljo: Onko kynäjalava Suomen harvinaisin jalopuu ?. 4/1979.

Erkamo, Viljo: Pälkäneen, Hauhon ja Tuuloksen jalavista. 1/1979.

Erkamo, Viljo: Suuria puita Etelä-Hämeessä. 3/1980.

Erkamo, Viljo: Esimerkki lintujen suorittamasta kasvinlevityksestä. 1/1981.

Erkamo, Viljo: Männyn neulasista. 4/1981.

Erkamo, Viljo: Paikannimet metsävaahteramme levinneisyyden selvittäjinä. 3/1982.

Erkamo, Viljo: Vielä männyn neulasista. 1/1982.

Erkamo, Viljo: Maata pitkin matava omenapuu (Malus domestica). 2/1990.

Ervi, L. O.: Kuusen (Picea abies) erikoismuotoja Multialla. 4/1982.

Eräjää, Vappu: Jo karjalan kunnailla kastuu puu…. 4/1982.

Eräjää, Vappu & Karhu, Niilo: Jugoslavian matkalla koettua. 3/1975.

Fagerholm, Juha: de Beaulieu, A. & lamant, T. 2006: Guide illustré des chenes. 4/2007. KIRJA-ARVIO

Fagerholm, Juha: Helteinen tammipäivä Kew’ssa (Fagerholm, Juha). 3/2011.

Fagerholm, Juha: Kokemuksia Suomessa viljellyistä tammilajeista. 1/2012.

Fagerholm, Juha: Terhi Anneli Parkkali–Reskola 1956–2016. 4/2016.

Fagerholm, Juha & Juntumaa, Jouni: Hollannin ja Belgian matka 2014. 3/2015.

Fagerholm, Juha & Kauppila, Aulikki: Matkat. 3/2019.

Fagerholm, Juha, Juntumaa, Jouni & Raisio, Juha: Saksassa Goethen jalanjäljissä 2016. 4/2017.

Federley, Björn: Misteli Paraisissa. 1/2017.

Finne, Åke: Omenapuiden geenipankkikeräys Ahvenanmaalla. 2/1984.

Firsov, Gennady A. & Shilnikov, Dmitry: Kaukasianpihta, Venäjän kookkain puulaji. 2/2013.

Firsov, Gennady A. & Vekshin, Alexey: Dubkin puisto ja vanhat tammet Suomenlahden koillisrannalla. 1/2008.

Fri, Börje: Estniska klematissorter. 4/1997.

Fri, Börje: Kärhöt, Clematis – vuoden puuvartissuku 2015. 4/2014.

Fri, Börje: Ruotsalaisista kärhöistä. 1/2014.

Fri, Börje: Porvoon Kärhöpuisto. 2/2016.

Galambosi, Bertalan: Suomyrtti peltokasvina – onko se mahdollista?. 3/2017.

Galambosi, Bertalan & Holm, Yvonne: Venäjänjuuren kasvatus rohdosraaka-aineeksi. Viljelykokemukset Mikkelissä. 3/2015.

Gottberg, Carl-Johan: Kokemuksia luonnonvaraisen puiston säilyttämisestä Tapiolan alueella rakennusvaiheen yli. 2/1972.

Gottberg, Carl-Johan: Klibbalen i landskapsplaneringen. 2/1978.

Haapanen, Matti: Dendrologian Seura internetiin. 4/1998.

Haapanen, Matti: Dendrologi – sähköinen keskustelufoorumi dendrologeille. 2/1999.

Haapanen, Matti: Tamm, Ü. Haab Eestis. 3/2002. KIRJA-ARVIO

Haapanen, Matti: Henkilökuva: Max. Hagman – tiedemies ja dendrologi 80 vuotta. 4/2003.

Haapanen, Matti: Henkilökuva: Mikko Ylänen. 1/2003.

Hæggström, Carl-Adam: Lövängsvård – också hos oss. 2/1976.

Hæggström, Carl-Adam: Suomenpihlaja (Sorbus hybrida). 1/1989.

Hæggström, Carl-Adam: Marjakuusi (Taxus baccata). 1/1994.

Hæggström, Carl-Adam: Vuoden 199 puu: Ruotsinpihlaja (Sorbus intermedia). 3/1999.

Hæggström, Carl-Adam: Pähkinäpensaiden (Corylus avellana) ikä ja koko Nåtön saaressa Ahvenanmaalla. 2/2000.

Hæggström, Carl-Adam: Suomen vanhimmista puista. 2/2003.

Hæggström, Carl-Adam: Kaunopihlaja (Sorbus meinichii s.lat) Suomessa. 4/2007.

Hæggström, Carl-Adam: Ennätyspaksu suotsinpihlaja Ahvenanmaalla. 1/2012.

Hæggström, Carl-Adam: Myöhäisiä lehtipuita Maarianhaminassa. 2/2013.

Hæggström, Carl-Adam: Saarnensurma (Hymenoscyphus pseudoalbidus) Ahvenanmaalla. 1/2014.

Hæggström, Carl-Adam: Kilon tammet Espoossa. 1/2017.

Hæggström, Carl-Adam: Imeläkirsikkakasvusto Espoon Nuijalass. 4/2018.

Hæggström, Carl-Adam: Kilon kartanon tammikujanne Espoossa. 3/2018.

Hæggström, Carl-Adam: Tammen paksuuskasvu ja ikä. 2/2018.

Hæggström, Carl-Adam: Istutettujen puuvartisten kasvien luontainen leviäminen luontoon, lähinnä Ahvenanmaalla. 2/2019.

Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva: Euroopan ensimmäinen latvomiskollokvio Ranskassa. 3/2007.

Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva: Paksuja ja harvinaisia istutettuja ja luonnonvaraisia puita Ahvenanmaalla ja Helsingissä. 1/2009.

Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva: 1700–luvulla perustettu omenatarha Ahvenanmaalla. 4/2014.

Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva: Muratti Ahvenanmaalla. 1/2017.

Hæggström, Carl-Adam, Hæggström, Eeva & Carlsson, Ralf: Metsälehmus Ahvenanmaalla. 3/2011.

Hagman, Max.: Pinus pumila (Pall.) Regel, ett bortglömt alternativ. 1/1971.

Hagman, Max.: Miksi puiden lyhytkiertoviljely vielä vaatii malttia?. 3/1973.

Hagman, Max.: Brown, George E. 1972 : The Pruning of Trees, shrubs and conifers. 4/1975. KIRJA-ARVIO

Hagman, Max.: Torsten Rancken kunniajäsen. 4/1975.

Hagman, Max.: Mitchell, A. 1977: TraeeriNordeuropa, en felthåndbog av Alan Mitchell på dansk ved Søren Ødum. 2/1977. KIRJA-ARVIO

Hagman, Max.: In memoriam Carl Syrach-Larsen. 2/1979.

Hagman, Max.: Jalavan siementuotannosta ja kasvatuksesta. 2/1979.

Hagman, Max.: Havens Planteleksikon, Traeer og buskei(1978) A– N ja II ( 1980) O–A. 4/1980. KIRJA-ARVIO

Hagman, Max.: Alkuperistä ja polveutumisesta. 2/1982.

Hagman, Max.: Dendrologian Seuran toimintasuunnitelma 1983. 1/1983.

Hagman, Max.: Dendrologian Seuran toimintasuunnitelma 1984. 1/1984.

Hagman, Max.: Klepac, D. (ed.) 1996: Hrast Luznjak (Quercus robur L.) u Hrvatskoj. Pedunculate Oak (Quercus robur L.) in Croatia. 3/1997. KIRJA-ARVIO

Hagman, Max.: Kokemuksia hybridihaavasta. 2/1997.

Hagman, Max.: Beiträge zur Gehölzkunde Vakavaaja monipuolista dendrologista tietoa. 3/1998. KIRJA-ARVIO

Hagman, Max.: Tor Nitzelius In memoriam. 4/1999.

Hagman, Max.: Debreczy, Z. &. Rácz, I. 2000, Fenyók a föld köruI. 4/2001. KIRJA-ARVIO

Hagman, Max.: Borzan, Z. Imenik drvecaigrmlja, latinski, hrvatski, engleski, njemacki. Tree and shrub names, Latin, Croatian, English, German. Baum und Strauchnamen. 3/2002. KIRJA-ARVIO

Hagman, Max.: Komarov ym. (toim.) A guide to the Botanic Garden Park, V. L. Komarov Botanical Institute of the Russian Academy of Sciences. 3/2002. KIRJA-ARVIO

Hagman, Max.: Jättipihta (Abies grandis) Metsäntutkimuslaitoksen viljelyksissä. 2/2003.

Hagman, Max.: Lisätietoa Pietarin kasvitieteellisestä puutarhasta. 3/2003. KIRJA-ARVIO

Hagman, Max.: Etikettejä hankkimaan. 1/2004.

Hagman, Max.: Uusi seura ja uusi lehti. 3/2006.

Hagman, Max.: Aldén, B. 2006: LandskapserboretetiGöteborgs botaniska trädgård. 1/2007. KIRJA-ARVIO

Hagman, Max.: Beiträge zur Gehölzkunde 2005 & 2007. 3/2008. KIRJA-ARVIO

Hagman, Max. & Autio, Antti: Mustilanalppiruusun tarina. 1/1999.

Hagman, Max. & Autio, Antti: Mustilanalppiruususta ja Mustilan alppiruusuista. 2/2000.

Hagman, Max. & Lehtonen, Jukka: Kapeat haavat ja poppelit. 2/2007.

Hahl, Juhani: Lyhytkiertopuiden jalostuksesta. 3/1973.

Hahl, Juhani: Männyn jalostus, tavoitteena viljelymänty. 2/1981.

Hallaksela, Anna-Maija: Eidmann, H. H. & Klingström , A. 1976: Skadegörareiskogen. Svampar – Insekter – Ryggradsdjur. 2/1977. KIRJA-ARVIO

Hallikainen, Ville: Lapin katajat kertovat menneisyydestä. 3/1985.

Hauta-aho, Laura: Helsingin viheralueilla kasvavista pihasyreenilajikkeista. 4/2006.

Havas, Paula: Inarin lapin pohjoisimpia kuusia etsimässä. 2/1978.

Havas, Paula: Kuusitietoja Inarin Lapista kuusen puurajalta. 4/1979.

Havas-Matilainen, Paula: Kasvitieteellisen puutarhan juhlavuoden puuksi siperianlehtikuusi. 3/1983.

Havas-Matilainen, Paula: Kasvitieteellisen puutarhan rakennukset ja rakenteet. 2/1983.

Havas-Matilainen, Paula: Japanin keruuretkestä 20 vuotta. 3/2013.

Havas-Matilainen, Paula: Etäsuojelussa kasvitieteellisessä puutarhassa. 2/2016.

Havas-Matilainen, Paula: Annikki Palmén (1929–2016) – vuosikymmeniä työtä kasvitieteen hyväksi. 1/2017.

Havas-Matilainen, Paula: Kiinan keruumatkasta 22 vuotta. 2/2017.

Heikinheimo, Osmo: Omenapuiden hyönteisvioituksista. 3/1984.

Heikkilä, Risto: Haavan hirvieläintuhoista. 4/1996.

Heino, Esa: Huomattavat jokipajukasvustot Tornionjoella. 1/1982.

Heino, Esa: Vesipaju ja vannepaju. 3/1982.

Heino, Esa: Raidan ominaisuuksia. 2/1983.

Heino, Esa: Kansalaiset puulajikiekkoja tunnistamassa. 2/2001.

Heino, Esa: Jalot lehtipuut Keski-Pohjanmaalla. 4/2004.

Heino, Esa: Pajujen esteettisyydestä luonnossa. 1/2006.

Heino, Esa: Suomen pohjoisimmat luontaiset niinipuuesiintymät. 4/2006.

Heino, Esa & Hytönen, Jyrki: Lehtorannan puulajipuisto. 3/1998.

Heino, Esa & Hytönen, Jyrki: Lehtorannan puulajipuisto Kannuksessa. 3/2012.

Heino, Esa & Hytönen, Jyrki: Pajunviljelyn pinta-ala Suomessa vuonna 2015. 1/2016.

Heino, Esa & Pohjonen, Veli: Koripaju (Salix viminalis) ja sen käytöstä ja esiintymisestä Suomessa. 3/1980.

Heino, Raimo: Talvinen tammen taimi. 2/2011.

Helama, Samuli: Mänty Käsivarren pohjoisimmassa nurkkauksessa muinaisina ja tulevina aikoina. 2/2016.

Helama, Samuli & Halonen, Taneli: Tammen kasvusta napapiirin pohjoispuolella. 4/2015.

Helama, Samuli, Raisio, Juha, Sohar, Kristina ja Läänelaid, Alar: Tammen rinnankorkeusikä ja rungon ympärysmitta. 4/2018.

Henttonen, Sauvo: Visakoivun koristekasviarvosta ja – käytöstä. 2/1980.

Henttonen, Sauvo: Eksotiikkaa lähellä – kesäretkeilyllä Etelä-Ruotsissa. 1/1985.

Hietaranta Jari & Vuorela, Niina: Jalopuulehtojen luonnonsuojeluarvot. 3/1997.

Hiltunen, Laura & Kärenlampi, Sirpa: Pihlajia mikrolisäykseen. 2/1989.

Hiltunen, Ritva: Vuoden puut Oulun kaupungissa. 2/1996.

Hiltunen, Ritva & Siuruainen, Mirja: Dendrologian Seuran retki Pohjois-Espanjaan. 4/1985.

Himanen, Katri: Norjan metsäomenapuut ahtaalla. 3/2015.

Himanen, Katri: Tammenterhojen keruu ja käsittely osataan Tanskassa. 3/2015.

Hinneri, Sakari: Vaahtera (Acer platanoides ) metsäpuuna. 1/1982.

Hinneri, Sakari: Metsäomenapuu (Malus sylvestris) Turun saaristossa. 1/1985.

Hinneri, Sakari: Funchalin bulevardien ja puistojen monimuotoinen puuvartislajisto. 3/1986.

Hinneri, Sakari: Missä kasvavat eteläisimmät metsätammet?. 3/1986.

Hinneri, Sakari: Korfun kaupungin puistojen ja katujen puu– ja pensaslajistosta. 2/1988.

Hinneri, Sakari: Saarni Saaristomeren alueella. 1/1988.

Hinneri, Sakari & Hinneri, R: Kolme vuosikymmentä kotipihadendrologiaa. 3/2011.

Hinneri, Sakari , Laine, Unto & Alho, Kalevi : Havaintoja ruotsinpihlajasta (Sorbus intermedia) koristepuuna Varsinais–Suomessa. 1/1990.

Hinneri, Sakari , Laine, Unto & Alho, Kalevi : Suomenpihlaja (Sorbus hybrida) Varsinais–Suomessa. 1/1990.

Hokkanen, Hannu, Lehmushovi, Aaro, Hiirsalmi, Heimo: Mustikan ja puolukan risteymän Porin kasvupaikka laajentunut. 3/1994.

Hokkanen, Riitta: Mikkelin seudun viljellyt pensasruusut. 4/1988.

Holm, Christa: Ruusukvittenin suku (Chaenomeles). 2/1981.

Holmberg, Ebba: Om Dendrologiska Sällskapets resa till Skottland 7.–16.6.1983. 4/1983.

Holmén, Märtha: Dendrologiska Sällskapets resa till södra Norge 30.6.–9.7.1989. 2/1990.

Holopainen, Jari, Gregow, Hilppa, Helama, Samuli, Kubin, Eero, Lummaa, Virpi & Terhivuo, Juhani: Suomen kasvifenologisista havainnoista 1700–luvun puolivälistä nykypäivään. 2/2012.

Huikuri, Marja: Feliks Riikonen In memoriam. 2/1993.

Huppunen, Reijo: Muistometsikkö Vihilahdenpuisto. 3/1997.

Huttunen, Satu: Mänty ilman saastumisen indikaattorina. 2/1981.

Hytönen, Jyrki & Kauppi, Anneli: Hieskoivun vesominen. 4/2000.

Hyvärinen, Ari: Katsura kestää Oulussa. 4/2003.

Hyvärinen, Ari: Poppelimenetys Oulussa. 3/2003.

Hyvärinen, Ari: Komealehmus (Tilia x flaccida) Oulussa. 3/2004.

Hyvärinen, Ari: Yllättävän kestävä keltamänty. 1/2008.

Hyvärinen, Ari: Kaukasiansiipipähkinä Oulussa. 4/2017.

Hyvärinen, Ari: Katsura kestää Oulussa, osa 2. 1/2018.

Hyvärinen, Ari: Koreanvaahtera Oulussa. 1/2018.

Hyvärinen, Ari : Lännenpagodikanukka Oulussa. 2/2018.

Hyvönen, Jaakko: Kalifornian tammet. 3/1995.

Hyvönen, Jaakko: Etelänpyökit, suku Nothofagus. 1/1996.

Hyvönen, Jaakko & Stenroos, Soili: Eucalyptus obliqua ja E. regnans – Tasmanian puujättiläiset. 1/1995.

Hyvönen, Jaakko & Stenroos, Soili: Eucalyptus obliqua ja E. regnans – Tasmanian puujättiläiset. 1/1995.

Häme, Juhana: Suomenpihlaja Tukon juhlapuuna. 4/1989.

Häme, Leena, Häme, Olavi & Ouni, Kaarlo: Muistikuvia Turkin matkalta kesäkuussa 1980. 4/1980.

Hämet-Ahti, Leena: Bioklimaattisesti Suomea vastaavista alueista. 4/1970.

Hämet-Ahti, Leena: Pohjois-Japanin (Hokkaidon) metsävyöhykkeistä. 4/1972.

Hämet-Ahti, Leena: Daubemire, R. 1968: Some geographic variations in Picea sitchensis and their ecologic interpretation. 2/1973. KIRJA-ARVIO

Hämet-Ahti, Leena: Uusia neuvostoliittolaisia käsityksiä kuusten ja lehtikuusten taksonomiasta. 2/1973.

Hämet-Ahti, Leena: Uusia neuvostoliittolaisia käsityksiä kuusten ja lehtikuusten taksonomiasta. 2/1973.

Hämet-Ahti, Leena: Mitchell , A. 1975 : Die Wald- und Parkbäume Europas. 4/1975. KIRJA-ARVIO

Hämet-Ahti, Leena: Batumin kasvitieteellinen puutarha dendrologinen nähtävyys. 2/1976.

Hämet-Ahti, Leena: Munson, R. H. 1975: Key to 100 dwarf conifers. 4/1976. KIRJA-ARVIO

Hämet-Ahti, Leena: Nicholson, B. E. ja Clapham, A. R. 1975 : The Oxford book of trees. 1/1976. KIRJA-ARVIO

Hämet-Ahti, Leena: Kahdeksannen toimintavuoden alkaessa. 1/1977.

Hämet-Ahti, Leena: Kevätretki Hämeenlinnan ympäristössä. 3/1977.

Hämet-Ahti, Leena: Niinipuu – vuoden puu. 1/1977.

Hämet-Ahti, Leena: Rodinin puisto – pieni tuntematon arboretum Rhodoksen saarella. 4/1977.

Hämet-Ahti, Leena: Suomessa viljellyistä tuomipihlajista. 4/1978.

Hämet-Ahti, Leena: Teodorinpihlaja – Sorbus teodori. 3/1978.

Hämet-Ahti, Leena: Tervaleppä – vuoden puu 1978. 1/1978.

Hämet-Ahti, Leena: Yhdeksännen toimintavuoden alkaessa. 1/1978.

Hämet-Ahti, Leena: Cladrastis kentuckea, komeakukkainen hernekasvipuu. 1/1979.

Hämet-Ahti, Leena: Tang–Shui Liu 1971: A monograph of the genus Abies. 2/1979. KIRJA-ARVIO

Hämet-Ahti, Leena: Jokipajun ja koripajun risteymä (S.x mollissima) villiytyy Helsingin vuosaaressa. 4/1981.

Hämet-Ahti, Leena: Kaivopuiston tärkeimpien puiden opas. 2/1981.

Hämet-Ahti, Leena: Männyn systematiikasta. 1/1981.

Hämet-Ahti, Leena: Suomen viljelty vaahteralajisto. 2/1982.

Hämet-Ahti, Leena: Vaahterasiirappi. 4/1982.

Hämet-Ahti, Leena: Suomen viljellyistä kuusilajeista. 3/1983.

Hämet-Ahti, Leena: Tammen suku. 4/1986.

Hämet-Ahti, Leena: Suomen koivujen taksonomisia ongelmia. 3/1987.

Hämet-Ahti, Leena: Dendrologian Seuran Länsi-Kanadan retkikohteiden kasvimaantieteellistä tulkintaa. 1/1988.

Hämet-Ahti, Leena: Saarnen suku. 4/1988.

Hämet-Ahti, Leena: Missä Suomessa kasvaa salavaa?. 1/1990.

Hämet-Ahti, Leena: Mustamarjaisten aronioiden arvoitus. 2/1991.

Hämet-Ahti, Leena: Amerikanlehmus ja sen risteymät Suomesa. 4/1992.

Hämet-Ahti, Leena: Koivuangervo ja sen lähisukulaiset. 2/1993.

Hämet-Ahti, Leena: Viiniköynnökset ja hopeaviinit Suomessa. 3/1993.

Hämet-Ahti, Leena: Viiniköynnökset ja hopeaviinit Suomessa. 3/1993.

Hämet-Ahti, Leena: Köynnöskuusamat Suomessa. 2/1994.

Hämet-Ahti, Leena: Pihlajan (Sorbus) suku. 4/1994.

Hämet-Ahti, Leena: Pajuangervot – hankala mutta mielenkiintoinen penasangervoryhmä. 1/1995.

Hämet-Ahti, Leena: Miksi monilajista kaupunkipuustoa?. 1/1998.

Hämet-Ahti, Leena: Minun tuivioni on yksikotinen. 3/2004.

Hämet-Ahti, Leena: Chen, J. 2008: A taonomic reviosion of Syringa L. (Oleaceae). 4/2012. KIRJA-ARVIO

Hämet-Ahti, Leena: Fiala, J. & Vrugtman, F. 2008: lilacs. A gardener’s encyclopedia. 4/2012. KIRJA-ARVIO

Hämet-Ahti, Leena: Etsintäkuulutus. 1/2014.

Hämet-Ahti, Leena: Piggot, D. 2012: Lime-trees and basswoods. A biological monograph of the genus Tilia. 1/2014. KIRJA-ARVIO

Hämet-Ahti, Leena: Venäjän lehtikuuset uusien DNA-tutkimusten valossa. 1/2015.

Hämet-Ahti, Leena & Alanko, Pentti: Katajat – Juniperus. 1/1985.

Hämet-Ahti, Leena & Alanko, Pentti: Suomessa viljellyistä koivulajeista. 4/1987.

Hämet-Ahti, Leena & Väre, Henry: Etsintäkuulutus osa 4. 2/2016.

Härkönen, Elina: Dendrologian Seuran vuosikokous 23.2.1988. 1/1988.

Härkönen, Elina: Dendrologian Seuran vuosikokous 28.2.1990. 1/1990.

Häyrynen, Mauno: Vartiopaikasta historialliseksi puistoksi: Kasavuori – Ulriikaporinvuori – Tähtitorninvuori. 2/1998.

Iisakkila, Leena: Omenapuut viherrakentamisessa. 3/1984.

Ilén, Pekka: Kevättalkoot Tammistossa. 3/1993.

Ilén, Pekka: Dendrologian Seuran ulkomaanmatka Teneriffalle 1996. 2/2000.

Ilén, Pekka: Käsityöpajun viljelyn historiaa ja tuoreita kokemuksia. 1/2004.

Inkiläinen, Petri, Jussila, Osmo, Mikola, Jouni & Kolkka, Kimmo L.: Terhoista taimiksi. 2/2003.

Islander, Päivi & Tegel, Satu: ”Kukkien vuoresta” ”Kaupunkilaisten paratiisiksi” – Tähtitorninvuoren sata vuotta kuvapareina. 2/1998.

Isomäki, Antti: Lehtikuusi kasvu- ja tuotoskokeissa. 2/2002.

Jaakohuhta, Alma-Liisa: Minun tuomipihlajani. 4/2013.

Jaakohuhta, Hannu: Katsuran talvehtiminen. 1/2003.

Jaakohuhta, Hannu: Bulgarian matka heinäkuussa 2018. 1/2019.

Jalas, Jaakko: Helsingin Munkkiniemen ja lähialueiden puita ja pensaita, menneitä ja eläviä. 3/1990.

Jalas, Jaakko: Ulkomaisia koristepuita ja -pensaita Ruijasta ja lähialueilta. 2/1990.

Jarva, T., Alanko, Pentti: Jalavien ja muiden jalopuiden oikea leikkausajankohta. 3/2004.

Johansson, Jari: Hörtsänän arboretum. 3/1996.

Johnson, G.: Magnus Johnson – förädlare av klematis. 4/1997.

Jokinen, Reijo: Opastusta Aulangon puu ja pensaslajeissa. 2/1993.

Jokinen, Reijo: Suomen kookkain lehtikuusikujanne. 3/2003.

Jonsson, Lennarth: Magnolia – en utmaning för entusiaster. 4/1990.

Jonsson, Lennarth: En kall vinter. 4/2005.

Jonsson, Lennarth & Ledvina, Dennis: Magnolior härdiga i Norden. 2/2005.

Joy, Peter: Kotimainen ruusunjalostus. 1/2019.

Juhanoja, Sirkka: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintakertomus 1993. 2/1994.

Juhanoja, Sirkka: Dendrologia Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintakertomus 1994. 1/1995.

Juhanoja, Sirkka: Monimuotoinen tunturikoivu. 4/1995.

Juhanoja, Sirkka: Dendrologia Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintakertomus 1995. 1/1996.

Juhanoja, Sirkka: Löytöruusut . 1/2019.

Junikka, Leo: Vierailulla kukkivien puiden valtakunnassa. 1/1991.

Junnola, Kari: Harlamäen yksityisarboretumin historiaa ja nykypäivää. 2/2013.

Junnola, Kari: Lappeenrantalaisen puuvartiskokoelman erikoisuuksia. 2/2016.

Junnola, Kari: Puutkin tukevasti kahdella jalalla kaakossa. 1/2016.

Junnola, Kari: Erikoismuotoja etsimässä – vaelluksia, valokuvia ja varteoksia. 2/2017.

Junnola, Kari: Järeä metsälehmus Anjalassa. 4/2018.

Junnola, Kari: Koivurannan arboretum. 2/2018.

Junttila, Olavi: Havaintoja Pohjois-Karjalan koristepuista ja pensaista 1968. 3/1970.

Junttila, Olavi: Kasvit ja meluntorjunta. 2/1971.

Junttila, Olavi: Kornikissa tutkitaan. 3/1971.

Juntumaa, Jouni: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintakertomus 2013. 2/2014.

Juntumaa, Jouni: Dendrologia Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintakertomus 2014. 3/2015.

Juntumaa, Jouni: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. toimintakertomus 2015. 3/2016.

Juntumaa, Jouni: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintakertomus 2016. 3/2017.

Juntumaa, Jouni: Toimintakertomus 2017. 3/2018.

Juntumaa, Jouni: Dendrologian Seuran toimintakertomus 2019. 2/2019.

Juntumaa, Jouni: Harrastajien kertomaa. 3/2019.

Juntumaa, Jouni: Jäsenet. 3/2019.

Juntumaa, Jouni: Kerhot. 4/2019.

Juntumaa, Jouni: Viestintä. 3/2019.

Jussila, Osmo: Jorgensen P M. 1996: Rhododendronidet norske arboret på Milde. 1/1997. KIRJA-ARVIO

Jussila, Osmo: Evert Nilssonin kirjoitukset kirjaksi. 1/2005.

Jussila, Osmo & Väinölä, Anu: Rhododendronkerhon alkutaival. 1/1999.

Juutinen, P.: Männyn eläintuhot. 4/1981.

Jylhä, Marianna: Peräseinäjoella viljellyistä puuvartisista koristekasveista. 4/1993.

Jyränkö, Pekka: Puiston käyttäjän oikeudet ja velvollisuudet. 2/1981.

Jyränkö, Pekka: Suuri riippasaarni Kustavissa. 3/1985.

Järve, Ain & Lootus, Kersti: Viron historiallisista puutarhoista. 1/1997.

Järventausta, Kari: Tampereen koristepuista ja -pensaista
ja niiden menestymisestä. 2/1980.

Järventausta, Kari: Turun seudun suuria puita. 2/1983.

Järventausta, Kari: Varsinais-Suomen suurista tammista ja vähän muistakin kookkaista puista. 2/1985.

Järventausta, Kari: Furunäsin puiston historiasta ja kasvillisuudesta. 1/2016.

Järventausta, Kari & Laine, Unto: Orapaatsama Turussa ja lajin viljelystä Suomessa. 1/1983.

Järventausta, Kari & Laine, Unto: Kynäjalava (Ulmus laevis) luontaisena ja Viljeltynä turun seudulla. 4/1987.

Järventausta, Kari & Laine, Unto: Kynäjalavan alkuperäisyydestä Ruissalossa. 1/1988.

Kaila, Panu & Suvisaari, Jukka: Tervatynnyri vai tynnyri?. 2/2004.

Kaivoselkä, Kimmo: Matkalla Ruotsissa. 1/2017.

Kalela-Brundin, Maarit: Kuusen ekologiasta ja metsänhoidollisista erikoispiiriteistä. 2/1984.

Kallio, Esa: Dendrologian Seuran retki Ahvenanmaalle 10.–13.6.1988. 3/1988.

Kallio, Esa: Turun kerhon kevätretki 7.5.1988. 4/1988.

Kallio, Paavo: Mänty metsänrajapuuna. 3/1981.

Kallio, Paavo: Islannin metsityksestä. 2/1984.

Kallio, Paavo: Tammi, Varsinais–Suomen maakuntapuu. 1/1986.

Kallio, Tapio K.: Dendrologiaa Tsekkoslovakiassa. 4/1970.

Kallio, Tapio K.: Havaintoja puistojmme lehmuksista. 4/1970.

Kallio, Tapio K.: Provenienssi- ja kuvarekisteritoimikunnan työsaralta. 2/1971.

Kallio, Tapio K.: Koristekasvien talvenkestävyydestä. 3/1972.

Kallio, Tapio K.: Tertturuusulajikkeiden valintaan vaikuttavista tekijöistä. 2/1974.

Kallio, Tapio K.: Hyviä tertturuusulajikkeita. 1/1976.

Kallio, Tapio K.: Puupponen, E.1976 : Suuri ruusukirja. 2/1976. KIRJA-ARVIO

Kallio, Tapio K.: Tamariskin menestymismahdollisuuksista Suomessa. 4/1976.

Kallio, Tapio K.: Miten on päädytty nykyisiin koristekasvien menestymisalueisiin. 3/1980.

Kallio, Tapio K.: Korjauksia taalainmaankoivu. 4/1981.

Kallio, Tapio K.: Taalainmaankoivu ja pirkkalankoivu – harvinaisuuksia Suomen puistoissa. 3/1981.

Kallio, Tapio K.: Suomessa koristekasveina viljellyistä omenapuulajeista ja – iajikkeista. 1/1984.

Kallio, Tapio K.: Dendrologin vastuu. 3/1988.

Kallio, Tapio K.: Pruhonice – Dendrologian Seuran opintomatkan kohde Tsekkoslovakiassa. 1/1988.

Kallio, Tapio K.: Dendrologian Seuran perustaminen. 3/1989.

Kallio, Tapio K.: Suomen suurin tammi – enää torso. 4/1998.

Kallio, Tapio K. & Ulvinen, Arvi: Pirkkalankoivu (Betula pendula f. birkalensis) Valkealassa. 1/1982.

Kallio, Tauno: Männyn sienitaudit. 4/1981.

Kalska, Esa: Norjaan ja takaisin – Dendrologian Seuran matka pohjoiseen kesällä 2010. 4/2011.

Kalska, Esa: Pensasmainen koivu Siurossa. 2/2011.

Kalska, Esa, Mäkinen, Panu, Saarinen, Jaakko, Kolkka, Kimmo: Persikoista. 3/2002.

Kanninen, Markku: Martinezin, M. 1948: Los Pinos Mexicanos 2p. 3/1981. KIRJA-ARVIO

Karhu, Niilo: Reino Achrén ym., Toimitusneuvosto: Toivo Rautavaara ym. 1976: Kotipiha ja puutarha. 4/1976. KIRJA-ARVIO

Karhu, Niilo: Helsingin poppeleista. 3/1977.

Karhu, Niilo: Seuran sääntöjen uudistaminen. 4/1977.

Karhu, Niilo: Kokonaiskuva poppelin suvusta. 4/1978.

Karhu, Niilo: Poppelilajien määrittäminen varminta talviasuisista puista. 3/1978.

Karhu, Niilo: Berliininpoppeli yleisin Lahdessa. 3/1979.

Karhu, Niilo: Dendrologian Seuran kymmenvuotistaipaleelta. 4/1979.

Karhu, Niilo: Dendrologian Seuran toiminnasta. 3/1979.

Karhu, Niilo: Kymmenennen toimintavuoden alkaessa. 1/1979.

Karhu, Niilo: Jäsenasioita uudet jäsenet , tilanne 03.03.1980. 1/1980.

Karhu, Niilo: Mänty – vuoden puu 1981. 4/1980.

Karhu, Niilo: Palsamipoppeli ja ruhtinaanpoppeli tasaveroisena enemmistönä Oulussa. 3/1980.

Karhu, Niilo: 1980: Enemmän iloa puutarhasta. 2/1981. KIRJA-ARVIO

Karhu, Niilo: Dendrologian Seuran toimintasuunnitelma 1981. 1/1981.

Karhu, Niilo: Matkustaminen järjestykseen. 4/1981.

Karhu, Niilo: Dendrologian Seuran toimintasuunnitelma. 1/1982.

Karhu, Niilo: Ruhtinaanpoppeli ja jättipoppeli – eniten käytetyt poppelit Tampereella. 2/1982.

Karhu, Niilo: Suomen suurimmat poppelit. 4/1982.

Karhu, Niilo: Tuloksellista ympäristönhoitoa Kemiran Harjavallan tehtailla. 3/1982.

Karhu, Niilo: Yli satavuotiaita puita Torniolaisessa pihapuistossa. 4/1982.

Karhu, Niilo: Lapin suurimmat poppelit. 3/1983.

Karhu, Niilo: Poppelilajien kestävyys ja käyttö. 1/1984.

Karhu, Niilo: Pienoispalsamipoppeli löytyi Helsingistä. (populus balsamifera var. michauxii is growing in Helsinki.). 4/1985.

Karhu, Niilo: Pyramidipoppelit Suomessa ovat Populus nigra ’Plantierensista’. 3/1985.

Karhu, Niilo: Helsingissä kasvaa 12 736 poppelia. 1/1986.

Karhu, Niilo: Kartiopoppeli yleisin, laakeripoppeli toisena Joensuussa. 4/1987.

Karhu, Niilo: Kuinka suuria puita meillä on? Suomen suurimmista puista kerätään tietoja. 1/1987.

Karhu, Niilo: Pohjanoteerauksia isojen puiden mittaajille. 2/1987.

Karhu, Niilo: Pohjois-Saksan poppeleista (Populus). 2/1987.

Karhu, Niilo: Suomen suurin hopeavaahtera (Acer saccharinum) Sipoossa Hitån kartanon puistossa. 4/1987.

Karhu, Niilo: Suurimmat puut vielä piilossa. Mittoja kortilla vasta 93 lajista. 3/1987.

Karhu, Niilo: Dendrologian Seuran matkat, retkeilyt ja talkoot. 3/1989.

Karhu, Niilo: Paksujen puiden mittaus tänä vuonna loppusuoralla. 2/1989.

Karhu, Niilo: Suomen paksuimmat tuomet (Prunus padus). 2/1991.

Karhu, Niilo: Toinen luonnonvarainen loimaankoivu löydetty. 3/1991.

Karhu, Niilo: Suomen paksuimmat harmaalepät (Alnus incana). 1/1992.

Karhu, Niilo: Erään tammen tarina. 2/1994.

Karhu, Niilo: Paksuimmat kotipihlajat. 2/1994.

Karhu, Niilo: Nalle Karhulla on puista asiaa. 2/1996.

Karhu, Niilo: Suomen paksuimmat haavat. 4/1996.

Karhu, Niilo: Vihreät jättiläiset, Suomen paksuimmat puut –-seurantatuloksia. 1/1998.

Karhu, Niilo: Poppelikartoitusta Kalajoella ja Raahessa. 1/2000.

Karhu, Niilo: Kaksi harvinaista rauduskoivua kaadettu. 3/2002.

Karhu, Niilo: Siperianpajun tulo Suomeen. 3/2002.

Karhu, Niilo: Täydellinen kartio. 1/2002.

Karhu, Niilo: Vihreät jättiläiset, Suomen paksuimmat puut – seurantatuloksia 2. 2/2002.

Karhu, Niilo: Paksujen puiden pikaseuranta 1. 1/2003.

Karhu, Niilo: Paksujen puiden pikaseuranta 2. 3/2003.

Karhu, Niilo: Paksujen puiden pikaseuranta 3. 1/2004.

Karhu, Niilo: Paksujen puiden pikaseuranta 4. 2/2004.

Karhu, Niilo, Rainio, Robert J., Mikola, Jouni, Alanko, Pentti, Simberg, Leif: Dendrologian Seuran Ruotsin ja Tanskan retki – Dendrologiska Sällskapets exkursion till Sverige och Danmark 25.6.–1.7.1973. 3/1973.

Karisto, Maria: Kaisaniemen muodonmuutos. 2/1983.

Karisto, Maria: Vasikkahaasta Esplanadiksi. 2/1989.

Kask, Kalju: Omenapuu Virossa. 2/2011.

Kasvi, Aarno: Hangchoun ja Lusanin kasvitieteelliset puutarhat – Päiväkirjamerkintöjä Dendrologianan Seuran Kiinan matkalta. 2/1982.

Kasvi, Aarno: Wilsoninpoppelin (Populus wilsonii) ja isolehtipoppelin (Populus lasiocarpa) lisäyksestä. 1/1988.

Kasvi, Aarno: Wilsoninpoppelin (Populus wilsonii) ja isolehtipoppelin (Populus lasiocarpa) lisäyksestä. 1/1988.

Kasvi, Aarno: Tammen koristemuotojen jalontaminen. 4/2008.

Kasvi, Aarno: Kultasade Pohjois-Norjassa. 2/2011.

Kasvi, Aarno: Taatelin tappaja muovaa Madeiran maisemaa. 2/2013.

Kasvi, Aarno: Misteli Turun poppeleissa. 3/2016.

Kasvi, Aarno: Harmaaleppää matalana rantaistutuksiin ja koristelampien rantoja sitomaan. 1/2018.

Kasvi, Aarno & Laine, Simo: Kirsikkalehto. 2/2001.

Kasvi, Aarno & Laine, Simo: Runkohaapsanen – pylväshaapojen surma?. 4/2005.

Kasvi, Aarno & Laine, Simo: Grande Finale – syksyn ilotulitus. 3/2012.

Kasvi, Aarno & Rainio, Robert J.: Onko jalavien aikakausi Suomessa ohi?. 1/2011.

Kasvi, Aarno, Issakainen, Jouni, Poutanen, Tiina, Laine, Joska, Ranta, Hanna, Teerimäki, Hemmo: Mistelistä lisää. 1/2018.

Kaukovirta, Erkki: Kataja ja maisemanhoidolliset ekosysteemit. 3/1972.

Kauppila, Aulikki: Rauduskoivun vuoden kesäretki Pirkanmaalle. 3/1987.

Kauppila, Aulikki: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintasuunnitelma 1997. 4/1996.

Kauppila, Aulikki: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintasuunnitelma 1998. 1/1998.

Kauppila, Aulikki: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintasuunnitelma 1999. 4/1998.

Kauppila, Aulikki: Kestävät koristepensaat myynnissä. 1/1998.

Kauppila, Aulikki: Aarno Kasvi, Dendrologisen seuran kunniajäsen 26.10.2019. 4/2019.

Kauppila, Aulikki: Seuran perustaminen ja 20 ensimmäistä vuotta. 3/2019.

Kauppila, Aulikki: Tapahtumat 1990-2019. 3/2019.

Kauppila, Aulikki & Juntumaa, Jouni: Hallitus. 3/2019.

Kauppila, Aulikki & Lindén, Leena: Arboretumit Suomessa – huviksi ja hyödyksi. 4/2005.

Kauppila, Aulikki & Väre, Henry: Matka Sloveniaan 2017. 4/2017.

Kazakov, Lerii: Kirovskin kasvitieteellisen puutarhan puu- ja pensaskokoelma. 4/1998.

Kekki, Tapio: Dendrologiaa ”ruohonjuuritasolla” – pohjoisen matalat puuvartiset puutarhassa. 2/2009.

Kekki, Tapio: Tornion vanhat puistot ja niiden kasvillisuus. 1/2010.

Kekki, Tapio: Lonicera hispida – sukakuusama. 1/2011.

Kekki, Tapio & Fagerholm, Juha: Dendrologit Puolassa kesällä 2009. 3/2012.

Kiema, Sami & Niemelä, Tuomo: Jalavanpakuri (Inonotus ulmicola), vanhojen puistojalavien lahottaja. 2/2004.

Kihlman, Bengt: Två hybrider mellan Ledum och Lapponica rododendron. 1/1999.

Kiilunen, Soile: Inarin Nanabeljärven triploidi haapa. 4/1996.

Kiuru, Heikki: Luonnonvaraisen tammimetsän hoitoa Karjalohjalla. 3/1990.

Kiuru, Heikki: Dendrologian Seuran syysretki Länsi-Uudellemaalle 14.–15.9.1991. 1/1992.

Kiuru, Heikki: Harvennushakkuut voivat lisätä jalopuulehdon suojeluarvoa. 4/1993.

Kiuru, Heikki: Kunnostustyöt Tammiston arboretumissa helmikuussa 1993. 1/1993.

Kiuru, Heikki: Lehdonhoitokokeilua Vantaalla. 2/1994.

Kiuru, Heikki: Fagerstedt, Kurt, Pellinen, Kerttu, Saranpää, Pekka & Timonen, Tuuli 1996: Mikä puu – mistä puusta. 4/1996. KIRJA-ARVIO

Kiuru, Heikki: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintasuunnitelma 2002. 4/2001.

Kiuru, Heikki: Lehtikuusi – vuoden puusuku. 3/2001.

Kiuru, Heikki: Lehmukset (Tilia) – Vuoden 2003 puusuku. 4/2002.

Kiuru, Heikki: Pajut – Vuoden puusuku 2002. 1/2002.

Kiuru, Heikki: Silander, V., Lehtonen, J. & Nikkanen, Teijo 2000 Ulkomaisten havupuulajien menestyminen Etelä-Suomessa. 1/2002. KIRJA-ARVIO

Kiuru, Heikki: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintasuunnitelma 2003. 1/2003.

Kiuru, Heikki: Ruissalon tammista ja niiden kovakuoriaisista. 1/2003.

Kiuru, Heikki: Kari Heliövaara, Ilpo Mannerkoski ja Juha Siitonen, Suomen sarvijäärät 2004. 3/2004. KIRJA-ARVIO

Kiviniemi, Triina: Helsingin vanhojen puiden tarinoita [2000]. 3/2000. KIRJA-ARVIO

Kivistö, Seppo: Kuusi männyn loisena. 1/1989.

Knape, Bo: Dendrologian Seuran kesäretki kotimaassa v. 1983. 2/1983.

Knape, Bo: Sådd-och odlingsförsök med rhododendron i Brödtorp 1953 – 1983. 1/1984.

Knape, Bo: En vandring i Lahoul. Sommarblomster västra Himalaya. 1/1986.

Knape, Bo: Odlingsförsök med rhododendron på Brödtorp i Pojo. 1/1994.

Koivunen, Taina: Muir, J. 2013: Ensimmäinen kesäni Sierravuorilla. 1/2017. KIRJA-ARVIO

Kolari, Veli: Katajan nimestä Suomessa ja eräissä muissa kielissä. 2/1985.

Kolari, Veli: Saarnen nimestä. 4/1988.

Kolari, Veli: Dendrologisia huomioita Jugoslaviasta huhtikuulta 1987. 4/1989.

Kolari, Veli: Vuoden 2001 puusuvun nimityksistä: Suomen lehtikuusi ja latinan larix. 3/2001.

Kolarovic, Svetislav B.: Hörtsänän arboretum. 3/1974.

Kolarovic, Svetislav B.: Jugoslavian kasvillisuudesta. 4/1974.

Kolarovic, Svetislav B.: Tsitsin, N. V., Botanitseskije sady SSSR; Hiukan muruja suuren naapurin pöydältä. 1/1975. KIRJA-ARVIO

Kolarovic, Svetislav B.: Arboretum Jussilassa saatuja kokemuksia. 2/1991.

Kolhinen, Markku: Dendrologisia kokemuksia Karstulasta. 3/1991.

Kolkka, Kimmo L.: Vielä mustilanalppiruususta. 4/1999.

Kolkka, Kimmo L.: Aroniat, parhaita pensaitamme. 4/2002.

Kolkka, Kimmo L.: Janika nujersi Juniperuksen. 4/2002.

Kolkka, Kimmo L.: Terijoensalavan tarina. 2/2002.

Kolkka, Kimmo L.: Delft’, tiivislatvuksinen isolehtilehmus Etelä-Suomeen. 4/2003.

Kolkka, Kimmo L.: Tarinaa kaupunkiemme lehmuksista. 3/2003.

Kolkka, Kimmo L.: Tuivio, erinomainen peittopensas. 2/2004.

Kolkka, Kimmo L.: Tilia cordata ’Greenspire’ – merkittävä, mutta Suomessa harvinainen lehmus. 3/2006.

Kolkka, Kimmo L.: Valkokukkaiset syreenit Villosae-ryhmässä. 1/2006.

Kolkka, Kimmo L.: Arboretum Mustilan Ystävät ry. toimii. 2/2007.

Kolkka, Kimmo L.: Komealehmus – uudehko puututtavuus Suomessa. 3/2007.

Kolkka, Kimmo L.: Pendamur’ – ”amurinriippalehmus”. 1/2007.

Kolkka, Kimmo L.: Arboretum Mustilan Ystävät ry.:n vuosikokouskuulumisia. 2/2008.

Kolkka, Kimmo L.: Mustilan ystävät r.y. toimii. 4/2008.

Kolkka, Kimmo L.: Mustilan ystävät kokoontuivat. 3/2009.

Kolkka, Kimmo L.: Pensasmainen koivu monirunkoisena koristepuana. 4/2011.

Kolkka, Kimmo L.: Salavalle uusi tieteellinen nimi. 2/2011.

Kolkka, Kimmo L.: Auders, A. & Spicer, D. 2012: Royal Horticulture Society encyclopedia of conifers. 4/2012. KIRJA-ARVIO

Kolkka, Kimmo L.: Debreczy, Z., Rácz, I. & Musial, K. (toim.) 2012: Conifers around the world. 4/2012. KIRJA-ARVIO

Kolkka, Kimmo L.: Reijo Hahkala In memoriam. 1/2014.

Kolkka, Kimmo L.: Riippaehytlehtisaarni – harvoin tavattu riippapuu. 4/2014.

Kolkka, Kimmo L., Mikola, Jouni: Kuusen tuulenpesät. 3/2004.

Kolkka, Kimmo L., Ruotsalainen, Seppo & Mikola, Jouni: Kuusilajien risteytyvyydestä. 1/2005.

Konttinen, Kyösti: Sembramänty, vanhimpia ulkomaisia koristepuitamme. 3/1984.

Konttinen, Kyösti: Havaintoja ulkomaisten havupuiden siementen itävyydestä. 3/1994.

Konttinen, Kyösti: Ulkomaisten havupuiden taimien hallankestävyys ja karaiseminen. 4/1999.

Konttinen, Kyösti: Tuhatvuotisia puita. 2/2005.

Konttinen, Kyösti: Maailman pisin elossa oleva puu on nyt 115,2 m. 4/2006.

Konttinen, Kyösti: Maailman suurimmat puut. Havupuut. 2/2006.

Konttinen, Kyösti: Maailman suurimmat puut. Lehtipuut. 4/2006.

Konttinen, Kyösti: Mikä puu on eebenpuu – entä mahonki tai tiikki?. 4/2007.

Konttinen, Kyösti: Apinanleipäpuu. 4/2008.

Konttinen, Kyösti: Kun laivat olivat puuta. 1/2012.

Konttinen, Kyösti: Libanonin setrimetsien hävitys kertoo Lähi–idän historiasta. 3/2014.

Konttinen, Kyösti: Kumipuut. 1/2017.

Konttinen, Kyösti: Tarinoita suurista, vanhoista puista. 2/2019.

Koponen, Aune: Talven dendrologiaa. 4/1983.

Koponen, Aune: Hämeenlinnan Seudun Luonto I. 1984. 3/1984. KIRJA-ARVIO

Koponen, Aune: Kesän 1984 kotimaan retkeilyltä. 3/1984.

Koponen, Aune: Paikalliskerhot toimivat. 3/1984.

Koponen, Aune: Sorbifolia (Dendrologian Seuran tiedotuksia) 15. vuosikerran alkaessa. 1/1984.

Koponen, Aune: Maaliskuussa 1985. 1/1985.

Koponen, Aune: Suomessa julkaistu dendrologinen kirjallisuus. 3/1985.

Koponen, Aune: Vihervuoden päättyessä. 4/1985.

Koponen, Aune: Dendrologian Seuran kirjasto. 2/1987.

Koponen, Aune: Syyskokous ja pikkujoulu. 1/1988.

Koponen, Aune: Dendorologian seuran julkaisutoiminta. 3/1989.

Koponen, Aune: Dendrologian Seuran 20-vuotisjuhla. 1/1990.

Koponen, Aune: Dendrologian Seuran ulkomaanmatka v. 1991 Japaniin. 2/1990.

Koponen, Aune: Alppiruusuja ja atsaleoita. 1/1999.

Koponen, Aune: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintasuunnitelma 2000. 4/1999.

Koponen, Aune: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintasuunnitelma 2001. 4/2000.

Koponen, Timo: Tutkimusmatkalla Kiinassa; Sichuanin puita ja pensaita. 4/1997.

Koponen, Timo: Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan Kaukoidän tutkitnusmatkojen tuloksia ja katsaus Japanin ja Koillis-Kìinan vaahteroihin. 3/2006.

Koponen, Timo: Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan Hokkaidon matka. Muisteluksia 20 vuoden. 2/2014.

Koponen, Timo : Larix potaninii – pienikasvuinenko?. 1/2003.

Koponen, Timo & Koponen, Aune: Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan Koillis-Kiinan tutkimusmatka. 3/1995.

Koponen, Timo & Koponen, Aune: Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan Kanadan tutkimusmatka . 3/1996.

Korhonen, Mauri: Haavan mykorritsasienistä . 4/1996.

Korhonen, Pekka: Suomessa kasvatettavien japanilaisten puiden nimistä ja niiden etymologiasta. 1/1993.

Koski, Veikko: Jugoslavia – Eurooppa pienoiskoossa. 3/1975.

Koski, Veikko: Kuusen kukista , siemenistä ja kasvullisesta lisäämisestä. 1/1983.

Koski, Veikko: Vihta, rauduskoivun arvossapidettävä käyttömuoto. 2/1987.

Kosonen, Ilmari: Laas, E., Puulajikirja Virosta 2004. 3/2005. KIRJA-ARVIO

Kosonen, Markku: Pyhän puun työstö. 4/1994.

Kotiranta, Heikki: Vaahteran sienitauteja. 3/1982.

Kotiranta, Heikki: Omenapuiden käävistä. 3/1984.

Kotiranta, Heikki: Tammen käävistä. 3/1986.

Kotiranta, Heikki: Saarnen käävistä Suomessa. 3/1988.

Kotiranta, Heikki & Saarenoksa, Reima: Pajujen käävät ja orvakat. 1/2004.

Kotiranta, Heikki & Saarenoksa, Reima: Tuomi – silmiin pistävä puu. Sen orvakat ja käävät. 3/2005.

Krannila, Anssi: Nilsson, G. 1976: Taimitarhaviljely. 4/1977. KIRJA-ARVIO

Kuittinen, Jorma: Kokemuksiani puiden hoidosta. 4/1985.

Kuittinen, Jorma: Edistystä puiden hoitoon. 3/1995.

Kuittinen, Jorma: Onneksi leylandinsypressi ei menesty Suomessa!. 3/2001.

Kukkonen, Ilkka: Pehr kalm ja Sipsalon koetila – kappale Suomen kulttuurihistoriaa. 3/1979.

Kukkonen, Ilkka: Christian Steven, Nikitan kasvitieteellisen puutarhan perustaja. 2/1980.

Kulju, Matti: Harmaalepän uusi lajike, ’Varjo’, sateenvarjoleppä. 1/2018.

Kuosmanen, Mikko & Saarinen, Jaakko: Kirsikoista. 3/2002.

Kuosmanen, Mikko, Fredriksson, Kimmo, Ruotsalainen, Seppo & Saarinen, Jaakko: Missä punatammi menestyy?. 2/2003.

Kurkela, Timo: Katajan sienitauteja. 4/1985.

Kurttila, Irmeli: Jyväskylän julkisten viheralueiden puuvartiset koristekasvit1. 1/1981.

Kuuluvainen, Eeva: Keskustelua jalopuumetsänhoidosta. 1/1980.

Kuusinen, Mikko: Pihlajan epifyyttiset jäkälät ja sammalet. 4/1994.

Kuusmen, M.: Haavan epifyyttiset jäkälät. 4/1996.

Kärki, Lauri: Kuusen kotimaisista erikoismuodoista. 1/1972.

Kääntönen, Matti: Kulttuurihistoriallisesti arvokas ”Gaddin lehmus” tuhottu Tampereella. 3/2009.

Kääntönen, Matti: Kaksi omalaatuista mäntymuotoa Pirkanmaalla. 3/2012.

Laaka, Sanna, Syrjänen, Kimmo & Virtanen, Risto: Sortavalan puuvartisia koristekasveja – puistokävelyllä vanhassa suomalaisessa kaupungissa. 3/1992.

Laane, Mati: Ainoa virolainen koristeomenapuulajike. 3/2010.

Laasonen, Erkki M. & Laasonen, Leena: Pyökkien, valkopyökkien ja humalapyökkien kasvupaikkoja Suomessa. 2/2005.

Laasonen, Erkki M. & Laasonen, Leena: Pyökkien, valkopyökkien ja humalapyökkien kasvupaikkoja Suomessa. 2/2005.

Laasonen, Erkki M. & Laasonen, Leena: Pyökkien, valkopyökkien ja humalapyökkien kasvupaikkoja Suomessa. 2/2005.

Laasonen, Leena & Laasonen, Erkki M: Missä pyökit?. 1/2003.

Lagerström, Mikko: Mielenkiintoisen ja monipuolisen Prunus-suvun puut ansaitsevat laajempaa käyttöä. 3/1999.

Lagerström, Mikko: Lupaava riippapuu-uutuus?. 3/2001.

Lagerström, Mikko: ”Schalininkirsikka” on hapakirsikka. 1/2003.

Lagerström, Mikko: Missä ovat neuvoksenomenapuut?. 4/2009.

Lagerström, Mikko: Orapihlajia olisi istutettava enemmän. 4/2009.

Lagerström, Mikko & Lähteenmäki, Jussi: Suomen suurin ’Accolade’?. 3/2009.

Laine, Lalli: Kontortamännyn (Pinus contorta Dougl.) sienitaudit. 1/1976.

Laine, Lalli: Kuusta uhkaavat tuhot. 4/1983.

Laine, Lalli: Mihi haapaa on vihattu?. 4/1996.

Laine, Marjatta: Mustila kokoaa ystäviä. 1/2014.

Laine, Simo: Kornik Arboretum. 2/2014.

Laine, Simo: Cape LaHave – Saari Atlantin rannikolla. 4/2015.

Laine, Simo: Uudenseelannin kauri. 1/2018.

Lankia, Hannele: Dendrologian Seuran kesäretki 19.–21.7.1985. 3/1985.

Lankia, Hannele: Villa Nybackan puutarha. 1/1986.

Lappalainen, Hanna: Pihlajan fenologisten aineistojen hyödyntäminen ilmastonmuutostutkimuksessa. 4/1994.

Larsson, Olle: Mitä on taimitarhain tarkastus?. 2/1970.

Larsson, Olle: Vielä koristekasvien menestymisalueista. 1/1981.

Larsson, Olle: Menestyykö Juglans nigra?. 1/1986.

Lehmushovi, Aaro: Mustikan ja puolukan risteytymä Suomessa. 4/1981.

Lehtinen, Pertti: Rauduskoivu suomalaisessa kansanperinteessä. 2/1987.

Lehtinen, Seija: Eikä se ollut mikään huvimatka… Dendrologian Seura läntisessä Kanadassa. 1/1988.

Lehtinen, Seija: Siperiankärhö Altailta. 4/1997.

Lehtinen, Seija: Koillis-Kiinan kasvit Lepaalla. 4/1998.

Lehtinen, Seija: Rushforth, K. 1999, Trees of Britain and Europe. 2/2001. KIRJA-ARVIO

Lehtinen, Seija: Kamtsatkan puita ja pensaita. 3/2003.

Lehtinen, Seija: Amurinlehmusta on syytä kehua. 3/2014.

Lehtonen, Jukka: Harvinainen kultakataja. 2/2004.

Lehtonen, Jukka: Kirjavalehtinen koivu (kirjokoivu). 3/2005.

Lehtonen, Jukka: Metlan katsurat. 1/2005.

Lehtonen, Jukka: Purppurakuusiristeytykset. 2/2018.

Lehtonen, Jukka & Nikkanen, Teijo: Metsäpuiden erikoismuotojen jalostus Suomessa. 2/2008.

Lehtonen, Jukka, Silander, Veikko & Nikkanen, Teijo: Suomen suurimmat saarnet. 4/2014.

Lehtonen, Jukka, Silander, Veikko, Kiuru, Heikki, Lauharo, K., & Raisio, Juha: Katsaus Suomen paksuimpiin metsätammiin. 4/2018.

Lehväsaho, Tuure: Nikitan arboretum. 2/1980.

Leikola, Matti: ”Metsämännyistä” ja ”suurpuista”. 2/1983.

Leikola, Matti: Lisiä lehtikuusen etymologiaan. 4/2001.

Lepistö, Martti: Vetoomus Dendrologian Seuran jäsenille uusien jalojen lehtipuiden kantapuiden löytämiseksi!. 3/1972.

Lepistö, Martti: Yhä parempiin tuloksiin pistokastyössä. Yhdistelmä metsänjalostussäätiön vuoden 1971 kokemuksista. 1/1972.

Lettojärvi, Iiris & Lindén, Leena: Puistojemme puu ja pensasvalikoima 1950–luvulla. 1/2018.

Lindén, Leena: Bengtsson, R. 1998: Stadsträd från A till Z. 2/2000. KIRJA-ARVIO

Lindén, Leena: Dendrologia Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintakertomus 1999. 2/2000.

Lindén, Leena: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintakertomus 2000. 3/2001.

Lindén, Leena: Kauniita puita etsitäân!. 4/2001.

Lindén, Leena: Metsälä, H. 1998, Puukirja. 2.p. 3/2001. KIRJA-ARVIO

Lindén, Leena: Tegel, S. 2000, Helsingin puistojen kestävät kaunottaret. 3/2001. KIRJA-ARVIO

Lindén, Leena: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. 1/2002.

Lindén, Leena: Dendrologia Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintakertomus 2002. 2/2003.

Lindén, Leena: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Vuosikertomus 2004. 2/2005.

Lindén, Leena: Metsävaahteran lisäyslähteet. 4/2005.

Lindén, Leena: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sälsslapet r.y. Vuosikertomus 2005. 2/2006.

Lindén, Leena: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Vuosikertomus 2006. 2/2007.

Lindén, Leena: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintasuunnitelma 2009. 1/2009.

Lindén, Leena: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintasuunnitelma 2010. 1/2010.

Lindén, Leena : Hopealehmus (Tilia tomentosa Moench) Tampereella. 3/2003.

Lindén, Leena : Omenapuiden tuhotalvet Suomessa. 1/2003.

Lindén, Leena & Iwarsson, Mattias: Rautatienomenapuu – ja muita riippuvaoksaisia koristeomenapuita. 4/2015.

Lindén, Leena, Stam, Åsa & Strandberg-Panelius, Camilla: Parken på Stor-Sarvlaks gård. 3/2012.

Lindén, Lindén & Siuruainen, Mirja: Pohjoismainen arboretumtoimikunta Grönlannissa. 3/2007.

Lindgren, Seppo: Kokemuksia persikoiden ym. kasvattamisesta. 4/2002.

Lindholm, Tapio: Kaivopuisto tutuksi. 2/1981.

Lindholm, Tapio: Dendrologian Seuran kesäretki Pohjois-Karjalaan. 2/1982.

Lindholm, Tapio: Lammin biologisen aseman puuvartisistutukset. 1/1982.

Lindholm, Tapio: Lindholm, T.: Kaisaniemi tutuksi. 2/1983.

Lindholm, Tapio: Miten saada mittoja puista. 2/1983.

Lindholm, Tapio: Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella koulu. 1/1983.

Lindholm, Tapio: Barker, Cicely Mary 1982: Puiden keijukaiset. 1/1984. KIRJA-ARVIO

Lindholm, Tapio: Palmén, A. 1985: Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan puuvartiset kasvit. 2/1986. KIRJA-ARVIO

Lindholm, Tapio: Malja tammelle. 3/1988.

Lindholm, Tapio: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y.:n toimintasuunnitelma vuodelle 1994. 1/1994.

Lindholm, Tapio: Dendrologian Seura 25 vuotta. 1/1994.

Lindroos, Heikki: Lankuri – saarnilaji Nepalin metsätaloudessa. 2/1989.

Linjama, Jussi, Aalto, Erkki, Kolkka, Kimmo L., Saarinen, Jaakko, Ruotsalainen, Seppo & Autio, Antti: Jätti- ja purppurapihta Suomessa. 1/2003.

Linjama, Jussi, Aalto, Erkki, Kolkka, Kimmo, Saarinen, Jaakko, Ruotsalainen, Seppo & Autio, Antti: Jätti- ja purppurapihta Suomessa. 1/2003.

Linnamies, Olavi: Ulkolaisten ja jalojen kotimaisten puulajien viljelystä Halla-Sippolan tilalla. 4/1971.

Lokonen, Pentti: Luonnonpuut pihapuina. 3/1972.

Louna, Timo: Missä sijaitsevat ulkomaisten puulajien metsiköt Suomessa?. 4/1993.

Louna, Timo: Nuutajärven puulaji-istutukset. 3/1993.

Louna, Timo: Kotiseutu- ja puistoarkkitehtuurimatka Karjalan Kannakselle, Pietariin ja Inkerinmaalle. 2/1994.

Luostarinen, Katri: Puu ja metsä maisemansuunnittelun perusmateriaalina. 2/1972.

Luoto, Jukka: Pähkinäpensaan (Corylus avellana) ja tammen (Quercus robur) ravintokäyttö Suomessa esihistoriallisena aikana. 4/1991.

Luukkanen, Olavi: Ekologinen arboretum löytö U.S.A:n keskilännestä. 2/1971.

Luukkanen, Olavi: Amerikkalaista joulupuun kasvatusta. 4/1972.

Luukkanen, Olavi: Dendrologisia joulumietteitä. 4/1972.

Luukkanen, Olavi: Karpalo – puuvartisista pienimpiä. 3/1972.

Luukkanen, Olavi: Kulttuurimaiseman muuttuva metsä. 2/1972.

Luukkanen, Olavi: Toimitusnäkymiä. 3/1972.

Luukkanen, Olavi: Vaikutelmia siperialaisesta kaupunkimiljööstä. 4/1972.

Luukkanen, Olavi: Arboretum Kónickie. Rocznik 17 (1972). 2/1973. KIRJA-ARVIO

Luukkanen, Olavi: Kriisipuuromietteitä. 4/1973.

Luukkanen, Olavi: Kuuma kesä. 2/1973.

Luukkanen, Olavi: Lyhytkiertopuun tuotosbiologiasta. 3/1973.

Luukkanen, Olavi: Puunhoidosta. 1/1973.

Luukkanen, Olavi: Saksan dendrologeja Suomessa 28.7.–4.8.1973. 4/1973.

Luukkanen, Olavi: Weissenberg, K. von 1972. Kokemuksia Murrayn männyn viljelystä Suomessa. 2/1973. KIRJA-ARVIO

Luukkanen, Olavi: Dendrologian Seura viisivuotias. 4/1974.

Luukkanen, Olavi: Puut ja ilma II. Puut ja ilmansaasteet. 2/1974.

Luukkanen, Olavi: Puut ja ilma l. Puiden vaikutus happi– ja hiilidioksiditasapainoon. 1/1974.

Luukkanen, Olavi: Amurinmaan puuvartisista kasveista. 1/1975.

Luukkanen, Olavi: Amurinmaan puuvartisista kasveista II. Amurinmaan koillisosan lajisto. 2/1975.

Luukkanen, Olavi: Dendrologian Seura Oriveden Hörtsänässä 23.–24.8.1975. 3/1975.

Luukkanen, Olavi: Thaimaan kaakkoisrannikon kasvillisuudesta. 2/1976.

Luukkanen, Olavi: Tutkimusmatkailijana amurinmaalla I. Nikolajevsk–Susanino. 3/1976.

Luukkanen, Olavi: Tutkimusmatkailijana amurinmaalla II. Susanino–Bogorodskoje. 4/1976.

Luukkanen, Olavi: Tutkimusmatkailijana Amurinmaalla III. Bogorodskoje–Sofijsk. 1/1977.

Luukkanen, Olavi: Tutkimusmatkailijana Amurinmaalla IV. Sofijsk–Habarovsk. 2/1977.

Luukkanen, Olavi: Amurinmaan siemenkeräysekspedition tuloksista. 4/1978.

Lyly, Olavi: Syyt männyn kääpiöversojen neulasluvun vaihteluun. 3/1982.

Lähteenmäki, Jussi: Lisää magnolioita Suomeen – todellisuutta vai ruusuisia päiväunia?. 2/2004.

Löfgren, Timo: Kärhökerho – Klematisklubben. 4/1998.

Löfgren, Timo: Kärhökerho – Klematisklubben. 1/1999.

Löfgren, Timo: Kärhökerho – Klematisklubben. 4/1999.

Löfgren, Timo: Mitä kuuluu siperiankärhöillemme. 2/2006.

Makkonen, Olli: Muinaisten egyptiläisten pyhä shoab-puu. 3/1971.

Malkavaara, L: Kärhöyllätys. 2/2001.

Mannerkoski, Ilpo: Pajujen kovakuoriaiset. 4/2003.

Markkula, Irmeli: Lehtilaikku ja koi syreenin murheena 125. 3/2009.

Markkula, Pekka: Helsingin kaupungin puisto-osasto 60 vuotta. 3/1980.

Markkula, Pekka: Dendrologian Seuran merkki. 3/1981.

Markkula, Pekka: Kaivopuisto – lyhyt historiikki. 2/1981.

Markkula, Pekka: Burman, U.–S. ym. 1980: Skötselhandboken, mark och växtlighet i parker och trädgårdar. 2/1982. KIRJA-ARVIO

Markkula, Pekka: Puukirurgin laukku. 4/1982.

Markkula, Pekka: Leif Simberg kunniäjäsen. 4/1983.

Markkula, Pekka: 1983: Vihertöiden tekniset ohjeet. 2/1984. KIRJA-ARVIO

Markkula, Pekka: Espa – kulttuuripuista ja stadilaisen olohuone. 2/1989.

Martikainen, Pentti: Oulun puistot ovat kaupunkilaisten käytössä. 2/1996.

Mehtonen, Tapani: Uudet koristepuulajit muuttuvan ilmaston Suomessa. 4/2003.

Meriläinen, Päivi: Taimitarhojen kasvivalikomasta. 4/1979.

Merivuori, Tuula-Maria: Kapin niemimaan kavillisuudesta. 2/1995.

Miettinen, Veijo: Kansainvälistä kärhöyhteistyötä. 4/1997.

Miettinen, Veijo: Siperiankärhö luonnonkasvina Suomessa. 4/1997.

Miettinen, Veijo: Viinikärhö – vuoden2000 kärhö. 4/1999.

Miettinen, Veijo: Kellokärhö – vuoden 2001 kärhö. 1/2001.

Miettinen, Veijo: Kiinankärhö sukulaisineen – Vuoden 2002 kärhöt. 3/2002.

Miettinen, Veijo: Vuoden 2003 kärhöt: Clematis patens lajikkeineen. 4/2003.

Miettinen, Veijo: Kärhökerhon vuoden 2004 kärhöt. 4/2004.

Mikkola, Lauri: Itä-Usambaran metsät. 3/1994.

Mikkola, Lauri: Rannikon pikkujättiläisiä – lisää dendroturismia Vancouverin seudulla. 1/2009.

Mikkola, Lauri & Lehtonen, Jukka: Eräiden kuusen lajiristeymien pituus ja lapimitta 34 vuotta istuttamisen jälkeen Tuusulan Ruotsinkylässa. 4/2009.

Mikola, Jouni: Hybridihaapa. 1/1972.

Mikola, Jouni: Kuvavälähdyksiä Dendrologian Seuran kesäretkeltä Suomenlahden ympäri 3 .–8.7.1972. 3/1972.

Mikola, Jouni: Syyskokouksessa päätettyä. 4/1972.

Mikola, Jouni: Talkooretki Tammiston arboretumiin. 3/1972.

Mikola, Jouni: Viikonloppusavotta Tammiston arboretumussa. 4/1973.

Mikola, Jouni: Dendrologian Seuran Itävallan retki. 3/1974.

Mikola, Jouni: Dendrologian Seuran retki Ahvenanmaalle 10.–14.6.1976. 3/1976.

Mikola, Jouni: Pohjoismainen arboretumtoimikunta. 3/1976.

Mikola, Jouni: Dendrologian Seura Kaukasuksella. 3/1977.

Mikola, Jouni: Kasvien tieteellisestä nimistöstä. 4/1977.

Mikola, Jouni: Pietari Kalmin työn jälkiä?. 4/1979.

Mikola, Jouni: Pohjois-Amerikan länsirannikon lauhkean mereisen ilmaston havumetsät. 3/1982.

Mikola, Jouni: Joulupuu – kuusi ja moni muu. 4/1983.

Mikola, Jouni: Katajan lisäämisestä ja viljelystä. 4/1985.

Mikola, Jouni: Dendrologian perinteet Suomessa. 3/1989.

Mikola, Jouni: Dendrologian Seuran 20. toimintavuosi. 1/1989.

Mikola, Jouni: Dendrologian Seuran 20-vuotinen toiminta. 3/1989.

Mikola, Jouni: 150 numeroa Sorbifoliaa. 2/2007.

Mikola, Jouni: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintakertomus 2007. 3/2008.

Mikola, Jouni & Haapanen, Matti: Max. Hagman In memoriam. 2/2008.

Mikola, Jouni & Murto, Risto: Dendrologian Seura 20 vuotta. 3/1989.

Mikola, Peitsa: Tervaleppä typensitojana. 1/1978.

Mikola, Peitsa: Mänty ja sienet. 4/1981.

Mikola, Peitsa: Harmaaleppä, maanparantaja. 4/1992.

Miyzawa, Toyoshiro: Japanin metsäkasvillisuudesta. 2/1992.

Mochalova, Olga, Andrijanova, Elina & Firsov, Gennady: Metsopuutarhat Venäjän Kaukoidän lehtikuusimetsissä. 3/2009.

Murto, Risto: Metsäomenapuuta etsimään. 1/1983.

Murto, Risto: Metsäomenapuun kasvupaikkatieiujen keruu jatkuu. 1/1984.

Murto, Risto: Omenan vuosi. 4/1984.

Murto, Risto: Syyskokouksen antia. 4/1984.

Murto, Risto: Katajakedot – osa katoavaa maalaismaisemaa. 4/1985.

Murto, Risto: Metsäomenapuun (Malus sylvestris) nykytila ja levinneisyys Suomessa. 2/1985.

Murto, Risto: Syyskokouksen antia. 4/1985.

Murto, Risto: Nimetty vai tunnistettu?. 3/1987.

Murto, Risto: Alanko, P. 1988 : Puut ja pensaat. 4/1988. KIRJA-ARVIO

Murto, Risto: Kansallispuuäänestyksen tulokset. 4/1988.

Murto, Risto: Rauduskoivusta Suomen kansallispuu. 4/1988.

Murto, Risto: Alanko, P., Anttiroiko, I. & Timonen, J. 1988: Kanis kotipiha. 2/1989. KIRJA-ARVIO

Murto, Risto: Artikkelien toimittamisesta. 1/1989.

Murto, Risto: Dendrologian Seuran vuosikokous 22.2.1989. 1/1989.

Murto, Risto: Juhlasymposion tuliaiset seuran hallitukselle. 4/1989.

Murto, Risto: Suomenpihlajametsikkö Vallilaan. 4/1989.

Murto, Risto: Vuoden puu – Årets träd 1989 suomenpihlaja oxelrönn (Sorbus hybrida). 2/1989.

Murto, Risto: Jauhiainen, H. (toim.) 1990: Metsiemme uhanalaiset. 4/1990. KIRJA-ARVIO

Murto, Risto: Onnistuneet talkoot Tammistossa. 3/1990.

Murto, Risto: Päätoimittaja vaihtuu – kiitän yhteisistä vuosista. 4/1990.

Murto, Risto: Syyskokouksen antia. 4/1990.

Murto, Risto: Uutisia, uutisia!. 1/1990.

Murto, Risto: Vuoden puu – Årets träd 1990 raita sälg (Salix caprea). 1/1990.

Murto, Risto: Terveiset Tammiston savotasta 22.9.1991. 4/1991.

Murto, Risto: Uutisia!. 1/1991.

Murto, Risto: Vuoden puu – Årets träd 1991 tuomi hägg (Prunus padus). 1/1991.

Murto, Risto: Vuoden puu – Årets träd 1992 harmaaleppä gråal (Alnus incana). 1/1992.

Murto, Risto: Vuoden puu – Årets träd 1993 marjakuusi Idegran(Taxus baccata). 1/1993.

Murto, Risto: Vuoden puu – Årets träd 1995 halava (Salix pentandra). 1/1995.

Murto, Risto: Tammiston arboretum avattu yleisölle. 2/1996.

Murto, Risto: Tammiston arboretumin viralliset avajaiset. 4/1996.

Murto, Risto: Tammiston Arboretumin Ystävät ry perustettu vaalimaan Gustaf Kompan perinteitä. 3/2009.

Murto, Risto & Alanko, Pentti: Altain kasveja katsomassa. Suomalaisten kasvitieteellisten puutarhojen keräysmatka Altaille 7.–28.8.1985. 4/1986.

Mustalahti, Aimo: Pajut pölyttäjähyönteisten laidunkasveina. 1/1990.

Mustiala, Virpi: Kasvitieteellinen opintoretki Pohjois-Fennoskandiaan. 4/1998.

Mustiala, Virpi: Helsingin lehmukset (Tilia) – Helsinkiläinen lehmuslajisto ja sen historìaa. 4/2005.

Mutanen, Erja: Havaintoja puuvartisistutusten tiesuolavaurioista Jyväskylän rantaväylällä. 1/1993.

Muurinen, Vesa: Länsirannikon kerhon toiminta 1991. 1/1992.

Mäkelä, Kaiho: Omenapuiden sienitaudeista. 4/1984.

Mäkinen, Ahti: Tervalepän kasvupaikoista ja ekologiasta Suomessa. 1/1978.

Mäkinen, Kirsi: Dendrologia Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintakertomus 2012. 3/2013.

Mäkinen, Kirsi: Harrastuksena puulajikokoelma – kertomuksia kotiarboretumeista 1. 1/2017.

Mäkinen, Kirsi: Harrastuksena puulajikokoelma – kertomuksia kotiarboretumeista 2. 4/2017.

Mäkynen, Anne: Puistometsä – vai metsäpuisto?. 3/1983.

Mäkynen, Anne: Koivu maisemasuunnittelun näkökulmasta. 2/1987.

Mäkynen, Anne: Maisema–arkkitehdin ajatuksia saarnesta. 3/1988.

Mäkynen, Anne: Vantaan suuri hopeapoppeli kaadettu. 4/1988.

Mäkynen, Anne: Vaahteratuttavuuksia kanadalaismetsistä. 1/1989.

Mäkynen, Anne: Kertomus matkalta Japaniin ja Kiinaan. 3/1992.

Mäkynen, Anne: Dendrologian Seuran toimintasuunnitelma 1995. 1/1995.

Mäkynen, Anne: Dendrologia Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintauunnitelma 1996. 1/1996.

Mäkynen, Anne: Otteita Unkarin matkapäiväkirjasta 1994. 3/1998.

Napola, Jaakko: Tervalepän jalostukseen panostetaan Baltian maissa. 1/2003.

Napola, Jaakko: Puun runkojen kertomaa. 2/2006. KIRJA-ARVIO

Niemelä, Teuvo-Leo: Kilpikaarna vailla vertaa. 4/2009.

Niemelä, Tuomo & Kotiranta, Heikki: Raita ja sen lahottajat. 3/1990.

Niemelä, Tuomo & Kotiranta, Heikki: Tuomen (Prunus padus) lahottajasienet. 3/1991.

Niemistö, Pentti: Hieskoivun kasvatus – paljon kuitupuuta vähin kustannuksin. 3/2000.

Niiniluoto, Maarit: Punertaa marjat pihlajan kuin verta niillä ois eli pihlaja populaarimusiikissa. 4/1994.

Niiranen, Juhani: Meikäläisestä metsänviljelytaimien kasvatuksesta. 2/1970.

Nikkanen, Teijo: Punkaharjun puulajipuiston kunnostus alkamassa. 2/1992.

Nikkanen, Teijo: Kuusen ja männyn erikoismuodoista koristepuita. 4/2013.

Nikkanen, Teijo: Kuusen tuulenpesästä koristepuulajike ’Punka Latva’. 4/2013.

Nikkanen, Teijo: Surukuusesta koristepuulajike ’Sälinkään Pilari’. 4/2013.

Nikkanen, Teijo: Kartiokuusesta koristepuulajike ’Pelkola’. 4/2014.

Nikkanen, Teijo: Pöytäkuusesta koristepuulajike ’Tapion Pöytä’. 4/2014.

Nikkanen, Teijo: Mänty (Pinus) – vuoden puusuku 2016. 1/2016.

Nikkanen, Teijo: Kuusi (Picea) – vuoden puusuku 2017. 1/2017.

Nikkanen, Teijo & Konttinen, Kyösti: Hyvälaatuista siementä lehmuksen geenireservimetsästä. 1/2003.

Niskanen, Timo: Puuvartisten menestyminen Kuhmon Vieksillä. 1/2014.

Nummi, Aimo: Metsälehmusesiintymä Lallin asumuksella Köyliössä. 2/1991.

Nummi, Aimo & Hagman, Max.: Leif Simberg – mittava elämäntyö. 2/1999.

Nuoranen, Timo: Evon hoitoalueen metsänviljelykokeilut ulkomaisilla puulajeilla. Osa l. Koetoiminnan alkuvaihe (1860–1920). 4/2004.

Nuoranen, Timo: Evon hoitoalueen metsänviljelykokeilut ulkomaisilla puulajeilla. Osa 2. 1920–luvun valtionpuistosta opetusmetsäksi. 1/2005.

Nuorteva, Matti: Suuri paksukaarnakoivu Helsingissä. 4/2005.

Nurminen, M.: Proliferaatio-ilmiö ruusunkukassa. 2/1995.

Nygren, Markku: Koivun (Betula sp.) siementen itämisekologiaa. 1/1987.

Ohenoja, Esteri: Lehtikuusen sienistä. 4/2001.

Oksanen, Matti J.: Koivu teollisuuden näkökulmasta. 4/1987.

Olkanen, Paavo: Niinipuun (Tilia cordata) esiintymisen ja taloudellisen käytön historiaa Suomessa. 1/1977.

Orlova, Larisa A. & Firsov, Gennady A: Venäjän harvinaisimmat havupuut. 1/2015.

Orlova, Larisa A. & Firsov, Gennady A. : Mäntyjen tutkimus Pietarin kasvitieteellisessä Komarov–instituutissa. 1/2005.

Oskarsson, Ole: Former och varianter av tall och granidet skogsgenetiska registret. 2/1973.

Oskarsson, Ole: Pitkiä puita Suomessa. 3/1975.

Oskarsson, Ole: Tallens (Pinus sylvestris) specialformer. 1/1981.

Ouni, Kaarlo: Niilo Karhu – In memoriam 94. 2/2009.

Paivel, Aleksei, Sander, Heldur & Elliku, Juri: Neidonhiuspuu (Ginkgo biloba) Tartossa ja Tallinnassa. 4/1989.

Pajamäki, Jaakko: Suomen pisin mittattu pluskuusi. 4/1983.

Palmberg, Christel: Canberran kasvitieteellinen puutarha. 4/1975.

Palmén, Annikki: Jalopähkinät Suomessa – mitä lajeja viljellään ja missä ?. 1/1978.

Palojärvi, Elina: Trooppinen kasvitieteellinen puutarha – esimerkkeinä Singapore ja Penang (Malesia). 4/1999.

Palojärvi, Elina: Ruususeuran esittely. 1/2019.

Palokallio, Jarmo: Makeakirsikka on mainettaan parempi. 2/2007.

Palokallio, Jarmo: Kestävät imeläkirsikat paljastivat salaisuutensa. 2/2008.

Palokallio, Jarmo: Kirsikkasato paisuu kestävillä lajikkeilla ja toimivalla pölytyksellä. 2/2009.

Palva, Vuokko: Omenapuun historiasta Suomessa. 4/1984.

Parkkali-Reskola, Terhi: Dendrologian Seuran toimintasuunnitelma 2013. 1/2013.

Parkkali-Reskola, Terhi: Hyvin hyvinkäälãistä -kokoelma – Hyvinkään vanhojen koristekasvien kartoitus ja käyttö. 4/2013.

Pehkonen, Jukka: Uusi paikalliskerho perustettu Kouvolaan. 2/2008.

Peltonen, E: Kumpulan uusia kasveja: Cephalanthus occidentalis ja tuoksumyrtti (Comptonia peregrina). 2/2000.

Peltonen, E: Kumpulan uusia kasveja: Cephalanthus occidentalis ja tuoksumyrtti (Comptonia peregrina). 2/2000.

Pietilä, Ilpo, Alanko, Pentti: Pihlaja kelpaa hirvelle. 2/2009.

Pihlajaniemi, Henna & Siuruainen, Mirja: Punakoivu (Betula pubescens f. rubra) – hieskoivun punalehtinen muoto. 1/2011.

Piippo, Sinikka: Puuvartisia rohdoskasveja. 1. Kuusi (Picea abies), happomarjat (Berberis), tammet (Quercus), koivut (Betula) ja lepät (Alnus). 1/1991.

Piippo, Sinikka: Puuvartisia rohdoskasveja. 2. Pähkinäpensas (Corylus avellana), jalavat (Ulmus), suomyrtit (Myrica), pajut (Salix), haavat ja poppelit (Populus) sekä lehmukset (Tilia). 3/1991.

Piippo, Sinikka: Puuvartisia rohdoskasveja. 3. näsiä, suopursu, sianpuolukka, kanerva, mustikka, juolukka, puolukka ja karpalo. 1/1992.

Piippo, Sinikka: Puuvartisia rohdoskasveja. 4. tuomet, kirsikat, manteli, vatukat, lapinvuokko, ruusut, omenapuu, pihlaja ja orapihlaja. 4/1992.

Piippo, Sinikka: Kalifornian intiaanien käyttämistä puuvartisista kasveista. 3/1993.

Piippo, Sinikka: Monikäynöinen tamarindipuu. 1/1993.

Piippo, Sinikka: Puuvartisia rohdoskasveja. 5. Herukat, karviainen, hevoskastanja, paatsamat, tymi ja saami. 2/1993.

Piippo, Sinikka: Puuvartisia rohdoskasveja. 6. Koisot, seljat, heidet, vanamo ja kuusamat. 3/1994.

Piippo, Sinikka: Brugmansiat, Pohjois-Andien maagiset puudaturat. 4/1995.

Piippo, Sinikka: Ihailtava agave. 3/1995.

Piippo, Sinikka: Jojobasta ja sen käytöstä. 2/1995.

Piippo, Sinikka: Lounaisen Pohjois-Amerikan luonnonvaraisia hyötykasveja. Jukat (Yucca). 1/1995.

Piippo, Sinikka: Lounaisen Pohjois-Amerikan luonnonvaraisia hyötykasveja. Sahuaro ja okotillo. 4/1995.

Piirainen, Juhani: Dendrologian Seuran Lounais-Suomen kerho perustettiin. 3/1984.

Piirainen, Mikko: Tiedekeskus Heurekan puuvartisnäyttelyt. 4/1989.

Piirainen, Mikko: Kolmaskin luonnonvarainen loimaankoivu. 4/1991.

Piirainen, Mikko: Tuomi, L. 1991: Ala-Lemun kartanon puutarha – historiaa ja nykypäivää. 4/1991. KIRJA-ARVIO

Piirainen, Mikko: Vuosikokouksen kuulumisia. 1/1991.

Piirainen, Mikko: Järventausta, K., Laine, U. & Sahlberg, R. (toim.) (1991?): Turun puisto–opas. Turun kaupungin tärkeimpien puistojen puut ja pensaat. 2/1992. KIRJA-ARVIO

Piirainen, Mikko: Tervalepän (Alnus glutinosa) ja harmaalepän (A. incana) liuskalehtimuodoista Suomessa. 4/1992.

Piirainen, Mikko: Vuosikokouksen satoa. 1/1992.

Piirainen, Mikko: Oikaisu. 1/1993.

Piirainen, Mikko: Haavan (Populus tremula) taksonomiaa. 4/1996.

Piirainen, Mikko: Mattomainen, juurehtiva omenapuu. 4/1998.

Piirainen, Mikko: Lainen, M., Kolkka, K., Lähteenmäki, J. & Saarinen, Jaakko 2010: Lumoava metsäpuisto. Arborteum Mustila. 3/2010. KIRJA-ARVIO

Piispala, Eija: Wolffin puisto, Vaasan tuhoutuva jalopuualue. 4/1980.

Piispala, Eija: Vaasan koivuista. 3/2001.

Piispala, Eija: Kauppaneuvos A. A. Levón ja hänen puutarhurinsa J. Reinh. Engström, Uuden Vaasan (Nikolainkaupungin) puistojen lajiston luojat. 2/2008.

Pilz, Leo: Terveisiä Itävallasta – kesäretkikohteestamme. 2/1974.

Pilz, Leo: Matkaterveisiä Gruusiasta. 3/1979.

Pilz, Leo: Matkaterveisiä Turkista. 1/1980.

Pitkänen, Kaarlo: Puuvartisten kasvien pistokaslisäys taimitarhoissa. 1/1970.

Pohjonen, Veli: Biomassapajun viljelyllä on pitkät perinteet. 3/1994.

Pshennikova, Ludmila & Firsov, Gennady A: Koreansyreeni Venäjän Kaukoidässä. 1/2007.

Puolasmaa, Arto: Saarni jäkälien kasvualustana Suomessa. 3/1988.

Pursio, Eino: Esplanadin puisto, mikä upea puistosali!. 2/1989.

Pursio, Eino: Esipuhe. 2/1998.

Pursio, Eino: Helsingin kaupungin puisto-osasto ja kaupunkipuut. 1/1998.

Putkonen, Pasi: Puujättiläisen, douglaskuusen (Pseudotsuga menziesii) historiaa ja nykypäivää. 3/1983.

Puttaa, Aapo: Dendrologian Seuran Unkarin matka 5.–16.5.1991. 4/1991.

Puttonen, Pasi: Nutkansypressi on valesypressi. 4/1991.

Pyhtilä, Pertti: Dendrologia Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintakertomus 2010. 2/2011.

Pyhtilä, Pertti: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Vuosikertomus 2011. 2/2012.

Pyykkö, Maire: Metsäomenapuun puuaineksesta. 4/1984.

Pyykkö, Maire: Katajan puuaineksesta. 3/1985.

Pyykkö, Maire: Tammen puuaineen anatomiaa. 4/1986.

Päivänen, Juhani: Sarvas, R. Havupuut. 1/2003. KIRJA-ARVIO

Pämppi, Elise: Dendrologian Seuran kotimaan retki 4.–6.7.1986. 4/1986.

Raatikainen, Mikko: Kuusi pihapuuna. 3/1983.

Raatikainen, Mikko: Omenapuu pihapuuna. 3/1984.

Raatikainen, Mikko: Kataja suojelukohteena ja pihapuuna. 1/1985.

Raatikainen, Mikko: Mänty pihapuuna. 3/1986.

Raatikainen, Mikko: Tammi pihapuuna. 1/1986.

Raatikainen, Mikko: Koivut pihapuina. 1/1987.

Raatikainen, Mikko: Saarnen levinneisyys ja esiintymisvaatimukset. 2/1988.

Raatikainen, Mikko: Saarni pihapuuna. 1/1988.

Raatikainen, Mikko: Metsävaahtera pihapuuna. 2/1990.

Raatikainen, Mikko: Raita pihapuuna. 1/1990.

Raatikainen, Mikko: Tuomi pihapuuna. 3/1991.

Raatikainen, Mikko: Harmaaleppä pihapuuna. 4/1992.

Raatikainen, Mikko: Lehmukset pihapuina. 4/1993.

Raatikainen, Mikko: Pihlaja pihapuuna. 2/1994.

Raatikainen, Mikko & Tanska, Tuula: Katajan kukinnasta ja runsaudesta jääkauden jälkeen. 4/1985.

Rainio, Robert J.: Dendrologi i trakterna runt södra Vettern. 3/1970.

Rainio, Robert J.: Pyökin mahdollisuuksista puistopuuna. 2/1970.

Rainio, Robert J.: Matka suunnitteilla arboretum Drafleen. 1/1971.

Rainio, Robert J.: Resan till arboretum Drafle. 3/1971.

Rainio, Robert J.: Ruissalon dendrologiaa. 1/1971.

Rainio, Robert J.: Rättelser till berättelsen om Drafle-resan. 4/1971.

Rainio, Robert J.: Svenska broderföreningen besöker Finland. Gemensam festmiddag i Ekenäs 2.8.1972. 2/1972.

Rainio, Robert J.: Dendrologian Seuran kesäretken Ruotsin kohteet. 1/1973.

Rainio, Robert J.: Dendrologian tehtävät käytännön yhteiskunnassa. 2/1974.

Rainio, Robert J.: Lounaisrannikon dendrologiaan tutustumassa. 4/1974.

Rainio, Robert J.: Onko kaikki dendrologia asutuskeskusten ulkopuolella tuhoontuomittu?. 1/1974.

Rainio, Robert J.: Puheenjohtajan vaihtuessa. 1/1974.

Rainio, Robert J.: Suomen korkein lehtipuu Tammisaaressa?. 2/1974.

Rainio, Robert J.: 1. Summan kartanonpuisto. 3/1975.

Rainio, Robert J.: 2. Reitkallin puutarhakoulu ja Wredebyn kartano. 3/1975.

Rainio, Robert J.: Linnunkirsikka – eräs unhoituksen metsän puista. 2/1975.

Rainio, Robert J.: Tidigare ej framförda synpunkter om bokens existensmöjligheterisödra Finlands kustland. 1/1975.

Rainio, Robert J.: Ängesvård landskapsaspekter bortom den Finska horisonten. 4/1975.

Rainio, Robert J.: Maailman pohjoisimmalla marjakuusiesiintymällä. 4/1976.

Rainio, Robert J.: Niinipuu (Tilia cordata) suomalaisena metsäpuuna. 1/1977.

Rainio, Robert J.: Niinipuu (Tilia cordata) suomalaisena metsäpuuna II. Niinipun asema luonnonmetsissä. 2/1977.

Rainio, Robert J.: Torsten ranckenin ajatuksia jalopuumetsänhoidosta. 4/1979.

Rainio, Robert J.: Hopeavaahtera (Acer saccharinum) – arvokas mutta aliarvostettu lehtipuu. 1/1980.

Rainio, Robert J.: Keskustelua jalopuumetsänhoidosta. 1/1980.

Rainio, Robert J.: Torsten Rancken In memoriam. 3/1981.

Rainio, Robert J.: Amatöörin havaintoja vuoden puusta [Acer], sen biologiasta ja ekologiasta. 2/1982.

Rainio, Robert J.: Jyrsijöiden ja hirvieläimien tammelle aiheuttamat tuhot. 4/1986.

Rainio, Robert J.: Tammen viljely. 1/1986.

Rainio, Robert J.: Erik Ståål: Eken i skogen och landskapet. 2/1987. KIRJA-ARVIO

Rainio, Robert J.: Ruissalon kynäjalava on taatusti luontainen. 1/1988.

Rainio, Robert J.: Vielä kerran Ruissalon kynäjalavan alkuperästä: Onko Varsinais–Suomessa sitten lainkaan luontaista kynäjalavaa?. 2/1988.

Rainio, Robert J.: Saarnen viljely. 1/1989.

Rainio, Robert J.: Lounais-Suomen kerho. 1/1998.

Rainio, Robert J.: Ennen tuntematon kynäjalavalöytö Turun Ruissalossa (R. Rainio). 3/2008.

Raisio, Juha: Puuvartisia Alnarpin maisemissa Skoonessa. 3/1997.

Raisio, Juha: Puuvartisia Birminghamissa ja sen kasvitieteellisessä puutarhassa. 2/1999.

Raisio, Juha: Henkilömuutoksia Dendrologian Seurassa. 4/2000.

Raisio, Juha: Huhtla, U. (toim.) 1999: Tammen suuri puutarhakirja 1–4. Osa 3. Puuvartiset kasvit puutarhassa. 2/2000. KIRJA-ARVIO

Raisio, Juha: Talkoissa Tammistossa – arboretum uudistuu. 1/2000.

Raisio, Juha: Kolmen kruunun tammipolitiikkaa. 3/2002.

Raisio, Juha: Farjon, A. 2008: A natural history of conifers. 4/2008. KIRJA-ARVIO

Raisio, Juha: Day, L. 2011: Field guide to the street trees of New York City. 4/2014. KIRJA-ARVIO

Raisio, Juha: Preitilä, Paddainen ja Wijk. Retkellä kulttuurimaisemissa 2011. 1/2015.

Raisio, Juha: Spellenberg, R., Earle, C. J. & Nelson, G. 2014: Trees of Eastern North America. 3/2015. KIRJA-ARVIO

Raisio, Juha: Spellenberg, R., Earle, C. J. & Nelson, G. 2014: Trees of Western North America. 3/2015. KIRJA-ARVIO

Raisio, Juha: Helsingin Tokoinrannasta kaadettiin 37 hevoskastanjaa. 4/2017.

Raisio, Juha: Arthur Thesleff – viipurilainen sieni- ja tammitutkija. 4/2018.

Raisio, Juha: Pyökkiretkellä Bromarvin Riilahdessa. 2/2018.

Raisio, Juha: Tammista Viipurin seudulla ja muualla Kannaksella. 4/2018.

Raisio, Juha: Suuria puita. 4/2019.

Raisio, Juha: Vuoden puusuku 2020, Ulmus – jalavat. 4/2019.

Raisio, Juha & Helama, Samuli: Suomen suurin tammi on kaadettu – uutinen olympiavuodelta. 4/2018.

Rancken, Torsten: De bortglömda ädla lövträden. 2/1970.

Rancken, Torsten: Tackord. 1/1976.

Rancken, Torsten: Esimerkkejä jalojen lehtipuiden viljelyn ja kasvattamisen mahdollisuuksista Suomessa. 1/1980.

Rantala, Esko: Kerpolan havaintotila Jämsän Auvilan kylässä. 1/1980.

Rantanen, Pauli: Dendrologian Seuran kesäretki Etelä-Hämeeseen. 4/1989.

Ranua, Jukka: Miksi haapa kiinnostaa metsäteollisuutta. 4/1996.

Raulo, Jyrki: Mahla – koivikon oheistuote. 1/1987.

Rautanen, Juha: Viiniköynnös villinä Helsingissä. 4/1977.

Rautanen, Juha: Aitoviinin tarinalle jatkoa. 2/2003.

Rautavaara, Toivo: Arboristit. 1/1970.

Rautavaara, Toivo: Leppä lannoittaa pähkinäpuuta. 1/1970.

Rautavaara, Toivo: Maailman vanhimman puun kohtalo. 1/1970.

Rautavaara, Toivo: Mitä DDT:n tilalle. 1/1970.

Rautavaara, Toivo: Sienet puistoissa. 1/1970.

Rautavaara, Toivo: Katajan käyttö ruokiin juomiin ja rohdoksi. 2/1985.

Regårdh, Elina: Dendrologian Seura Hollannissa. 1/1993.

Regårdh, Elina: Arnold Arboretum. 2/2014.

Reilin, Jukka-Pekka: Qinghai, lupaava siemenlähde pohjoisen ilmaston viljelykokeisiin. 3/2008.

Reinikainen, Jukka: Pohjoisen–Amerikan lehtipuita Suomeen – siemenkeruumatka suurten järvien länsipuolelle. 1/1994.

Reinola, Ario: Maisemanhoito tienrakennuksessa. 2/1972.

Rihtniemi, Anne: Dendrologian Seura Tsekkoslovakiassa 4.–18.7.1988. 1/1989.

Rihtniemi, Anne: Esplanadien katujulkisivujen tyylisuuntakehitystä. 2/1989.

Rihtniemi, Anne: Maiseman pihlajat. 4/1994.

Rintanen, Marja-Tuulikki: Geenipankki tutkii tuomea. 2/1994.

Ritavuori, Heikki: Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. 4/1994.

Ritoniemi, Pentti: Ympäristö ja teknillistaloudelliset suoja-alueet. 4/1972.

Rokala, Auli: Havaintoja Kulosaaren puuvartisista kasveista 1. Svinhufvudinpuiston koivut. 3/2004.

Rokala, Auli: Havaintoja Kulosaaren puuvartisista kasveista 2. 4/2004.

Rokala, Auli: Havaintoja Kulosaaren puuvartisista kasveista. 3. Paksukaarnaiset koivut. 3/2005.

Rokala, Auli: Kosonen, M. 2004, Visakoivu. 1/2006. KIRJA-ARVIO

Roos, Hannu & Savolainen, Risto: Kesäretki Ahvenanmaalle. 2/1996.

”Rosengren, Camilla: Ormgran och pelarasp
. Kitschiträdgårdskonsten. 2/1972.

”Rosengren, Camilla: Vart tar alla växter vägen?. 3/1979.

Rousi, Matti, Tahvanainen, Jorma, Helle, Eero & Uotila, Ilari: Voidaanko rauduskoivun nisäkästuhoja vähentää metsänjalostuksen keinoin?. 2/1987.

Ruoff, Eeva: Majapuita ja bulevardeja – katsaus eurooppalaisten kaupunkipuiden historiaan. 1/1998.

Ruoff, Eeva: Maineikkaita miehiä, tarunomaisia tapahtumia ja kuuluisia puita. 1/2002.

Ruoff, Eeva: Suomen ensimmäiset lehtikuuset?. 2/2002.

Ruoff, Eeva: Suomalaisten lehtimajojen vaiheita ja tyyppejä. 1/2009.

Ruoff, Eeva: Vanhoja jalosyreenejä. Suomen Puutarhayhdistyksen valikoimia 1900–luvun alkupuolella. 3/2014.

Ruoff, Eeva: ”Eilispäivän” saarnia. 1/2015.

Ruoff, Eeva: Elsa Beata Wrede ja viiniköynnösten viljely. 1/2019.

Ruokojärvi, Martta & Ruotsalainen, Seppo: Teuravuoman arboretum Kolarissa. 2/1996.

Ruotsalainen, Seppo: Kukkuran puulajiviljelmä Lapinlahdella – puukulttuuria kulttuuripitäjässä. 2/1985.

Ruotsalainen, Seppo: Jaloja lehtipuita napapiirin pohjoispuolella. 1/1992.

Ruotsalainen, Seppo: Halava Pohjois-Suomessa. 4/1995.

Ruotsalainen, Seppo: Siemenestä puuhun. 3/2003. KIRJA-ARVIO

Ruotsalainen, Seppo: Kaarnapaju ja sen esiintyminen Suomessa. 2/2004.

Ruotsalainen, Seppo: Satu Rantala & Teemu Anttila, Lehtikuusesta pintaa syvemmältä 2004. 1/2005. KIRJA-ARVIO

Ruotsalainen, Seppo: Puuvartisten kasvien nimiluettelo internetissä. 4/2006.

Ruotsalainen, Seppo: Alkuperän vaikutus puulajin menestymiseen.149. 4/2010.

Ruotsalainen, Seppo: Nikkanen, Teijo & Velling, P. 2010: Metsäpuiden erikoismuodot – koristepuita viherrakentamiseen. 2/2012. KIRJA-ARVIO

Rusanen, Mari: Metsäpuiden perinnöllisen monimuotoisuuden suojelu Suomessa. 2/2013.

Rutanen, Kaarina: Erikoinen sukkessio Imatran Neitsytniemessä. 2/2013.

Ryttäri, Terhi: Kurtturuusu haittakasvina. 1/2019.

Ryttäri, Terhi & Väre, Henry: Puuvartiset kasvit vieraslajeina. 4/2014.

Ryynänen, Leena: Rauduskoivun (Betula pendula) kloonaus. 3/1987.

Ryynänen, Leena & Aronen, Tuija: Koivun kirjavalehtisyys – periytyykö se sittenkin?. 1/2007.

Ryöppy, Päivi: Katsaus seuran toimintaan 1980. 4/1980.

Ryöppy, Päivi: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintakertomus 1985. 1/1986.

Ryöppy, Päivi: Dendrologian Seura – Dendrologiska Dällskapet r.y. Toimintakertomus 1986. 1/1987.

Ryöppy-Ekbom, Päivi: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintakertomus 1981. 1/1982.

Ryöppy-Ekbom, Päivi: Dendrologian seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintakertomus 1982. 1/1983.

Ryöppy-Ekbom, Päivi: Toimintakertomus 1983. 1/1984.

Räsänen, Juhani: Kärhöjen risteytyskoe vuonna 2011. 1/2016.

Räsänen, Kouta: Australian etelänpyökkimetsät. 4/2008.

Räsänen, Kouta: Mittausretki. 1/2012.

Räsänen, Kouta, Lehtonen, Jukka & Nikkanen, Teijo: Ennätyspuut. 4/2013.

Saarimaa, Timo: Kokemuksia syreenien pistokaslisäyksestä. 4/2009.

Saarinen, Heikki: Yksityinen metsäarboretum Asikkalassa. 3/2013.

Saarinen, Jaakko: Riippasalavista ja niiden viljelystã Suomessa. 1/2004.

Saarinen, Jaakko: Humalapyökit (Ostrya). 3/2005.

Saarinen, Jaakko: Myrsky tempaisi keltasalavajätin juuriltaan. 1/2005.

Saarinen, Jaakko: Korean ja Japanin puita ja pensaita Hørsholmin arboretumista Suomeen. 3/2009.

Saarinen, Jaakko: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintakertomus 2009. 3/2010.

Saarinen, Jaakko: Syksyn värejä Arboretum Mustilassa. 3/2011.

Saarinen, Jaakko: Etsintäkuulutus osa 3. 4/2015.

Saarinen, Jaakko: Suomessa viljellyt pensaspionit. 2/2015.

Saarinen, Jaakko: Etsintäkuulutus osa 5. 4/2016.

Saarinen, Jaakko: Hevoskastanjat (Aesculus) – vuoden puusuku . 4/2018.

Saarinen, Jaakko & Autio, Antti: Arboretum Mustilassa viljellyt tammet. 4/2012.

Saarinen, Jaakko & Väre, Henry: Dendrologian Seura Etelä-Koreassa. Osa 1. 4/2013.

Saarinen, Jaakko & Väre, Henry: Dendrologian Seura Etelä-Koreassa. Osa 2. 1/2014.

Saarinen, Jaakko & Väre, Henry: Dendrologian Seura Etelä-Koreassa. Osa 3. 2/2014.

Saarinen, Kimmo: Kaupunkilehmukset eivät hätkähtäneet kuivasta kesästä 2006. 4/2007.

Saarinen, Kimmo & Saarinen, Anu: Keltamarjainen terttuselja Imatralla. 3/2016.

Saarnijoki, Sakari: Pilaritervaleppä (Alnus glutinosa ’Pyramidalis’). 3/1982.

Saarnio, Reino: Näkökohtia ulkomaisten puulajien viljelystä ja hoidosta. 4/1972.

Saarnio, Reino: Visakoivu – vuoden puu 1980. 1/1980.

Saarnio, Reino: Sakari Saarnijoki kunniäjäsen. 4/1983.

Saarnio, Reino: Sakari Saarnijoki In memoriam. 1/1989.

Saarsalmi, Anna & Almgren, Kristina: Onko harmaalepän kasvatuksella tulevaisuutta?. 3/1992.

Salmi, Juhani: Tervalepän puuaine ja käyttö. 3/1978.

Salmi, Juhani: Kynäjalavan puuaine ja käyttö. 3/1979.

Salmi, Juhani: Männyn puuaine ja käyttö. 2/1981.

Salmi, Juhani: Vaahteran puuaine ja käyttö. 4/1982.

Salmi, Juhani: Kuusen puuaine ja käyttö. 3/1983.

Salmi, Juhani: Tammen puuaineen ominaisuudet ja käyttö. 3/1986.

Salmi, Juhani: Koivun puuaineen ominaisuudet ja käyttö. 3/1987.

Salmi, Juhani: Saarnen puuaineen ominaisuudet ja käyttö. 3/1988.

Salmi, Juhani: Raidan ominaisuudet ja käyttö. 4/1990.

Salmi, Juhani: Tuomen (Prunus padus) ominaisuudet ja käyttö. 3/1991.

Salmi, Juhani: Harmaalepän (Alnus incana) ominaisuudet ja käyttö. 3/1993.

Salmi, Juhani: Pula-ajan pihapuita Tampereen Viialassa. 3/2010.

Salmi, Juhani: Luokat taistelivat – puut kertovat. 2/2012.

Salmi, Juhani: Tampereen salavat Laukontorilta Pyynikille. 4/2012.

Salmi, Jukka: Lisätietoja Tampereen lehtimajakulttuurista 139. 3/2009.

Salmi, Jukka: Orapihlajat yksityispihoissa ja julkisissa puistoissa Tampereella. 3/2011.

Salmi, Jukka: Kauhanevan ”latvaluutamänty”. 1/2013.

Salmi, Jukka: Tampereen historiallisia saksanpihtoja. 2/2013.

Salmia, Aulikki: Männyn siemen tutkimuskohteena. 1/1982.

Salo, Hannu: Omenapulajikkeet ja niiden viljely Suomessa. 2/1984.

Salo, Kauko: Dendrologian Seuran Karjalan kerhon toiminnan alkutaipaleelta. 1/1993.

Salo, Merja: Pihlajan nimestä Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa. 4/1989.

Salo, Ulla: Räty, E. 2006: Viheralueiden puut ja pensaat. 3/2006. KIRJA-ARVIO

Salo, Vanamo: Fagerstedt, K., Pellinen, K., Saranpää, P. & Timonen, T. 2005, Suomalainen puulajien ja puuaineen tunnistusopas. 1/2006. KIRJA-ARVIO

Sander, Heldur: Ruotsin kuninkaan tammi Tallinnassa. 1/1989.

Sander, Heldur: Tallinnan piiskapoppeleista (Populus simonii ’Fastigiata’) ja niiden pakkasvaurioista. 3/1990.

Sander, Heldur: Tallinnan vanha arvopuusto. 2/1990.

Sander, Heldur: Kaasanin kirkon poppeli – Tallinnan vanhin vierasperäinen puu. 4/1991.

Sander, Heldur: Pensasmainen hieskoivun muoto Tallinnassa. 3/1992.

Sander, Heldur: Myrsky kaatoi Baltian vanhimman ja paksuimman mustapoppelin. 1/2005.

Sander, Heldur: Viron kartanoita. 2/2006.

Sander, Heldur: Viron kartanoita. Kaagiärven kartano ja puisto. 2/2009.

Sander, Heldur: Japanin kasvien tutkimushistoriaa. 2/2010.

Sander, Heldur: Viron Sangasten japaninlehtikuuset – Euroopan korkeimmat. 2/2015.

Sander, Heldur & Helimets, T: Öisun kartanon harvinaiset tuijat. 1/2008.

Sander, Heldur, Läänelaid, Alar & Tammik, Toivo: Viron kartanoita: Huuksin kartano ja puisto. 4/2006.

Sander, Heldur, Meikar, Toivo & Läänelaid, Alar: Hummulin kartano ja puisto. 3/2005.

Sander, Heldur, Uusikivi, Tapio, Läänelaid, Alar, Pärn, Henn: Uusi lehtikuusen risteymä Virossa. 3/2007.

Sarvarinne, Jukka: Paksukaarnakoivuja Turun Ruissalosa. 1/2005.

Sarvarinne, Jukka: Turun saariston metsäomenapuista. 2/2006.

Selin, Päivi: Hatanpäänpuistojen historiaa ja nykypäivää. 3/1997.

Selin, Päivi: Hatanpäänpuistojen kasviston runsautta. 3/1997.

Selin, Päivi: Katsaus Hatanpään kartanon historiaan. 3/1997.

Sennikov, Alexander & Väre, Henry: Fryer, J. & Hylmö, B. 2009: Cotoneasters – A comprehensive guide to shrubs for flowers, fruit, and foliage. 4/2009. KIRJA-ARVIO

Serola, Jarmo: Keski-Suomen dendologien toiminta 1983. 1/1984.

Siira, Jouko, Heino, Esa & Pohjonen, Veli: Harvinainen jokipaju (Salix triandra) tulvarantojen vaeltaja . 1/1981.

Silander, Veikko: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällkskapet r.y. Toimintakertomus 1996. 2/1997.

Silander, Veikko: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintakertomus 1997. 2/1998.

Silander, Veikko: Dendrologian Seuran kotimaan retki. 2/1998.

Silander, Veikko: Dendrologia Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintakertomus 1998. 2/1999.

Silander, Veikko: Sveitsissä viinirypäleitä keräämässä. 4/2007.

Silander, Veikko & Kiuru, Heikki: Sibley, D. 2009: The Sibley guide to trees. 4/2009. KIRJA-ARVIO

Silfverberg, Sarianne: Meilahden alueen historiaa. 2/1995.

Simberg, Kai: Sukurajojen ylitykset varttamisessa. 4/2011.

Simberg, Kaj: Vaahteran mahla. 3/2012.

Simojoki, Tuulikki: Puolan matka. 3/1970.

Simojoki, Tuulikki: Menetelmätutkimus Suomen puistomiljöiden saattamiseksi asiantuntevan inventoinnin, hoidon ja valvonnan kohteiksi. Esimerkkialueena Lounais-Suomen Seutukaavaliiton toimialue. 4/1971.

Simojoki, Tuulikki, Alanko, Pentti, Rainio Robert: Dendrologian Seuran Ruotsin ja Tanskan retki – Dendrologiska Sällskapets exkursion till Sverige och Danmark 25.6.–1.7.1973. 4/1973.

Simonlinna, Jaakko: Pukkilan Torpinkylässä komeita saarnia. 4/1988.

Sinelnikova, Nadezha V. & Firsov, Gennary A: Venäjän Kaukoidän Magadanin alueen alppiruusuista. 1/2006.

Siuruainen, Mirja: Oulun kerhon toiminta 1987. 1/1988.

Siuruainen, Mirja: Dendrologian Seuran Oulun kerho toiminut 10 vuotta. 3/1989.

Siuruainen, Mirja: Oulun kerho. 1/1989.

Siuruainen, Mirja: Dendrologian Seuran Oulun kerhon toiminta 1990. 2/1991.

Siuruainen, Mirja: Dendrologian Seuran Oulun kerhon toiminta 1992. 1/1993.

Siuruainen, Mirja: Oulun yliopiston kasvitieteellinen puutarha Ainolassa. 2/1996.

Siuruainen, Mirja: Dendrologian Seuran retki itäiseen Pohjois-Amerikkaan 4.–16.10.1998. 4/1999.

Siuruainen, Mirja & Kalleinen, Lassi: Ohotanalppiruusu kukki Oulussa. 2/2011.

Siuruainen, Mirja & Ulvinen, Tauno: Reino Toivonen In memoriam. 4/1988.

Slonius, Johanna: Kärhöjä parvekkeella. 4/1997.

Snellman, Hans G.: En gammal lindalle i Ruovesi. 2/1985.

Snellman, Mia: Suomen suurimman tammen muistolle. 2/2009.

Soininvaara, Satu: Suomessa viljellyt pensasmaiset kuusamat (Lonicera). 4/1984.

Solantie, Juha: Ankara testitalvi hedelmälajikkeille Lepaalla. 3/2008.

Solantie, Juha: Risteymäluumut, uusi monimuotoinen ryhmä hedelmätarhaan. 2/2010.

Solantie, Juha: Makeakirsikka, ”kielletty hedelmä”. 2/2011.

Solantie, Reijo: Suomen hedelmäpuiden ja puuvartisten koristekasvien menestymisvyöhykkeet – tarkennusta entiseen. 4/1986.

Solantie, Reijo: Täydennystä Suomen hedelmäpuiden ja puuvartisten koristekasvien menestymisvyöhykkeisiin. 3/1988.

Solantie, Reijo: Ilmasto, ihminen ja vuorijalavan luontainen levinneisyys. 2/1997.

Solantie, Reijo: Hedelmäpuiden ja puuvartisten koristekasvien vyöhykejaon soveltamisesta meillä ja muualla. 4/2004.

Solantie, Reijo: Tehoisan lämpötilan summa – mammutinluu uudistamisen tarpeessa. 3/2008.

Solantie, Reijo: Kanadan ja Suomen boreaalisten vyöhykkeiden ilmastollinen vertailu. 1/2010.

Solantie, Reijo: Espoon Vilniemen tukkipuutammisto. 1/2019.

Solantie, Reijo & Drebs, Achim: Kova pakkanen ja ohut lumipeite – tuhoisa yhdistelmä matalille kasveille ja puiden juurille. 3/2006.

Sopanen, Anne: Terveisiä Tallinnasta , Riikasta ja Tartosta. 4/1981.

Sopanen, Anne: Viheraluejärjestelmästä. 3/1981.

Stenroos, Soili: Guarana – Amazonin taikajuoma. 4/1989.

Stenroos, Soili: Cashew eli munuaispuu (Anacardium occidentale). 3/1991.

Stenroos, Soili: Kiivi (Actinidia deliciosa) ja sen sukulaiset. 2/1991.

Stenroos, Soili: Eteläisten Andien verenpisarat (Fuchsia). 4/1992.

Stenroos, Soili: Makadamiapuu – viljelykasvi Australiasta. 4/1992.

Stenroos, Soili: Chilen tulipunakukkainen puu. 1/1993.

Stenroos, Soili: Drimys winteri (Winteraceae) – Andien sademetsien alkeellinen puu?. 2/1993.

Stenroos, Soili: Karhunvatukat ja niiden viljely. 3/1994.

Stenroos, Soili: Tasmanian kasvitieteellinen puutarha. 3/1994.

Stenroos, Soili: ”Wollemimänty” ja esihistoriallinen koppisiemeninen – mullitavia kasvilöytöjä Australiasta. 1/1995.

Stenroos, Soili: Mitä kuuluu Ruotsin dendrologeille?. 1/1996.

Stenroos, Soili: Uutisia Australiasta. 1/1996.

Stenroos, Soili: Mitä kuuluu Ruotsin dendrologeille?. 1/1997.

Stenroos, Soili: Monikäyttöinen pähkinäpensas. 4/1998.

Stenroos, Soili & Hyvönen, Jaakko: Eteläisimmän Etelä-Amerikan havupuista. 3/1987.

Stenroos, Soili & Hyvönen, Jaakko: Australian banksiat. 3/1996.

Stenroos, Soili & Hyvönen, Jaakko: Kauri (Agathis australis). 3/1996.

Stenroos, Soili & Vanha-Majamaa, Ilkka: Eteläisen Etelä-Amerikan happomarjoista (Berberis). 4/1993.

Strandstöm, Thure: Havat Ha’noi, ett ”annorlunda” arboretum. 4/1985.

Sundman, Mikael: Kaivopuisto, urbaani olohuone. 2/1981.

Sundman, Mikael: Kaisaniemi: Uudistuva monitoimipuisto. 2/1983.

Suominen, Juha: Ratapihojen ja –penkereiden puista ja pensaista. 4/1982.

Suominen, Lassi & Mai: Syvyyksiâ ja syysvärejä – ruskaretkellä Espanjassa. 1/2012.

Suominen, Olavi: Robinia pseudacacia kasvaa Kumlingessa. 4/1984.

Suominen, Olavi: Pieni huomio Turun pyramidipoppeleista. 2/1985.

Suominen, Olavi: Suomen kookkain hevoskastanja Eckerössä?. 3/1985.

Suominen, Olavi: Kaukasianpihta syrjäyttämässä metsäkuusta ruotsalaisten joulupuuna. 1/1986.

Suominen, Olavi: Mabey, R. & Roberts, C. 1983: Den stora eken. 2/1986. KIRJA-ARVIO

Suominen, Olavi: Pihasyreenin historiasta Suomessa. 3/1986.

Suominen, Olavi: Eckerön Ängstorp ja sen suuret puut. 4/1987.

Suominen, Olavi: Ellen Faganin puutarha Kumlingessa. 1/1987.

Suominen, Olavi: Harvinainen saarnilajike Turussa. 2/1988.

Suominen, Olavi: Lehtikuusi pensasaitana Turussa. 2/1997.

Suvenvuo, Kirsi: Keski-Uudenmaan kerhon syyskävely Kellokoskella. 4/1988.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. 1/2002.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. Osa 2. ”Kuin kuuset sen…”. 2/2002.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. Osa 3. Havukoro. 3/2002.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. Osa 4. Lisää havukoroja ja havuristit. 4/2002.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa ”. Osa 5. Kuusikoro. 1/2003.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. osa 6. Muita puuaiheisia koroja. 2/2003.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. Osa 7. Havunoksat eli havut. 3/2003.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. Osa 8. Lehmus – tämän vuoden teemapuu. 4/2003.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. Osa 10. Tuomi – Vuoden teemapuu 2004 ja muutamia täydennyksiä. 87. 2/2004.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. osa 11. ”Keräilyeriä” ja lisää havupuutuotteita. 3/2004.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. Osa 12. Hirsiä, palkkeja tukkeja ja kantojakin. 4/2004.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. Osa 9. Havupuutuotteita: Terva. 1/2004.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. Osa 13. Vielä hirsiä, palkkeja ja paaluja – ja riukuaitaakin. 1/2005.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. Osa 14. Vaahtera – Vuoden teemapuu. 2/2005.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. Osa 15. Siirrytään lehtipuihin. 3/2005.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. Osa 16. Lehdistä vielä ja lehdoistakin jotain. 4/2005.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. Osa 17. Koivu ja sen osat. 1/2006.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. Osa 18. Lisää koivuja ja niiden osia. 2/2006.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. Osa 19.’ Terveisiä Skotlannista. 3/2006.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. Osa 20. Erinäisiä aiheita – päreitäkin. 4/2006.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. Osa 21. Tammi. 1/2007.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. Osa 23. Kolmas tammipakina. 3/2007.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. Osa 24. Neljäs tammipakina. 4/2007.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”.Osa 22. Lisää tammiheraldiikkaa. 2/2007.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. Osa 25. Haapaa, leppää ja muuta. 1/2008.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. Osa 26. Palmuja. 40. 2/2008.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. Osa 27. Laakerit. 3/2008.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. Osa 28. Oliivipuu, öljypuu. 4/2008.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. Osa 29. Ruusu 1. 1/2009.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. Osa 30. Pihlajat – Vuoden puusuku. 2/2009.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. Osa 31.Luther–suku ja muita ruusuja. 3/2009.

Suvisaari, Jukka: Heraldiikkaa ja ”dendroheraldiikkaa”. Osa 32. Ruusuja Hämeestä ja muualta. 4/2009.

Suvisaari, Jukka: Sulkavan jättiläiset [Fraxinus, Populus alba]. 4/2010.

Suvisaari, Jukka: Sulkavan jättiläiset [Fraxinus, Populus alba]. 4/2010.

Syri, Paula: Dendrologian Seuran kotimaan retki Pohjois-Suomeen 9.–12.8.1990. 2/1991.

Särkkä, Liisa: Miten leikkoruusu on syntynyt ja kehittynyt aikojen saatossa? . 1/2019.

Söyrinki, Niilo: Niinipuun (Tilia cordata) siemenellisestä uudistumisesta Ruovedellä (62°10″ n). 1/1985.

Söyrinki, Niilo: Kuusen erikoismuotoja Ruovedeltä ja sen naapurikunnista. 3/1986.

Söyrinki, Niilo: Pohjaslahden jättiläiskuusesta ja muista ennätyskuusista. 1/1986.

Söyrinki, Niilo: Kookkaita pajuja Ruovedellä. 3/1988.

Söyrinki, Niilo: Isotuomipihlaja (Amelanchier spicata) on kotiutunut suomalaiseen luontoon. 2/1990.

Söyrinki, Niilo: Lisähavaintoja mustuvapajun (Salix myrsinifolia) koosta. 3/1990.

Taanila, Hannu: Kirje seuralle. 3/1992.

Taponen, Suvi: Kirjautuminen Kärhökerhon Facebook–ryhmään. 1/2014.

Taponen, Suvi: Kärhökerhon kuulumisia. 1/2014.

Tarand, Anders & Wuorenrinne, Heikki: Tallinnan puistoista. 3/1987.

Tarvainen, Aila: Syyskokouksen sattumia. 4/1986.

Tarvainen, Aila: Dendrologit Tuusulanjärven kulttuurimaisemissa. 4/1987.

Tarvainen, Aila: Terveisiä talvidendrologian kurssilta Järvenpäästä. 2/1988.

Tarvainen, Aila: Keski-Uudenmaan kerho. 1/1989.

Tarvainen, Aila: Saarniretki Torsten Ranckenin jalanjäljillä. 1/1989.

Tarvainen, Aila: Vuoden puu –istutustapahtuma Järvenpäässä. 3/1990.

Tarvainen, Aila: Keski-Uudenmaan kerhon toiminta 1991. 1/1992.

Tarvainen, Aila: Nähtiin Kotkan poikii ja puistoja. 2/2004.

Tarvainen, Aila: Prunus – Vuoden puusuku 2004. 1/2004.

Tarvainen, Aila, Väre, Henry & Alanko, Pentti: Dendrologian Seuran kotimaan retki Itä-Uudenmaan kartanoihin elokuussa 2000. 1/2001.

Tegel, Satu: Hämet–Ahti, L., Palmén, A., Alanko, P. & Tigerstedt, P. 1989: Suomen puu– ja pensaskasvio. – 290 s. Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet. 3/1991. KIRJA-ARVIO

Tegel, Satu: Meilahden puistoarboretum – yksi Helsingin kolmesta arboretumista. 2/1995.

Tegel, Satu: Meilahden puistoarboretumin pensasruusut. 2/1995.

Tegel, Satu: Puistoarboretumin ruusukokoelma. 2/1995.

Tegel, Satu: Puistoarboretumin tavallisia ja epätavallisia puita ja pensaita. 2/1995.

Tegel, Satu: Keltakuusamasta sirokuusamaan– kuusamakierros Tähtitominvuorella. 2/1998.

Tegel, Satu: Ruusut (Rosa) – vuoden puusuku 2018. 1/2018.

Tegel, Satu: Meilahden arboretumin ruusukokoelman helmet. 1/2019.

Teivonen, Satu & Raisio, Juha: Compressa, Nana ja Aurea – havupuiden erikoismuotojen vanhoja viljelylajikkeita. 1/2011.

Terho, Minna: Lehmuksen käävät ja muut lahottajat. 3/2004.

Tervonen, Arja: Dendrologia Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintakertomus 1990. 1/1991.

Tervonen, Arja: Dendrologia Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintakertomus 1991. 1/1992.

Tervonen, Arja: Dendrologia Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintakertomus 1992. 1/1993.

Theqvist, Kristian: Rhododendronkerho. 1/2014.

Tigerstedt, Peter M. A.: Arnold arboretum. 1/1970.

Tigerstedt, Peter M. A.: Forsythian tarina. 4/1971.

Tigerstedt, Peter M. A.: Litet av varje från Dendrologiska sällskapets sommarexkursion. 4/1971.

Tigerstedt, Peter M. A.: Puuvartisten kasvien siemenmonistus. 2/1971.

Tigerstedt, Peter M. A.: Puulajivalinta maisemansuunnittelussa. 2/1972.

Tigerstedt, Peter M. A.: Kolmen katajalajin kohtaamispaikalla Wisconsinissa. 1/1973.

Tigerstedt, Peter M. A.: Alppiruusujen jalostusta Suomessa. 4/1974.

Tigerstedt, Peter M. A.: Microbiota decussata – harvinainen havupuu. 2/1974.

Tigerstedt, Peter M. A.: Bengt Schalin hedersmedlem. 4/1975.

Tigerstedt, Peter M. A.: Kontortamänty (Pinus contorta Dougl.) – sen elämänkaari ja viljelymahdollisuudet Suomessa. 2/1975.

Tigerstedt, Peter M. A.: Kontortamänty (Pinus contorta Dougl.) – sen elämänkaari ja viljelymahdollisuudet Suomessa. 4/1975.

Tigerstedt, Peter M. A.: Atlas Plorae Europaeae. Distribution ot vascular plants in Europe. 1. Pteridophyta, 2. Gyrnnospermae, 3. Salicaceae to Balanophoraceae. 3/1976. KIRJA-ARVIO

Tigerstedt, Peter M. A.: Dendrologian Seuran vuoden 1977 Kaukaasian matkan kohteista. 2/1977.

Tigerstedt, Peter M. A.: Kaukaasian retki 1977. 2/1977.

Tigerstedt, Peter M. A.: Polunin & Everard 1976: Trees and bushes of Europe. 1/1977. KIRJA-ARVIO

Tigerstedt, Peter M. A.: Douglaskuusi [Pseudotsuga menziesii (Mirb.) Franco] 70-vuotias Suomessa. 4/1978.

Tigerstedt, Peter M. A.: Finlands utländska tallar. 3/1981.

Tigerstedt, Peter M. A.: Bengt Schalin In memoriam. 4/1982.

Tigerstedt, Peter M. A.: Enens (Juniperus communis) biologi. 3/1985.

Tigerstedt, Peter M. A.: Pihlaja – monikäyttöpuuksi metsätalouteemme. 4/1994.

Tigerstedt, Peter M. A.: Dendrologian Seuran uudet kunniajäsenet. 1/1995.

Tigerstedt, Peter M. A.: Eräitä ajatuksia alppiruusujen jalostuksesta. 1/1999.

Tikkala, Heikki: Sembran harsuuntuminen. 1/2016.

Tillikainen, Erkki: Meksikon mäntyjä. 3/2003.

Toivonen, Reino: Koristepensaiden marjojen myrkyllisyys. 2/1979.

Toivonen, Reino: Dendrologit retkellä Itä-Suomessa. 3/1980.

Tolonen, Kimmo: Kuusen levinneisyyshistoriaa Suomessa. 2/1983.

Tolonen, Mirjami: Jalavan levinneisyyshistoria ja jääkauden jälkeiset ilmaston vaihtelut. 1/1997.

Tuhkanen, Sakari: Färsaaret – puutonko saariryhmä Atlantilla?. 4/1982.

Tuhkanen, Sakari, Stenroos, Soili & Hyvönen, Jaakko: Fitzroya cupressoides – Chilen havupuiden aatelia . 4/1995.

Tuimala, Aili: Lehtikuusen pystykarsinta. 1/2002.

Tukkinen, Tauno: Gustaf Komppa ja Karjalohjan Tammiston arboretum. 4/1991.

Tullus, Hardi: In memoriam Endel Laas – Dendrologian Seuran kunniajäsen 189. 4/2010.

Tyystjärvi, Pentti: Joulukuusen kasvatus. 1/1973.

Tyystjärvi, Pentti: Kuka koristepuita jalostamaan ?. 4/1973.

Tyystjärvi, Pentti: Lehtipuiden siementen käsittely ja kylvö. 1/1974.

Uimari, Anne & Raisio, Juha: Pihtojen korotaudin esiintymisestä kaivataan havaintoja. 3/2018.

Ujula, Juha: Tutkimus Suomen magnolioista. 4/2007.

Ujula, Juha: Mustilan arboretumin siemenkeruumatka Slovakiaan 2.–7.10.2005 173. 4/2010.

Ujula, Juha: Suomessa viljeltävät magnoliat. 3/2010.

Ulkuniemi, Jorma: Kasvikuulumisia Sallasta. 3/2003.

Ulvinen, Tauno: Hupisaarten kasvimaailma. 2/1996.

Uosukainen, Marjatta: Alppiruusun (Rhododendron sp.) siemenlisäys ja taimikasvatus. 2/1976.

Uosukainen, Marjatta: Kevätkokous Aulangolla. 3/1977.

Uosukainen, Marjatta: Atsaleoilla väriloistoa istutuksiin. 1/1980.

Uosukainen, Marjatta: Puutarha-alan ammattikirjallisuutta Ruotsista. 1/1980. KIRJA-ARVIO

Uosukainen, Marjatta: Puistojen merkitys kaupungissa. 2/1981.

Uosukainen, Marjatta: Toimintakertomus 1980. 1/1981.

Uosukainen, Marjatta: Viher-Häme 1981. 1/1981.

Uosukainen, Marjatta: Savotta Turussa. 2/1982.

Uosukainen, Marjatta: Puuharhaliiton taimityöryhmän ehdotus: Kuluttajat tuotantosuunnittelun avuksi. 1/1984.

Uosukainen, Marjatta: Keski-Suomen kerho. 1/1989.

Uosukainen, Marjatta: Keski-Suomen kerhon toimintasuunnitelma vuosiksi 1990–1992. 2/1990.

Uosukainen, Marjatta: Ensimmäiset suomalaiset alppiruusulajikkeet. 1/1999.

Uosukainen, Marjatta & Niskanen, Anna-Maija: Kellovaiveron (Pieris floribunda) solukkolisäys. 2/1985.

Uotila, Anneli: Rauduskoivun (Betula pendula) taudit. 3/1987.

Uotila, Marja & Uotila, Pertti: Svinvikin arboretum Norjassa. 1/1981.

Uotila, Pertti: Kynäjalava – vuoden puu 1979. 1/1979.

Uotila, Pertti: Suomen jalavat. 2/1979.

Uotila, Pertti: Blamey , M. & Fitter , R. 1981: Kukat. 3/1981. KIRJA-ARVIO

Uotila, Pertti: More, D. & Fitter , A. 1981 : Puut. 3/1981. KIRJA-ARVIO

Uotila, Pertti: Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV–SAD 1981: Pääkaupunkiseudun uhanalaiset kasvit ja eläimet. 3/1981. KIRJA-ARVIO

Uotila, Pertti: Syyskokouksesta poimittua. 4/1981.

Uotila, Pertti: Metsän vuosi. 4/1982.

Uotila, Pertti: Neuvonen, Sinikka (toim. ) 1982: Puutarhakasvit. 4/1982. KIRJA-ARVIO

Uotila, Pertti: Rodhe, Karl 1981: Våra giftiga växter – är de farliga?. 2/1982. KIRJA-ARVIO

Uotila, Pertti: Rushforth, Keith 1982: Lehti– ja havupuut. – Suomentanut Arto Kurtto. 4/1982. KIRJA-ARVIO

Uotila, Pertti: Sorbifolia. 1/1982.

Uotila, Pertti: Syyskokouksesta poimittua. 4/1982.

Uotila, Pertti: Uusi apulaisprofessori [Olavi luukkanen]. 4/1982.

Uotila, Pertti: Vuokko , S. 1980 : Träskändan luonnonsuojelualueen puulaji luontopolku. 1/1982. KIRJA-ARVIO

Uotila, Pertti: Palmén, A. & Alanko, P. (toim.) 1983: Viljelykasvien nimistö. Kulturväxternas namn. 2/1983. KIRJA-ARVIO

Uotila, Pertti: Syyskokouksesta poimittua. 4/1983.

Uotila, Pertti: Abies nebrodensis. 1/1984.

Uotila, Pertti: Lyte , C. 1983 : The plant hunters. 1/1984. KIRJA-ARVIO

Uotila, Pertti: Nitzelius , T.G. 1983 : Träd i när och fjärran. 1/1984. KIRJA-ARVIO

Uotila, Pertti: Almgren, G. & Ingelög, T. & Ehnström, B. & Mörtnäs, A. 1984: Ädellövskog. Ekologi och skötsel. 1/1985. KIRJA-ARVIO

Uotila, Pertti: Dendrologian Seura Suomi kukoistaa -messuilla. 4/1985.

Uotila, Pertti: Korkkipuut – Phellodendron. 3/1985.

Uotila, Pertti: Karhu, Niilo 1986: Helsingin poppelit. 4/1986. KIRJA-ARVIO

Uotila, Pertti: Puolivuotisajatuksia. 2/1986.

Uotila, Pertti: Tammivuoden tammiretki Tammisaareen. 3/1986.

Uotila, Pertti: Venäläinen, Juha 1986: Valkinhovin puuvartisistutukset. 4/1986. KIRJA-ARVIO

Uotila, Pertti: Dendrologian Seura 1987. 4/1987.

Uotila, Pertti: Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan suuren kynäjalavan haara romahti. 4/1987.

Uotila, Pertti: Kaukovirta, E., Ylätalo, M. & Tegel, S. 1987: Puuvartiset koristekasvit. 2/1987. KIRJA-ARVIO

Uotila, Pertti: Björkman, T. & Lillandt, B.–G. & Storrank, B. 1987: Ädellövskog, dess vård och skydd. 1/1988. KIRJA-ARVIO

Uotila, Pertti: Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kynäjalavajätti In memoriam. 4/1988.

Uotila, Pertti: Kanta-Hämeen saarnet. 4/1988.

Uotila, Pertti: Dendrologian Seuran vuoden puu. 3/1989.

Uotila, Pertti: Korkkipuuni, elät sittenkin. 2/1990.

Uotila, Pertti: Katsurat (Cercidiphyllum) – itäaasialaista aatelia. 1/1991.

Uotila, Pertti: Spongberg, Stephen A. 1990: A reunion of trees. The discovery of exotic plants and their introduction into North American and European landscapes. 4/1991. KIRJA-ARVIO

Uotila, Pertti: Myrkkysumakit. 3/1992.

Uotila, Pertti: Kirjalahjoitus [Hortonomi Pentti Hallaperä]. 2/1995.

Uotila, Pertti: Tuhkapensasongelmia. 1/1996.

Uotila, Pertti: Jalavan suku sekä lehto- ja vuorijalavan taksonomia. 1/1997.

Uotila, Pertti: Kynneppääluokki. 2/1997.

Uotila, Pertti: Oskarsson , 0. & Nikkanen, T. 1998 : Metsä puiden erikoismuotoja kultakuusesta luutakoivuun. 4/1998. KIRJA-ARVIO

Uotila, Pertti: Mitä kuuluu kynäjalavalle?. 4/2000.

Uotila, Pertti: Suomen paksuin amurinkorkkipuu kaatui Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa. 4/2005.

Uotila, Pertti & Alanko, Pentti: Vuosanta ja sen puuvartiset koristekasvit. 2/1979.

Uotila, Pertti & Alanko, Pentti: Herbaarionäytteet puuvartisista kasveista. 2/1986.

Uronen, Tapani: Muutama arvoituksellinen paju. 1/2002.

Uronen, Tapani: Pajujen suku Salix – alasuku Salix. Rantojen puut eli halavat, salavat ja jokipaju. 1/2004.

Uronen, Tapani: Vielä kaarnapajuista. 3/2004.

Uronen, Tapani: Muutama arvoituksellinen paju. 2. 1/2015.

Uronen, Tapani : Taigan pajuja. 4/2002.

Uronen, Tapani & Saarinen, Jaakko: Uusia poppeleita puistoihin ja puutarhoihin I. Luonnonkantoja Itä–Aasiasta. 4/2011.

Urso: Pakkaskuusia. 1/1979.

Uusikivi, Tapio: Suomessa viljellyt lehtikuuset (Larix) ja niiden taksonomia. 4/2001.

Uusitalo, Marja: Metsätuomi (Prunus padus L.) – monimuotoinen luonnonkasvi viherrakentamiseen. Osa I: Metsätuomen tuholaiskestävyys. 3/2005.

Uusitalo, Marja: Metsätuomi (Prunus padus) – monimuotoinen luonnonkasvi viherrakentamiseen. Osa II: muunteleva metsätuomi. 1/2007.

Valanne, Terho, Erkkilä, Heli, Pieninkeroinen, Kaija & Vataja, Päivi: Rauduskoivun (Betula pendula) keinotekoisesta polyploidiasta ja mutaatioista. 4/1987.

Vanhanen, Suvi: Pähkinäpensaan lahottajasieniä. 4/1998.

Vasander, Harri & Mäkinen, Ahti: Unkarin suurimpaan kasvitieteelliseen puutarhaan tutustumassa Vácrátótissa. 2/1986.

Welsh, Don: Dendroturisti Suuressa Lännessä. Osa 1. Vancouverin puistoja. 1/2008.

Welsh, Don: Dendroturisti Suuressa Lännessä. Osa 2. Vancouverista Vancouveriin. 2/2008.

Welsh, Don: Dendroturisti Suuressa Lännessä. Osa 3. Vancouverista Portlandiin. 3/2008.

Welsh, Don: Dendroturisti Suuressa Lännessä. Osa 4. Oregon ja Kalifomia. 4/2008.

Welsh, Don: Dendrologian Seuran paikalliskerhot, osa II. 1/2009.

Welsh, Don: Dendroturistin kotiinpaluu. Osa 1. 4/2009.

Welsh, Don: Möhkön Arboretumin Ystävät tohtori Winterin huvilalla Sortavalassa (D. Welsh). 1/2009.

Welsh, Don: Dendroturistin kotiinpaluu. Osa 2. Lounais-Englanti. 1/2010.

Welsh, Don: Dendroturisti Koillisvaltioissa. Osa 1. Arboretumeita ja kasvitieteellisiä puutarhoja. 1/2011.

Welsh, Don: Dendroturisti Koillisvaltioissa. Osa 2. Metsäpoluilla. 2/2011.

Welsh, Don: Dendroturisti Skotlannissa. 1/2013.

Welsh, Don: Dendroturisti kotikonnuilla. Osa 1. Joensuun puulajipuisto ja Botania. 3/2014.

Welsh, Don: Dendroturisti kotikonnuilla. Osa 2. Rääkkylä ja Larinsaari. 2/2015.

Welsh, Don: Dendroturisti kotikonnuilla. Osa 3. Lieksa ja Ilomantsi. 4/2015.

Welsh, Don: Dendroturisti kotikonnuilla. Osa 4. Jakokoski, Tohmajärvi ja Kitee. 3/2016.

Welsh, Don: Dendroturisti kotikonnuilla. Osa 5. Polvijärvi ja Pyhäselkä. 3/2017.

Welsh, Don : Dendroturistin kotiinpaluu. Osa 3. Kaakkois-Englanti. 2/2010.

Viherä-Aarnio, Anneli: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintakertomus 1987. 1/1988.

Viherä-Aarnio, Anneli: Pajujen käytön ja tutkimuksen vaiheita. 3/1988.

Viherä-Aarnio, Anneli: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintakertomus 1988. 1/1989.

Viherä-Aarnio, Anneli: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r. y. Toimintakertomus 1989. 1/1990.

Viherä-Aarnio, Anneli: Raita (Salix caprea) energiapuuna. 2/1990.

Viherä-Aarnio, Anneli: Vuoden puu. 3/2019.

Viherä-Aarnio, Anneli & Anttila, Aino: Juhlavuoden puun istutus. 4/2019.

Virrankoski, Kirsti: Saarnen luonnontaimien istutus Vantaan Tammistossa. 4/1990.

Wuokko, Olli: Uusia puuvartisia koristekasveja suomalaisilla markkinoilla. I. Tuhottomasti hortensiooita. 2/2019.

Vuokko, Seppo: Mustuvapaju, mainettaan kookkaampi. 1/1989.

Vuokko, Seppo: Dendrologin vastuu ympäristöstä eli mitä laki sanoo. 1/2000.

Vuokko, Seppo: Syreenin siementaimia Savonlinnassa. 3/2002.

Wuorenrinne, Heikki: Brafmann, E. 1980 : Pargid Eestis. – Kirjastus ”Eesti Raamat”. 1/1981. KIRJA-ARVIO

Wuorenrinne, Heikki: Tallinnan kookkaimmista puista. 1/1982.

Wuorenrinne, Heikki: Tallinnassa tarkastettiin ensimmäinen maisterinväitös kaupungin viherrakentamisesta. 4/1999.

Wuorenrinne, Heikki: Relve, H. 2000, Eesti pölispuud. 1/2002. KIRJA-ARVIO

Väinölä, Anu: Atsaleoita Suomenkin puistoihin – jalostus alkaa lajiristeytyksillä. 3/1992.

Väinölä, Anu: Siemenvaihdosta ulkomaanmatkoihin – kerhojen toiminta on monipuolista. 2/1997.

Väinölä, Anu: Nokelainen, J. 1996: Vuolukirja. 2. paino. 4/1998. KIRJA-ARVIO

Väinölä, Anu: Atsalean jalostuksen kuulumisia. 1/1999.

Väinölä, Anu: Relve, H.1997: Puiden juurilla. Puut j a pensaat luonnossa ja kansanperinteessä. 4/1999. KIRJA-ARVIO

Väinölä, Anu & Jussila, Osmo: Alppiruusujen ja atsaleoiden suku (Rhododendron). 1/1999.

Väinölä, Anu & Parkkari, T: Satumaiset puistoatsaleat ’Adalmina’, ’Illusia’, ’Onnimanni’ ja ’Tarleena’. 1/2012.

Väinölä, Anu, Raisio, Juha & Alanko, Pentti: Kasviretkellä Saarenmaalla. 1/1997.

Väisänen, Rauno: Raita ja hyönteiset. 3/1990.

Väisänen, Rauno & Heliövaara, Kari: Tuomen (Prunus padus) hyönteiset. 4/1991.

Väisänen, Rauno & Heliövaara, Kari: Harmaalepän (Alnus incana) hyönteiset. 3/1992.

Väisänen, Rauno & Heliövaara, Kari: Marjakuusen (Taxus baccata) hyönteiset. 4/1993.

Väisänen, Rauno & Heliövaara, Kari: Pihlajan hyönteiset. 4/1994.

Väisänen, Riitta M.: Kotimainen metsätaimiopas. 2/2004. KIRJA-ARVIO

Välimäki, Eija: Vantaan Koivuhakaan on valmistunut uusi arboretum – Ystävyydenpuisto (E. Välimäki). 4/2004.

Vänninen, Irene: Pihlajan kasvintuhoojat. 4/1994.

Väre, Henry: Oulun kaupunkialueen koristepuut ja -pensaat I. Havupuut. 1/1990.

Väre, Henry: Oulun kaupunkialueen koristepuut ja -pensaat II. Jalavat (Ulmus). 4/1990.

Väre, Henry: Oulun kaupunkialueen koristepuut ja -pensaat III. Omenapuut (Malus). 1/1991.

Väre, Henry: Oulun kaupunkialueen koristepuut ja -pensaat IV. Vaahterat (Acer) ja lehmukset (Tilia). 2/1991.

Väre, Henry: Oulun kaupunkialueen koristepuut ja -pensaat V. Pihlajat (Sorbus), pihlaja–angervo (Sorbaria), tuomipihlajat (Amelanchier), pensashanhikki (Potentilla fruticosa) ja heisiangervo (Physocarpus opulifolius). 3/1991.

Väre, Henry: Oulun kaupunkialueen koristepuut ja -pensaat VI. Tammet (Quercus), koivut (Betula), lepät (Alnus), euroopanpähkinäpensas (Corylus avellana) ja jalopähkinät (Juglans). 4/1991.

Väre, Henry: Oulun kaupunkialueen koristepuut ja -pensaat VII. Pajut (Salix). 2/1992.

Väre, Henry: Oulun kaupunkialueen koristepuut ja -pensaat IX. herukat, hernepensaat ja eräitä vähän viljeltyjä pensaita. 3/1993.

Väre, Henry: Oulun kaupunkialueen koristepuut ja -pensaat VIII. Happomarjat, kanukat, terttuselja, heidet ja lumimarja. 2/1993.

Väre, Henry: Oulun kaupunkialueen koristepuut ja -pensaat X. Öljypuukasvit. 2/1994.

Väre, Henry: Oulun kaupunkialueen koristepuut ja -pensaat XI. Ruusukasveja. 2/1995.

Väre, Henry: Istutetut puuvartiset. 2/1996.

Väre, Henry: Kartat. 2/1996.

Väre, Henry: Oulun puistojen historiaa. 2/1996.

Väre, Henry: Oulun puistojen puut ja pensaat. 2/1996.

Väre, Henry: Oulun kaupunkialueen koristepuut ja -pensaat XII. Pensasangervot (Spiraea). 2/1997.

Väre, Henry: Oulun kaupunkialueen koristepuut ja -pensaat XIII. Kuusamat ja poppelit. 3/1998.

Väre, Henry: Oulun kaupunkialueen koristepuut ja -pensaat XIV. Ruusut ja köynnökset. 3/1999.

Väre, Henry: Kirjallisuutta Teneriffan ja muiden Kanarian saarten matkaajille. 2/2000.

Väre, Henry: Oulun kaupunkialueen koristepuut ja -pensaat XV. Yhteenveto. 4/2000.

Väre, Henry: Häyrynen, M. (toim.) 2001, Hortus Fennicus – Suomen puutarhataide. 4/2001. KIRJA-ARVIO

Väre, Henry: Ruoff, E. 2001, Vanhoja suomalaisia puutarhoja. 4/2001. KIRJA-ARVIO

Väre, Henry: Alanko, P., Joy, P., Kahila, P. & Tegel, S. 2002, Suomalainen ruusukirja. 2/2002. KIRJA-ARVIO

Väre, Henry: Henkilökuva, Martti Parkkamäki – pajut puusepän käsissä. 3/2002.

Väre, Henry: Lönnrot, E. 2002, (toim. Linnilä ym.): Flora Fennica I–III. 3/2002. KIRJA-ARVIO

Väre, Henry: Relve, H. Puiden juurilla. 3/2002. KIRJA-ARVIO

Väre, Henry: Uusi havupuusuku ja nutkansypressi. 3/2002.

Väre, Henry: Uusia palstoja Sorbifoliaan. 3/2002.

Väre, Henry: Väinölä, A. & Jussila, O. 2002, Alppiruusut. 2/2002. KIRJA-ARVIO

Väre, Henry: Luontokirja Lounais-Suomesta. 4/2003. KIRJA-ARVIO

Väre, Henry: Alanko, P. & Lagerström, M. 2004: Kukkapuut. 4/2004. KIRJA-ARVIO

Väre, Henry: Lounatvuori, I. (toim.) 2004: Fagervikin puutarhojen vuosisadat; Lounatvuori, I. (red.) 2004: Fagervik. Trädgårdskonstibruksmiljö. 4/2004. KIRJA-ARVIO

Väre, Henry: Salavien suomenkielisistä nimistä. 3/2004.

Väre, Henry: Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y. Toimintasuunnitelma. 4/2005.

Väre, Henry: Havaintoja Venäjän mäntyjen taksonomiasta. 1/2005.

Väre, Henry: Alanko, P. & Lagesrtröm, M. 2006: Havupuut ja pensaat puutarhassa. 3/2006. KIRJA-ARVIO

Väre, Henry: Maailman pisin puu. 2/2006.

Väre, Henry: Valesypresseistä sypresssejä. 1/2006.

Väre, Henry: Ahlbäck, T. (toim.): Passion för rosor. 3/2007. KIRJA-ARVIO

Väre, Henry: Dendrologiaa Auran akatemiassa. 2/2007.

Väre, Henry: Korhonen, A. 2010: Lempäälästä merkkipuita puistoisa perämetsiin. 4/2010. KIRJA-ARVIO

Väre, Henry: Pohjois-Irlannin puistoissa. 4/2011.

Väre, Henry: Vertrees, J. & Gregory, P. 2009: Japanese maples. The complete guide to selection and cultivation. 1/2011. KIRJA-ARVIO

Väre, Henry: Metsäkuusi Käsivarren Lapissa. 2/2013.

Väre, Henry: Niemelä, T., Terho, M. & Kiema, S. 2012: Sienet ja laho Helsingin puissa. 2/2013. KIRJA-ARVIO

Väre, Henry: Roiko-Jokela, H. (toim.) 2012: Ihminen ja metsä – kohtaamisia arjen historiassa 1 ja 2. 1/2013. KIRJA-ARVIO

Väre, Henry: Tammitietoa Turun akatemiasta ja muualtakin. 3/2013.

Väre, Henry: Etsintäkuulutus osa 2. 2/2014.

Väre, Henry: Lukijoille. 1/2014.

Väre, Henry: Fagerstedt, K. ym. 2016: Tunnista puu ja puuaine. 3/2016. KIRJA-ARVIO

Väre, Henry: Pehr Kalm (1716–1779) ja Pohjois-Amerikan puuvartiset. 4/2016.

Väre, Henry: Saksan Dendrologian Seura Suomessa 20.–28.8.2016. 3/2016.

Väre, Henry: Vuokko, S. 2016: Latva pilviä piirtää. 3/2016. KIRJA-ARVIO

Väre, Henry: Kalm ja Pohjois-Amerikan vaahterat. 2/2017.

Väre, Henry: Professori Carl Reinhold Sahlbergin kirje professori Gabriel Reinille. 3/2017.

Väre, Henry: Kalm ja Pohjois-Amerikan männyt. 3/2018.

Väre, Henry: Oskar Rewell ja Mustila. 3/2018.

Väre, Henry: Raisio, J., Kiviniemi, M., & Penttinen, J. 2018: Puut – laki ja käytännöt. 2/2018. KIRJA-ARVIO

Väre, Henry: Julkaisut. 4/2019. KIRJA-ARVIO

Väre, Henry: Liki ennätysaralia. 1/2019.

Väre, Henry: Pentti Alanko, Dendrologisen seuran kunniajäsen 26.10.2019. 4/2019.

Väre, Henry: Suomen alkuperäisistä ruusulajeista. 1/2019.

Väre, Henry: Toivoniemen siperianpihdat. 2/2019.

Väre, Henry : Dendrologian Seuran Kreetan matka keväällä 2002. 2/2003.

Väre, Henry & Alanko, Pentti: Sarja Vuoden puista päättyy – entä sitten?. 1/2000.

Väre, Henry & Kaipiainen, Heidi: Puita ja pensaita Pohjois-Norjan Altassa. 3/2001.

Väre, Henry & Oja, Seppo: Tammi Ruotsin vallan ajan metsäasetuksissa. 2/2013.

Väre, Henry & Raisio, Juha: Echenwalder, J. E 2009: Conifers of the world. 3/2010. KIRJA-ARVIO

Väre, Henry & Sennikov, Alexander: Erik Laxman ja bobovnik. 3/2012.

Väre, Henry (toim.): Puisto-opas, Oulun kaupungin keskutan puistot. 2/1996.

Väre, Henry, Ryttäri, Terhi & Tuulik, Taavi: Hiidenmaa – tervaleppien saari. 1/2000.

Väre, Henry, Ulvinen, T., Vilpa, E. & Kalleinen, L: Oulun puuvartiset viljelykarkulaiset. 3/2004.

Ykspetäjä, Tapio: Dendrologian Seuran Hämeen kerho Kynneppää. 3/2012.

Ykspetäjä, Tapio: Siivosenlehmus Hämeenlinnassa. 1/2018.

Ykspetäjä, Tapio & Lehtinen, Seija: Kazakstanin omenapuumetsiâ etsimässä. 1/2013.

Ykspetäjä, Tapio, Uronen, Tapani, Kondratjev, Vladimir A., Khmarik, Aalexander G. & Firsov, Gennady A.: Matka Syksyiseen Otradnojen arboretumiin Karjalankannaksella. 2/2018.

Yli-Rekola, Matti & Hrasko, Zuzana: Dendrologian Seuran Englannin matkan 4.–14.7.1990 satoa. 2/1991.

Yli-Vakkuri, Paavo: Tervaleppä – unohdettu puulajimme. 2/1978.

Yli-Vakkuri, Paavo: Männiköiden hoito. 4/1981.

Ylätalo, Marja: Chemlar, J. & Meusel, W. 1976: Die Weiden Europas,. 3/1977. KIRJA-ARVIO

Ylätalo, Marja: Männyn käyttö viherrakentamisessa. 3/1981.

Ylätalo, Marja: Vaahtera viherrakentamisen puuna. 2/1982.

Åström, Helena & Hæggström, Carl-Adam: Suomen paksuimmat valkopyökit. 3/2010.