Järjestä suomenkielisten nimien mukaan | Järjestä julkaisuvuoden mukaan| Takaisin
Tieteellinen nimi | Suomenkielinen nimi | Pitäjä | Luonnon Ystävä – Luonnon Tutkija PIENIÄ TIETOJA – TIEDONANTOJA |
---|---|---|---|
Abies sibirica | siperianpihta | Evo | Levander, K. M. 1914: Tutkittavia metsikköjä. – Luonnon Ystävä 18(6): 225–226. |
Acer platanoides | metsävaahtera | Nummi, Vihti | Anonyymi 1936: Juhlallisia puita [Nummi kuusi, koivu, Vihti vaahtera]. – Luonnon Ystävä 40(6): 182. |
Acer platanoides | metsävaahtera | Helsingin Vanhakaupunki | Erkamo, V. 1945: Rehevää kasvua. – Luonnon Ystävä 49(6): 252. |
Acer platanoides | metsävaahtera | Kerimäki, Savonranta | Haapajoki, T. 1955: Vaahtera (Acer platanoides) luonnonvaraisena Kerimäellä ja Savonrannalla. – Luonnon Tutkija 58(5): 157. |
Acer platanoides | metsävaahtera | Jyväskylä | Helle, L. 1916: Vaahteran home, Unicula aceris. – Luonnon Ystävä 20(3): 110. |
Acer platanoides | metsävaahtera | Mäntsälä | Korhonen, L. 1952: Vaahtera (Acer platanoides) Mäntsälän pitäjässä (U). – Luonnon Tutkija 56(4): 92. |
Acer platanoides | metsävaahtera | Joensuu | Lehväslaiho, P. 1965: Lonicera coerulea Joensuussa (PK). – Luonnon Tutkija 69(3): 123. |
Acer platanoides | metsävaahtera | Joutsa | Riihiaho, E. 1940: Jalojen lehtipuiden esiintymisestä Joutsassa [vaahtera, lehmus]. – Luonnon Ystävä 44(4): 101. |
Acer platanoides | metsävaahtera | Helsinki | Saarnijoki, S. 1940: Havaintoja ulkovalaistuksen aiheuttamasta epäsäännöllisyydestä puistopuiden lehtien karisemisessa. – Luonnon Ystävä 44(5-6): 144–145. |
Acer platanoides | metsävaahtera | Hiitola | Salminen, L. 1931: Vaahtera Hiitolassa. – Luonnon Ystävä 35(5): 168. |
Acer platanoides | metsävaahtera | Otava | Siivonen, L. & Siivonen, S. 1939: Acer platanoides alkuperäisenä (?) Puulaveden rannalla Otavassa (PS). – Luonnon Ystävä 43(3): 114. |
Acer platanoides | metsävaahtera | Joutseno | Toivari, L. 1949: Rehevä jalojen lehtipuiden esiintymä Joutsenon Muukonsaaressa. – Luonnon Tutkija 53(1): 21–22. |
Acer platanoides | metsävaahtera | Ikaalinen | Valanne, R. & Valanne, K. 1967: Liuskalehtinen vaahtera Ikaalisissa. – Luonnon Tutkja 71(1): 25. |
Aesculus hippocastaneum | balkaninhevoskastanja | Helsinki | Saarnijoki, S. 1940: Havaintoja ulkovalaistuksen aiheuttamasta epäsäännöllisyydestä puistopuiden lehtien karisemisessa. – Luonnon Ystävä 44(5-6): 144–145. |
Alnus glutinosa | tervaleppä | Haukipudas | Helaakoski, A. R. 1899: [Tervaleppä Haukiputaalla]. – Luonnon Ystävä 3(7-9): 139. |
Alnus glutinosa | tervaleppä | Rantasalmi | Hidén, I. 1931: [Alnus glutinosa f. quercifolia Rantasalmella]. – Luonnon Ystävä 35(2): 74. |
Alnus glutinosa | tervaleppä | Huumonen, M. 1916: Tervalepän pohjoisraja [Kemi]. – Luonnon Ystävä 20(4): 149. | |
Alnus glutinosa | tervaleppä | Kemi | Huumonen, M. E. 1919: Tervalepän pohjoisraja [Kemi mlk]. – Luonnon Ystävä 23(1): 15. |
Alnus glutinosa | tervaleppä | Kujala, V. 1920: Kehoitus tietojen keräämiseen tervalepän levinneisyydestä. – Luonnon Ystävä 24(4-5): 89. | |
Alnus glutinosa | tervaleppä | Haukipudas | Merikallio, E. 1911: [Tervaleppä Haukiputaalla]. – Luonnon Ystävä 15(5): 220. |
Alnus glutinosa | tervaleppä | Oulainen, Liminka, Paavola, Piippola | Parvela, A. A. 1920: Tervalepän esiintymisestä Pohjanmaalla. – Luonnon Ystävä 24(6): 103–104. |
Alnus glutinosa | tervaleppä | Pudajärvi | Parvela, A. A. 1921: Tervaleppä (Alnus glutinosa) Pudajärvellä. – Luonnon Ystävä 25(6): 162. |
Alnus glutinosa | tervaleppä | Espoo | Pesola, V. A. 1946: Suuri tervaleppä (Alnus glutinosa) Espoossa. – Luonnon Ystävä 50(1): 28. |
Alnus glutinosa | tervaleppä | Virolahti | Rintanen, T. 1965: Liuskalehtinen tervaleppä Virolahdella (EK). – Luonnon Tutkija 69(3): 122. |
Alnus glutinosa | tervaleppä | Espoo | Sandberg, A. 1936: Suuri tervaleppä [Espoo]. – Luonnon Ystävä 40(3): 93. |
Alnus glutinosa | tervaleppä | Taivalkoski | Söyrinki, N. 1941: Tervaleppä (Alnus glutinosa) Taivalkoskella (Ks). – Luonnon Ystävä 45(5-6): 215–216. |
Alnus glutinosa | tervaleppä | Iitti | Taarna, J. 1964: Liuskalehtinen tervaleppä, Alnus glutinosa f. lobulata Larsson, Iitissä (EH). – Luonnon Tutkija 68(2): 79–80. |
Alnus glutinosa x incana | hybridileppä | Tyrväntö | Anonyymi 1942: [Suuri kynäjalava ja muutama terva- ja harmaalepän risteymä rauhoitettu Tyrvännön Mälkiäisissä]. – Luonnon Ystävä 46(1): 36. |
Alnus incana | harmaaleppä | Vantaa | Hahl, E. 1930: Harmaa leppä kukalla tammikuussa [Vantaa]. – Luonnon Ystävä 34(2): 69. |
Alnus incana | harmaaleppä | Rovaniemi, Sonkajärvi, Sakkula, Sonkajärvi, Piikkilä, Sakkula | Hidén, I. 1925: Tietoja tuulenpesän esiintymisestä. –Luonnon Ystävä 29(4): 106–107. |
Alnus incana | harmaaleppä | Espoo | Hidén, I. 1933: [Harmaalepän faskiaatio Espoossa]. – Luonnon Ystävä 37(4): 152. |
Alnus incana | harmaaleppä | Riihimäki | Hilli, A. 1931: Albikatiomuotoja [Riihimäki]. – Luonnon Ystävä 34(6): 228. |
Alnus incana | harmaaleppä | Sotkamo | Kihlman, A. O. 1900: [Alnus incana microphylla Sotkamossa]. – Luonnon Ystävä 4(10): 233. |
Alnus incana | harmaaleppä | Mäntsälä | Korhonen, L. 1949: Liuskalehtinen harmaaleppä. – Luonnon Tutkija 54(4): 127. |
Alnus incana | harmaaleppä | Sotkamo | Kotilainen, M. J. 1945: [Alnus incana f. bipinnatifida Sotkamossa]. – Luonnon Ystävä 49(6): 258. |
Alnus incana | harmaaleppä | Alavus | Railonsala, A. 1937: Eräitä poikkeavia kasvimuotoja.–Luonnon Ystävä 41(3): 112–113. |
Alnus incana | harmaaleppä | Tampere | Saarnijoki, S. 1937a: Eräitä albikaatioita. – Luonnon Ystävä 41(3): 111. |
Alnus incana | harmaaleppä | Hamina | Suominen, T. 1957: Eräs harmaalepän laakauma. – Luonnon Tutkija 61(4): 123. |
Alnus incana | harmaaleppä | Kitee | Tiainen, O. 1952: Liuskalehtinen harmaaleppä (Alnus incana) Kiteellä (PK). – Luonnon Tutkija 56(1): 30. |
Alnus incana | harmaaleppä | Kouvola | Ulvinen, A. 1930: Kasvifenologisia havaintoja Kouvolasta 1930. – Luonnon Ystävä 34(2): 69. |
Alnus incana | harmaaleppä | Helsingin pitäjä | Walli, O. 1925: Harmaa leppä kukalla tammikuussa. – Luonnon Ystävä 29(4): 104. |
Alnus incana | harmaaleppä | Pyhäjärvi | Wecksell, J. A. 1917: Alnus incana pinnatipartita [Pyhäjärvi UL]. – Luonnon Ystävä 21(3): 105. |
Andromeda polifolia | suokukka | Sakkula | Hidén, I. 1921: Toistamiseen kukkivia kasveja. – Luonnon Ystävä 25(6): 161. |
Berberis vulgaris | ruostehappomarja | Hiitola | Räsänen, V. 1929: Uusi happomarjapensaan luonnonvarainen löytö Laatokan Karjalasta.–Luonnon Ystävä 33: 221–222. |
Berberis vulgaris | ruostehappomarja | Lapua | Schalin, T. 1899: [Berberiksen luotin liike]. – Luonnon Ystävä 2(7-9): 139. |
Betula nana | vaivaiskoivu | Rovaniemi, Sonkajärvi, Sakkula, Sonkajärvi, Piikkilä, Sakkula | Hidén, I. 1925: Tietoja tuulenpesän esiintymisestä.–Luonnon Ystävä 29(4): 106–107. |
Betula nana | vaivaiskoivu | Kuusamo | Hilli, A. 1931: Tuulenpesä vaivaiskoivussa [Kuusamo]. – Luonnon Ystävä 34(6): 228. |
Betula pendula | rauduskoivu | Nokia | Anonyymi 1941: [Betula verrucosa f. bircalensis rauhoitettu Nokialla]. – Luonnon Ystävä 45(2): 71. |
Betula pendula | rauduskoivu | Rymättylä | Ensiö, A. 1911: [Betula verrucosa f. arbuscula Rymättylässä]. – Luonnon Ystävä 15(2): 75. |
Betula pendula | rauduskoivu | Myrskylä | Hagfors, M. 1916: Kasvitietoja Myrskylästä [Betula verrucosa lus. dalecarlica]. – Luonnon Ystävä 20(4): 150. |
Betula pendula | rauduskoivu | Myrskylä | Hagfors, M. 1916: Kasvitietoja Myrskylästä [Betula verrucosa lus. lobulata]. – Luonnon Ystävä 20(4): 150. |
Betula pendula | rauduskoivu | Hagman, M. 1964: [Hies- ja rauduskoivun inkompatibiliteetti]. – Luonnon Tutkija 68: 139. | |
Betula pendula | rauduskoivu | Jokioinen | Pesola, V. A. 1949: Jättiläiskoivu Jokioisissa. – Luonnon Tutkija 53(5): 150–151. |
Betula pendula | rauduskoivu | Helsinki | Saarnijoki, S. 1940: Havaintoja ulkovalaistuksen aiheuttamasta epäsäännöllisyydestä puistopuiden lehtien karisemisessa. – Luonnon Ystävä 44(5-6): 144–145. |
Betula pendula | rauduskoivu | Tampere | Salokas, M. 1909: Koivu, joka kantaa kaksihaaraisia lehtiä. – Luonnon Ystävä 13(4): 153–154. |
Betula pendula | rauduskoivu | Luhanka | Teivainen, L. 1951: Rauduskoivun (Betula verrucosa) lehtien lukumäärä. – Luonnon Tutkija 55(4): 135. |
Betula pubescens | hieskoivu | Utsjoki | Airimo, M. 1963: Tunturikoivun korkeuden aleneminen metsänrajaa lähestyttäessä Utsjoen Karigasnjarga-Ailigaksella. – Luonnon Tutkija 67(5): 182–183. |
Betula pubescens | hieskoivu | Raisio | Auer, A. V. 1935: Nokkoslehtinen koivu [Betula sp. f. urticifolia (Spach) Gunnarss.] Raisiossa. – Luonnon Ystävä 39(6): 184–185. |
Betula pubescens | hieskoivu | Hagman, M. 1964: [Hies- ja rauduskoivun inkompatibiliteetti]. – Luonnon Tutkija 68: 139. | |
Betula pubescens | hieskoivu | Kuopio | Lönnbohm, O. A. F. 1914: Uusi koivumuunnos Kuopiosta [Betula odorata var ehrythera thera f.m.]. – Luonnon Ystävä 18(4): 176. |
Betula pubescens | hieskoivu | Ylikiiminki | Mäkirinta, A.-M. & Similä, A. 1980: Punalehtinen koivu Ylikiimingissä (PP) – Luonnon Tutkija 84(2): 89. |
Betula pubescens | hieskoivu | Vantaa | Pesola, V. A. 1975: Huono-onninen pienilehtinen koivu. – Luonnon Tutkija 79(4): 122. |
Betula pubescens | hieskoivu | Hämeenlinna | Saarnijoki, S. 1941: ”Ilmajuuria” ylhäällä koivun rungolla. – Luonnon Ystävä 45(2): 67. |
Betula pubescens | hieskoivu | Helsinki | Saarnijoki, S. 1942: Norkkosikermiä koivussa. – Luonnon Ystävä 46(2): 68. |
Betula pubescens | hieskoivu | Teuva | Seppä, H. 1908: Omituinen koivu [Teuva]. – Luonnon Ystävä 12(5): 175–176. |
Betula pubescens | hieskoivu | Tuomikoski, R. 1945: Uusi fennoskandinen koivulaji [Norja, Betula callosa]. – Luonnon Ystävä 49(5): 183–184. | |
Betula sp. | koivu | Akaa | Anonyymi 1916: Harvinaisen kaunis koivu [Akaa]. – Luonnon Ystävä 20(3): 109. |
Betula sp. | koivu | Tammela | Anonyymi 1917: Suuri koivu [Tammela]. – Luonnon Ystävä 21(1): 30. |
Betula sp. | koivu | Nummi, Vihti | Anonyymi 1936: Juhlallisia puita [Nummi kuusi, koivu, Vihti vaahtera]. – Luonnon Ystävä 40(6): 182. |
Betula sp. | koivu | Hidén, I. 1922: Omituinen kasvettuma koivussa. – Luonnon Ystävä 26(2): 27. | |
Betula sp. | koivu | Hintikka, T. J. 1946: Harvinainen koivumuodostuma. – Luonnon Ystävä 50(4): 126–127. | |
Betula sp. | koivu | Hämeenlinna | Kalliola, R. 1942: Tuuli liteähköjen koivunrunkojen aiheuttajana. – Luonnon Ystävä 46(5): 183–184. |
Betula sp. | koivu | Käkisalmi | Kujala, V. 1944: Pallomaisia puupahkoja koivun oksissa [Eriophyes rudis]. – Luonnon Ystävä 48(4): 163–164. |
Betula sp. | koivu | Oksala, T. 1945: Triploideja jättiläiskoivuja Ruotsissa. – Luonnon Ystävä 49(2): 66–67. | |
Betula sp. | koivu | Lohja | Pesola, V. A. 1916: Omituinen puu Lohjan Jalassaaressa [Koivu ja tammi]. – Luonnon Ystävä 20(4): 149. |
Betula sp. | koivu | Kuolajärvi | Pesola, V. A. 1918: Koivu ja kuusi yhteenkasvaneina [Kuolajärvi]. – Luonnon Ystävä 22(1-3): 66. |
Betula sp. | koivu | Kristiina | Railonsala, A. 1933: Betula concinna × pubescens *suecica × verrucosa f. ad Ostrogothiam Gunnarss. Kristiinassa. – Luonnon Ystävä 37(6): 217. |
Betula sp. | koivu | Loimaa | Salo, N. T. 1956: Harvinaisia puita Loimaalla (St). – Luonnon Tutkija 60(2): 57–58. |
Betula sp. | koivu | Helsinki | Seinäjokelainen, A. 1931: Juuria koivun latvassa. – Luonnon Ystävä 35(2): 69–70. |
Betula sp. | koivu | Seinäjokelainen, A. I. 1931: [Oksaan kiinni kasvanut koivun juuri]. – Luonnon Ystävä 35(2): 76. | |
Betula sp. | koivu | Pieksämäki | Siivonen, L. 1935: Nokkoslehtinen koivu. – Luonnon Ystävä 39(1): 27. |
Betula sp. | koivu | Juuka | Vaartaja, O. 1949: Koivun juuria sen itsensä sisään, lahoon puuhun kasvaneina. – Luonnon Tutkija 53(1): 24–25. |
Betula sp. | koivu | Jääski | Valle, K. 1913: [Iso pahka koivussa Jääskessä]. – Luonnon Ystävä 17(5): 202. |
Betula sp. | koivu | Pielisjärvi | Wegelius, R. 1933: Koivu koivun sisässä. – Luonnon Ystävä 37(2): 68. |
Caragana arborescens | siperianhernepensas | Heinola | Rauhala, A. 1955: Maallemme uusia härmäsienten isäntökasveja. -Luonnon Tutkija 59(1): 29. |
Caragana arborescens | siperianhernepensas | Hiitola | Räsänen, V. 1929: Uusi happomarjapensaan luonnonvarainen löytö Laatokan Karjalasta. – Luonnon Ystävä 33: 221–222. |
Carpinus betulus | euroopanvalkopyökki | Mäntsälä | Sairanen, M.-L. 1964: Carpinus betulus Mäntsälässä (U). – Luonnon Tutkija 68(3): 129. |
Cassiope tetragona | tunturiliekovarpio | Enontekiö | Valta, A. 1957: Liekovarpio, Cassiope tetragona, Ropilla (EnL). – Luonnon Tutkija 61(4): 123–124. |
Chamaedaphne calyculata | vaivero | Kuusamo | Jahkola, M. 1959: Kasvi kasvihavaintoja Pohjois-Kuusamosta. – Luonnon Ystävä 63(3): 92. |
Chamaedaphne calyculata | vaivero | Vaala | Metsävainio, K. 1930: Toistamiseen kukkivia kasveja [Vaala]. – Luonnon Ystävä 34(6): 227. |
Chamaedaphne calyculata | vaivero | Eurajoki | Seiskari, P. 1952: [Chamaedaphne calyculata Eurajoella]. – Luonnon Tutkija 56(1): 34. |
Chamaedaphne calyculata | vaivero | Ikaalinen, Suomusjärvi, Perniö | Simonsuuri, M. 1960: Chamaedaphne calyculatan levinneisyyskuva laajenemassa. – Luonnon Tutkija 64(4): 117–118. |
Chamaedaphne calyculata | vaivero | Lempäälä | Sotavalta, O. 1948: Vaivero (Chamaedaphne calyculata) Sääksmäen ja Lempäälän rajalla. – Luonnon Tutkija 52(4): 129. |
Citrus sinensis | appelsiini | appelsiini | Saarioinen, H. 1910: Omituinen appelsiini. – Luonnon Ystävä 14(3): 122. |
Citrus sinensis | appelsiini | Kemi | Huumonen, M. E. 1917: Appelsiinipuu hedelmii Kemissä. – Luonnon Ystävä 21(2): 59. |
Clematis sibirica | siperiankärhö | Nurmes | Ylimartimo, A. 1982: Siperiankärhöesiintymä Nurmeksessa. – Luonnon Tutkija 86(2): 94. |
Coffea arabica | arabiankahvi | Kärki, E. 1929: Kotimaista kahvia. – Luonnon Ystävä 33(5): 176–177. | |
Coffea arabica | arabiankahvi | Kajaani | Metsävainio, K. 1933: Kahvipensas kukkinut pihalla Kajaanissa. – Luonnon Ystävä 37(1): 21–22. |
Corylus avellana | euroopanpähkinäpensas | Jämsä | Bastman, H. 1911: [Corylus avellanan subfossilisia hedelmiä Jämsästä]. – Luonnon Ystävä 15(5): 180. |
Corylus avellana | euroopanpähkinäpensas | Keuruu, Multia | Gröndahl, O. A. 1933: Vieläkin muinaispähkinäin löydöistä Keski-Suomessa. – Luonnon Ystävä 37(6): 218–219. |
Corylus avellana | euroopanpähkinäpensas | Hartola | Järvinen, V. H. 1922: Pähkinäpensas Hartolassa. – Luonnon Ystävä 26(2): 50–51. |
Corylus avellana | euroopanpähkinäpensas | Uusikaupunki, Halikko, Uskela | Kanerva, N. 1911: Muutamia tietoja pähkinäpensaasta ja sinivuokosta Varsinais-Suomessa. – Luonnon Ystävä 35(3): 15–16. |
Corylus avellana | euroopanpähkinäpensas | Laukaa | Kankainen, S. 1933: Subfossiileja pähkinöitä Laukaassa. – Luonnon Ystävä 37(6): 217–218. |
Corylus avellana | euroopanpähkinäpensas | Käkisalmi | Komonen, A. 1945: Viekä Käkisalmen pähkinäpensaista. – Luonnon Tutkija 49(5): 187–188. |
Corylus avellana | euroopanpähkinäpensas | Mäntsälä | Korhonen, L. 1951: Tammi (Quercus robur) ja pähkinäpensas (Corylus avellana) Mäntsälän pitäjässä (U). – Luonnon Tutkija 55(1): 29. |
Corylus avellana | euroopanpähkinäpensas | Kangasala | Korri, V. 1920: Pähkinäpensaan ja sinivuokon kasvupaikkoja. – Luonnon Ystävä 24(4-5): 88–89. |
Corylus avellana | euroopanpähkinäpensas | Jyväskylä | Linkola, K. 1919: Kasvillisuudesta pähkinäpensaan entisillä kasvamispaikoilla Jyväskylässä. – Luonnon Ystävä 23(3): 80–81. |
Corylus avellana | euroopanpähkinäpensas | Kurkijoki | Olsoni, K. G. 1917: Pähkinäpensas Kurkijoella. – Luonnon Ystävä 21(2): 58. |
Corylus avellana | euroopanpähkinäpensas | Iitti | Puolanne, M. 1920: Yksinäinen pähkinäpensas Iitin pitäjässä. – Luonnon Ystävä 24(6): 102–103. |
Corylus avellana | euroopanpähkinäpensas | Säkkijärvi | Salo, N. 1937: Pähkinäpensas Säkkijärvellä. – Luonnon Ystävä 41(5): 196. |
Corylus avellana | euroopanpähkinäpensas | Masku | Silvola, T. 1957: Puumainen pähkinäpensas Maskussa (V). – Luonnon Tutkija 61(4): 123. |
Corylus avellana | euroopanpähkinäpensas | Lammi | Soveri, J. 1934: Lisätietoja Lammin pitäjä kasvistosta. – Luonnon Ystävä 38(4): 100–101. |
Corylus avellana | euroopanpähkinäpensas | Joutseno | Toivari, L. 1949: Rehevä jalojen lehtipuiden esiintymä Joutsenon Muukonsaaressa. – Luonnon Tutkija 53(1): 21–22. |
Corylus avellana | euroopanpähkinäpensas | Kouvola | Ulvinen, A. 1930: Kasvifenologisia havaintoja Kouvolasta 1930. – Luonnon Ystävä 34(2): 69. |
Corylus avellana | euroopanpähkinäpensas | Rauma | Valle, K. J. 1918: Kasvitietoja Raumalta [Corylus avellana]. – Luonnon Ystävä 22(1–3): 67. |
Corylus avellana | euroopanpähkinäpensas | Jaakkima | Zinck, K. 1917: Pähkinäpensas Jaakkimassa. – Luonnon Ystävä 21(3): 104. |
Cotoneaster scandinavicus (integerrima) | kalliotuhkapensas | Hanko | Hidén, I. 1922: Kasvilöytöjä Hankoniemen kärjessä. – Luonnon Ystävä 26(2): 27–28. |
Daphne mezereum | lehtonäsiä | Orimattila | Linkola, A. 1917: Lehtokasveja Orimattilassa. – Luonnon Ystävä 21(3): 101–103. |
Daphne mezereum | lehtonäsiä | Oulainen | Parvela, A. A. 1919: Vaateliaiden pensaiden kasvipaikkoja Oulaisissa. – Luonnon Ystävä 23(6): 158–159. |
Daphne mezereum | lehtonäsiä | Konnevesi | Pynnönen, A. 1935: Lehtokasveja Konnevedellä. – Luonnon Ystävä 39(4): 145. |
Daphne mezereum | lehtonäsiä | Karttula | Suhonen, P. 1916b: Näsiä Karttulasta. – Luonnon Ystävä 20(1): 27. |
Daphne mezereum | lehtonäsiä | Karttula | Suhonen, P. 1918: Näsiän (Daphne mezereum) löytöpaikkoja Karttulassa. – Luonnon Ystävä 22(1-3): 68–69. |
Daphne mezereum | lehtonäsiä | Joutseno | Toivari, L. 1949: Rehevä jalojen lehtipuiden esiintymä Joutsenon Muukonsaaressa. – Luonnon Tutkija 53(1): 21–22. |
Daphne mezereum | lehtonäsiä | Kouvola | Ulvinen, A. 1930: Kasvifenologisia havaintoja Kouvolasta 1930. – Luonnon Ystävä 34(2): 69. |
Dryas octopetala | tunturilapinvuokko | Sodankylä | Rintanen, T. 1981: Dryas octopetalan erikoinen kasvupaikka Saariselällä. – Luonnon Tutkija 65(1): 20–21. |
Erica tetralix | nummikellokanerva | Lemland | Anonyymi 1910: Erica tetralix Ahvenanmaalta. – Luonnon Ystävä 14(2): 82. |
Erica tetralix | nummikellokanerva | Kuhmo | Tiikkainen, J. 1965: Kellokanerva, Erica tetralix L., löydetty Kuhmosta (Kn). – Luonnon Tutkija 69(3): 123. |
Erica tetralix | nummikellokanerva | Hämeenkyrö | Vainio, I. 1937: Vanha muistitieto kellokanerva (Erica tetralix) -löydöstä. – Luonnon Ystävä 41(6): 229. |
Fagus sylvatica | lehtopyökki | Helsinki | Erkamo, V. 1943: Komea pyökki pakkastalven uhrina. – Luonnon Ystävä 47(2): 49. |
Fagus sylvatica | lehtopyökki | Turku | Linkola, K. 1926a: Pyökki kukkivana Turussa. – Luonnon Ystävä 30(4): 123–124. |
Fagus sylvatica | lehtopyökki | Jyväskylä | Linkola, K. 1926b: Pyökki Jyväskylässä. – Luonnon Ystävä 30(4): 124. |
Frangula alnus | korpipaatsama | Joutseno | Toivari, L. 1949: Rehevä jalojen lehtipuiden esiintymä Joutsenon Muukonsaaressa. – Luonnon Tutkija 53(1): 21–22. |
Fraxinus excelsior | lehtosaarni | . | Aario, L. 1931: [Fraxinus excelsior, faskiaatio]. – Luonnon Ystävä 35(1): 35. |
Fraxinus excelsior | lehtosaarni | Terijoki | Karlsson, R. 1931: Saarni Terijoella. – Luonnon Ystävä 35(6): 197–198. |
Fraxinus excelsior | lehtosaarni | Pukkilassa | Korhonen, L. 1949: Saarnen (Fraxinus excelsior) entinen kasvupaikka Pukkilassa. – Luonnon Tutkija 54(4): 127. |
Fraxinus excelsior | lehtosaarni | . | Lilja, A., Rytkönen, A. & Hantula, J. 2010: Saarnensurma levinnyt Suomeen. – Luonnon Tutkija 114(4): 131–132. |
Hedlundia (Sorbus) hybrida | suomenpihlaja | . | Kaikko, J. 1939: Sorbus fennican Fr. ja suecican Krok. tuntomerkeistä. – Luonnon Ystävä 43(1): 37. |
Helianthemum nummularium | kultapäivännouto | . | Hiitonen, I. 1954: Päivännoudon esiintymisestä Suomessa. – Luonnon Tutkija 58(2): 58. |
Helianthemum nummularium | kultapäivännouto | Vaasa, Hausjärvi | Vainio, I. 1954: Päivännouto (Helianthemum nummularium) Vaasassa. – Luonnon Tutkija 58(2): 57. |
Hippophaë rhamnoides | hopeatyrni | . | Suomalainen, P. 1947: [Tyrnin vitamiinipitoisuus]. – Luonnon Tutkija 51(3): 108–109. |
Juniperus communis | kotikataja | Kangasala | Anonyymi 1915: Komea kataja [Kangasala]. – Luonnon Ystävä 19(4): 153. |
Juniperus communis | kotikataja | Somero | Anonyymi 1915: Komea kataja [Somero]. – Luonnon Ystävä 19(4): 153. |
Juniperus communis | kotikataja | Kalvola | Anonyymi 1941: [Suomen korkein kataja, 15 m, rauhoitettu Kalvolassa]. – Luonnon Ystävä 45(2): 71. |
Juniperus communis | kotikataja | Tampere | Anonyymi 1942: [Isot sypressimäiset katajat rauhoitettu Tampereen Villilässä]. – Luonnon Ystävä 46(1): 36. |
Juniperus communis | kotikataja | Finström | Anonyymi 1942: Rauhoitettuja puita. – Luonnon Ystävä 46(3): 108. |
Juniperus communis | kotikataja | Espoo | Hartman, G. 1917: Kaunis puunmuotoinen kataja [Espoo]. – Luonnon Ystävä 21(2): 74. |
Juniperus communis | kotikataja | Rovaniemi, Sonkajärvi, Sakkula, Sonkajärvi, Piikkilä, Sakkula | Hidén, I. 1925: Tietoja tuulenpesän esiintymisestä. – Luonnon Ystävä 29(4): 106–107. |
Juniperus communis | kotikataja | Nastola | Järvi, T. H. 1906: Nastolan kataja. – Luonnon Ystävä 10(8-9): 164. |
Juniperus communis | kotikataja | Kalvola | Meurman, O. 1915: Harvinaisen isoja katajia [Kalvola]. – Luonnon Ystävä 19(6): 213. |
Juniperus communis | kotikataja | Raisio | Pesola, V. A. 1921: Suuri kataja [Raisio]. – Luonnon Ystävä 25(4): 100. |
Juniperus communis | kotikataja | Hausjärvi | Porkka, O. H. 1926: Komea kataja Hausjärvellä. – Luonnon Ystävä 30(5): 160. |
Juniperus communis | kotikataja | Lappväärtti | Railonsala, A. 1937: Eräitä poikkeavia kasvimuotoja. – Luonnon Ystävä 41(3): 112–113. |
Juniperus communis | kotikataja | Pirkkala | Ulvinen, A. 1926: Kaksi jättiläiskatajaa Pirkkalassa. – Luonnon Ystävä 30(3): 90. |
Larix archangelica (sibirica) | arkangelinlehtikuusi | Anonyymi 1907: Siperialainen ja europalainen lehtikuusi. – Luonnon Ystävä 11(1): 15. | |
Larix archangelica (sibirica) | arkangelinlehtikuusi | Cajander, A. K. 1916: Edellisen johdosta [Lehtikuusen siemennys]. – Luonnon Ystävä 20(3): 109. | |
Larix archangelica (sibirica) | arkangelinlehtikuusi | Pälgäjärvi | Huuskonen, A. J. 1964: Siperialainen lehtikuusi, Larix sibirica, Länsi-Vienassa. – Luonnon Tutkija 68(3): 130. |
Larix archangelica (sibirica) | arkangelinlehtikuusi | Evo | Levander, K. M. 1914: Tutkittavia metsikköjä. – Luonnon Ystävä 18(6): 225–226. |
Larix archangelica (sibirica) | arkangelinlehtikuusi | Maaninka | R-nen, A. 1902: Lehtikuusia Maaningalla. – Luonnon Ystävä 6(11-12): 310. |
Larix archangelica (sibirica) | arkangelinlehtikuusi | Lepaa | Wecksell, J. A. 1916: Lehtikuusen siemennys. – Luonnon Ystävä 20(3): 108. |
Larix decidua | euroopanlehtikuusi | Anonyymi 1907: Siperialainen ja europalainen lehtikuusi. – Luonnon Ystävä 11(1): 15. | |
Larix decidua | euroopanlehtikuusi | Evo | Levander, K. M. 1914: Tutkittavia metsikköjä. – Luonnon Ystävä 18(6): 225–226. |
Lonicera caerulea | sinikuusama | Salmi | Huuskonen, A. J. 1946: Sinikuusama (Lonicera coerulea) löydetty Salmista. – Luonnon Ystävä 50(3): 96. |
Lonicera caerulea | sinikuusama | Joensuu | Lehväslaiho, P. 1965: Lonicera coerulea Joensuussa (PK). – Luonnon Tutkija 69(3): 123. |
Lonicera periclymenum | ruotsinköynnöskuusama | Kouvola | Ulvinen, A. 1930: Kasvifenologisia havaintoja Kouvolasta 1930. – Luonnon Ystävä 34(2): 69. |
Lonicera tatarica | tataarikuusama | Kouvola | Ulvinen, A. 1930: Kasvifenologisia havaintoja Kouvolasta 1930. – Luonnon Ystävä 34(2): 69. |
Lonicera xylosteum | lehtokuusama | Pielavesi | Huuskonen, A. J. 1954: Kuusama (Lonicera xylosteum L.) Pielavedellä. – Luonnon Tutkija 58(3): 88–89. |
Lonicera xylosteum | lehtokuusama | Orimattila | Linkola, A. 1917: Lehtokasveja Orimattilassa. – Luonnon Ystävä 21(3): 101–103. |
Lonicera xylosteum | lehtokuusama | Konnevesi | Pynnönen, A. 1935: Lehtokasveja Konnevedellä. – Luonnon Ystävä 39(4): 145. |
Lonicera xylosteum | lehtokuusama | Kauhajoki, Jurva, Kurikka, Ilmajoki, Laihia | Salo, N. 1937: Kuusamapensaan löytöpaikkoja Etelä-Pohjanmaalla. – Luonnon Ystävä 41(5): 196–197. |
Lonicera xylosteum | lehtokuusama | Joutseno | Toivari, L. 1949: Rehevä jalojen lehtipuiden esiintymä Joutsenon Muukonsaaressa. – Luonnon Tutkija 53(1): 21–22. |
Malus domestica | tarhapmenapuu | Anonyymi 1947: Suikertavia hedelmäpuita Neuvostoliitossa. – Luonnon Tutkija 51(4): 144. | |
Malus domestica | tarhapmenapuu | Sortavala | Jääskeläinen, V. 1911: Yhteenkasvaneita omenia. – Luonnon Ystävä 15(6): 217–218. |
Malus domestica | tarhapmenapuu | Iisalmi | Lagus, R. 1911: Myöhäistä kukkimista [Omenapuu Iisalmessa]. – Luonnon Ystävä 15(6): 218. |
Malus domestica | tarhapmenapuu | Nakkila | Levander, K. M. 1918: Terälehdettömiä omenakukkia [Nakkila]. – Luonnon Ystävä 22(5): 129. |
Malus domestica | tarhapmenapuu | Jokioinen | Pesola, V. A. 1966: Yhteenkasvettuneita omenoita Jokioisissa. – Luonnon Tutkija 70(3): 106. |
Malus domestica | tarhapmenapuu | Tertti, L. 1935: Siemen itänyt omenan sisässä. – Luonnon Ystävä 39(4): 126. | |
Malus domestica | tarhapmenapuu | Padasjoki | Wanamo, K. 1910: Omituisia omenapuun kukkia. – Luonnon Ystävä 14(6): 246–247. |
Malus domestica | tarhapmenapuu | Hämeenlinna | Wecksell, J. A. 1917: Omenapuu Hämeessä. – Luonnon Ystävä 21(3): 99–100. |
Malus sylvestris | metsöomenapuu | Murto, R. 1985: [Vuoden puu – metsäomenapuu]. – Luonnon Tutkija 89(2): 63. | |
Morus alba | valkomulperi | Lepaa | Wecksell, J. A. 1922: Morus alba tatarica ja silkinviljelys Suomessa. – Luonnon Ystävä 26(1): 10–11. |
Myrica gale | suomyrtti | Merikarvia | Aario, L. 1931: [Myrica gale Merikarvialla yleinen]. – Luonnon Ystävä 35(2): 76. |
Myrica gale | suomyrtti | Vuoksi | Anonyymi 1918: Suomyrtti (Myrica gale) Vuoksessa. – Luonnon Ystävä 22(1–3): 67. |
Myrica gale | suomyrtti | Kesälahti, Kitee, Uusiniemi | Koskimies, A. 1929: Suomyrtti (Myrica gale) Pohjois-Karjalassa. – Luonnon Ystävä 33(1): 33–34. |
Myrica gale | suomyrtti | Pudasjärvi | Nordberg, S. 1927: Suomyrtti (Myrica gale) Pudasjärvellä. – Luonnon Ystävä 31(2): 67–68. |
Myrica gale | suomyrtti | Antrea | Porkka, O. H. 1923: Myrica gale L. löydetty Antreasta. – Luonnon Ystävä 27(1): 20. |
Myrica gale | suomyrtti | Heinijoki | Porkka, O. H. 1926: Myrica gale Heinjoelta. – Luonnon Ystävä 30(1): 56. |
Myrica gale | suomyrtti | Lempäälä | Saarnijoki, S. 1937: Myrica gale Lempäälässä. – Luonnon Ystävä 41(5): 197. |
Myrica gale | suomyrtti | Anjala | Tuomikoski, R. 1952: Suomyrtti (Myrica gale) Kymijoen keskijuoksulla. – Luonnon Tutkija 56(4): 92. |
Myrica gale | suomyrtti | Vuoksi | Valle, K. J. 1918: Suomyrtti [Vuoksella]. – Luonnon Ystävä 22(1-3): 67. |
Myricaria germanica | euroopanpensaskanerva | Utsjoki | Hagman, M. 1951: [Myricaria germanica Utsjoella]. – Luonnon Tutkija 55: 160. |
Myricaria germanica | euroopanpensaskanerva | Utsjoki | Koivisto, M. 1936: Saksan pensaskanerva (Myricaria germanica) Utsjoella. – Luonnon Ystävä 40(4): 131–132. |
Myricaria germanica | euroopanpensaskanerva | Enontekiö | Nuotio, H. 1950: Pensaskanerva (Myricaria germanica) Enontekiön Lapista. – Luonnon Tutkija 54(3): 97. |
Phyllodoce caerulea | tunturikurjenkanerva | Muonio | Kari, L. 1926: [Valkokukkainen Phyllodoce caerulea Ounastunturilla]. – Luonnon Ystävä 30(2): 62. |
Picea abies | metsäkuusi | Kuhmoniemi | Anonyymi 1904: Harvinainen kuusi, Abies viminalis, Kuhmoniemi. – Luonnon Ystävä 8(3): 52. |
Picea abies | metsäkuusi | Anonyymi 1915: Kuusen ja männyn käpysadosta syksyllä 1915. – Luonnon Ystävä 19(6): 214. | |
Picea abies | metsäkuusi | Anonyymi 1916: Kuusen ja männyn käpysadosta. – Luonnon Ystävä 20(6): 239. | |
Picea abies | metsäkuusi | Parkano, Pyhtää | Anonyymi 1917: Kookkaita puita [Parkano kuusi; Pyhtää Haapa]. – Luonnon Ystävä 21(2): 58. |
Picea abies | metsäkuusi | Nummi, Vihti | Anonyymi 1936: Juhlallisia puita [Nummi kuusi, koivu, Vihti vaahtera]. – Luonnon Ystävä 40(6): 182. |
Picea abies | metsäkuusi | Lahdenpohja | Anonyymi 1938: Käärmekuusi Elisenvaarassa. – Luonnon Ystävä 42(5): 237. |
Picea abies | metsäkuusi | Hattula | Anonyymi 1942: [Iso kuusi rauhoitettu Hattulan Hakinmäellä]. – Luonnon Ystävä 46(1): 36. |
Picea abies | metsäkuusi | Uurainen | Anonyymi 1942: [Iso kuusi rauhoitettu Virtain Uuraisissa]. – Luonnon Ystävä 46(1): 36. |
Picea abies | metsäkuusi | Virrat | Anonyymi 1942: [Jättikuusi rauhoitettu Pohjaslahdella]. – Luonnon Ystävä 46(1): 36. |
Picea abies | metsäkuusi | Finström | Anonyymi 1942: Rauhoitettuja puita. – Luonnon Ystävä 46(3): 108. |
Picea abies | metsäkuusi | Anonyymi 1947: Kuusella lähivuosina siemenkato. – Luonnon Tutkija 51(5): 183. | |
Picea abies | metsäkuusi | Anonyymi 1949: Kuusen siemensato lähivuosina hyvin heikko. – Luonnon Tutkija 53(2): 56. | |
Picea abies | metsäkuusi | Raisio | Auer, A. V. 1937: Käärmekuusi (Picea excelsa f. virgata) Raisiossa (Ab). – Luonnon Ystävä 41(1): 28. |
Picea abies | metsäkuusi | Kuopio | Forsius, I. 1928: Käärmekuusi Kuopiossa. – Luonnon Ystävä 32(4): 156. |
Picea abies | metsäkuusi | Haapala, J. 1960: Kukkiva joulukuusi. – Luonnon Tutkija 64(4): 115. | |
Picea abies | metsäkuusi | Heikinheimo, O. 1919: Kuusimuodoista ja niiden esiintymisestä Suomessa. – Luonnon Ystävä 23(6): 168. | |
Picea abies | metsäkuusi | Luvia | Hermonen, E. 1907: Picea excelsa f. virgata [Luvia]. – Luonnon Ystävä 11(10): 199. |
Picea abies | metsäkuusi | Rautavaara | Hertz, M. 1923: Dendrologisia tiedonantoja Rautavaaran pitäjästä (Sb) kesällä 1922. – Luonnon Ystävä 27(6): 147–149. |
Picea abies | metsäkuusi | Lohja, Lempäälä | Hidén, I. 1921: Harvinaisia kuusimuotoja Lohjalla [ja Lempäälä]. – Luonnon Ystävä 25(6): 162. |
Picea abies | metsäkuusi | Lohjalla | Hidén, I. 1921: Harvinaisia kuusimuotoja Lohjalla. – Luonnon Ystävä 25(6): 162. |
Picea abies | metsäkuusi | Rovaniemi, Sonkajärvi, Sakkula, Sonkajärvi, Piikkilä, Sakkula | Hidén, I. 1925: Tietoja tuulenpesän esiintymisestä. – Luonnon Ystävä 29(4): 106–107. |
Picea abies | metsäkuusi | Kangasala | Hidén, I. 1929: [Kuusen tuulenpesä Kangasalla]. – Luonnon Ystävä 33(4): 150. |
Picea abies | metsäkuusi | Hausjärvi | Hintikka, V. 1972: Kuusen latvojen vioituksista [Hausjärvi]. – Luonnon Tutkija 76(2): 58–59. |
Picea abies | metsäkuusi | Nurmijärvi | Hohtokari, E. 1948: ”Kultakuusi” Nurmijärvellä. – Luonnon Tutkija 52(4): 128. |
Picea abies | metsäkuusi | Nastola | Hohtokari, E. 1954: Käärmekuusiesiintymä Nastolassa (EH). – Luonnon Tutkija 58(2): 57. |
Picea abies | metsäkuusi | Pieksämäki | Jäntti, T. 1931: Käärmekuusi Pieksämäellä. – Luonnon Ystävä 35(5): 167. |
Picea abies | metsäkuusi | Kalliola, R. 1942: Mihin vuorokauden aikaan puu kasvaa? – Luonnon Ystävä 46(1): 28–29. | |
Picea abies | metsäkuusi | Ruovesi | Kihlman, A. O. 1902: [Picea excelsa pendula Ruovedellä, P. excelsa nana, P. excelsa aurea, P. silvestris brevifolia]. – Luonnon Ystävä 6(10): 259. |
Picea abies | metsäkuusi | Komonen, A. 1955: Käärmekuusen levinneisyys Pohjois-Suomessa. – Luonnon Tutkija 59(3): 93–94. | |
Picea abies | metsäkuusi | Mäntsälä | Korhonen, L. 1951: Picea excelsa f. pendula Mäntsälän pitäjässä (U). – Luonnon Tutkija 55(1): 28. |
Picea abies | metsäkuusi | Espoo | Lagerspetz, K. 1951: Picea excelsa f. pendula Jacq. & L’Hér Espoossa (U). – Luonnon Tutkija 55(3): 103. |
Picea abies | metsäkuusi | Laitakari, E. 1942: Kukkiva joulukuusi. – Luonnon Ystävä 46(1): 30–31. | |
Picea abies | metsäkuusi | Vihti | Lehtokoski, L. 1930: Käärmekuusi [Vihti]. – Luonnon Ystävä 34(2): 68. |
Picea abies | metsäkuusi | Orimattila | Lehtonen, R. 1917: Käärmekuusi (Picea excelsa l. virgata) Orimattilassa. – Luonnon Ystävä 21(3): 103. |
Picea abies | metsäkuusi | Orimattila | Linkola, A. 1917: Käärmekuusi (Picea excelsa l. virgata) Orimattilassa. – Luonnon Ystävä 21(3): 103–104. |
Picea abies | metsäkuusi | Linkola, K. 1912a: [Kuusen kuivattaminen herbaariotarkoituksia varten]. – Luonnon Ystävä 16(3): 106. | |
Picea abies | metsäkuusi | Enontekiö | Linkola, K. 1930: Vähäisiä lisätietoja kuusen ja männyn pohjoisrajasta Enontekiön Lapissa. – Luonnon Ystävä 34: 223–224. |
Picea abies | metsäkuusi | Rautavaaralla | Mannerkorpi, P. 1945: Käärmekuusi Rautavaaralla. – Luonnon Ystävä 49(5): 187. |
Picea abies | metsäkuusi | Saarijärvi | Nordenstreng, A. 1917: Käärmekuusi (Picea excelsa l. virgata) Saarijärvellä. – Luonnon Ystävä 21(3): 103. |
Picea abies | metsäkuusi | Kuolajärvi | Pesola, V. A. 1918: Koivu ja kuusi yhteenkasvaneina [Kuolajärvi]. – Luonnon Ystävä 22(1-3): 66. |
Picea abies | metsäkuusi | Loimaa | Pesola, V. A. 1930: Tuuhea kuusi [Loimaa]. – Luonnon Ystävä 34(5): 182. |
Picea abies | metsäkuusi | Espoo | Putto, E. 1951: Picea excelsa f. pendula Jacq. & L’Hér. Espoossa (U). – Luonnon Tutkija 55(3): 103. |
Picea abies | metsäkuusi | Ylitornio | Reuter, E. 1907: Pohjoinen Picea excelsa f. virgatan löytöpaikka [Ylitornio]. – Luonnon Ystävä 11(12): 238. |
Picea abies | metsäkuusi | Helsinki | S., J. 1925: Kääpiökuusi. – Luonnon Ystävä 29(6): 176–177. |
Picea abies | metsäkuusi | Mäntsälä | Saalas, U. 1927: Ohkolan monihaarainen kuusi. – Luonnon Ystävä 31(2): 67. |
Picea abies | metsäkuusi | Raivola | Saarnijoki, S. 1936: “Prolifioitunut” kuusenkäpy. – Luonnon Ystävä 40(1): 28. |
Picea abies | metsäkuusi | Viiala | Saarnijoki, S. 1937a: Eräitä albikaatioita. – Luonnon Ystävä 41(3): 111. |
Picea abies | metsäkuusi | Siintola, S. E. 1915: [Valokuvia käärmekuusesta]. – Luonnon Ystävä 19(6): 217. | |
Picea abies | metsäkuusi | Köyliö | Silvola, T. 1957: Picea abies f. columnaris (Jacq.) Sylvén Köyliössä (St). – Luonnon Tutkija 61(4): 123. |
Picea abies | metsäkuusi | Vesanto | Suksdorff, G. 1900: [Riippakuusi, Abies viminalis Vesannolla]. – Luonnon Ystävä 4(5-7): 173. |
Picea abies | metsäkuusi | Sortavala | Tiensuu, L. 1934: Sateenvarjokuusi Sortavalassa. – Luonnon Ystävä 38(3): 104. |
Picea abies | metsäkuusi | Lohja | Toivonen, S. 1929: [Kuusen tuulenpesä Lohjalla]. – Luonnon Ystävä 33(4): 150. |
Picea abies | metsäkuusi | Hämeenlinna | Tuominen, R. 1929: Picea excelsa l. brevifolia Cripps. – Luonnon Ystävä 33(5): 180–181. |
Picea abies | metsäkuusi | Hausjärvi | Vainio, I. 1943: Käärmekuusi Hausjärven Erkylässä. – Luonnon Ystävä 47(1): 49. |
Picea abies | metsäkuusi | Punkalaidun | Valonen, N. 1929: Käärmekuusi Punkalaitumella. – Luonnon Ystävä 33(1): 33. |
Picea abies f. brevifolia | metsäkuusi | Rautavaara | Hertz, M. 1923: Dendrologisia tiedonantoja Rautavaaran pitäjästä (Sb) kesällä 1922. – Luonnon Ystävä 27(6): 147–149. |
Picea-risteymiä | metsäkuusi-risteymiä | Rautavaara | Hertz, M. 1923: Dendrologisia tiedonantoja Rautavaaran pitäjästä (Sb) kesällä 1922. – Luonnon Ystävä 27(6): 147–149. |
Pinus albicaulis | valkorunkosembra | Anonyymi 1900: [Maailman pienin puu, Colorado]. – Luonnon Ystävä 4(3): 74. | |
Pinus sibirica (cembra) | siperiansembra | Evo | Levander, K. M. 1914: Tutkittavia metsikköjä. – Luonnon Ystävä 18(6): 225–226. |
Pinus strobus | strobusmänty | Evo | Levander, K. M. 1914: Tutkittavia metsikköjä. – Luonnon Ystävä 18(6): 225–226. |
Pinus strobus | strobusmänty | Vaasa | Vainio, I. 1962: Vaasan strobus-petäjät. – Luonnon Tutkija 66(3): 100. |
Pinus sylvestris | metsämänty | Anonyymi 1898: Vanhoja petäjiä [Helsingland, 550 vuotta]. – Luonnon Ystävä 2(12): 208. | |
Pinus sylvestris | metsämänty | Kaukola | Anonyymi 1902: Kultaneula-petäjä [Kaukola]. – Luonnon Ystävä 6(10): 255. |
Pinus sylvestris | metsämänty | Heinävesi | Anonyymi 1915: Jättiläispuu kaadettu [Pinus sylvesytis, Heinävesi]. – Luonnon Ystävä 19(1): 29. |
Pinus sylvestris | metsämänty | Anonyymi 1915: Kuusen ja männyn käpysadosta syksyllä 1915. – Luonnon Ystävä 19(6): 214. | |
Pinus sylvestris | metsämänty | Pyhäjärvi, O.l. | Anonyymi 1916: Jättiläishonka kaadettu [Pyhäjärvi, O.l.]. – Luonnon Ystävä 20(3): 109–110. |
Pinus sylvestris | metsämänty | Pöytyä | Anonyymi 1916: Kaksi merkillistä mäntyä [Pöytyä]. – Luonnon Ystävä 20(1): 27. |
Pinus sylvestris | metsämänty | Anonyymi 1916: Kuusen ja männyn käpysadosta. – Luonnon Ystävä 20(6): 239. | |
Pinus sylvestris | metsämänty | Rääkkylä | Anonyymi 1916: Lakkapää-petäjä [Rääkkylä]. – Luonnon Ystävä 20(6): 238–239. |
Pinus sylvestris | metsämänty | Parkano, Pyhtää | Anonyymi 1917: Kookkaita puita [Parkano kuusi; Pyhtää Haapa]. – Luonnon Ystävä 21(2): 58. |
Pinus sylvestris | metsämänty | Janakkala | Anonyymi 1919: Kaksi metsän jättiläistä kaadettu [Janakkala]. – Luonnon Ystävä 23(2): 40. |
Pinus sylvestris | metsämänty | Finström | Anonyymi 1942: Rauhoitettuja puita. – Luonnon Ystävä 46(3): 108. |
Pinus sylvestris | metsämänty | Juva | B., E. J. 1903: Kultaneula-petäjä Juvalla. – Luonnon Ystävä 7(9): 224. |
Pinus sylvestris | metsämänty | Ruokolahti | Hidén, I. 1922: Omituisesti yhteenkasvaneet männyt [Ruokolahti]. – Luonnon Ystävä 26(2): 26–27. |
Pinus sylvestris | metsämänty | Rovaniemi, Sonkajärvi, Sakkula, Sonkajärvi, Piikkilä, Sakkula | Hidén, I. 1925: Tietoja tuulenpesän esiintymisestä. – Luonnon Ystävä 29(4): 106–107. |
Pinus sylvestris | metsämänty | Sulkava | Hidén, I. 1929: [Männyn käpysikermä Sulkavalla]. – Luonnon Ystävä 33(4): 150. |
Pinus sylvestris | metsämänty | Hollola | Hintikka, T. J. 1928: Mäntyjen yhteenkasvettuma. – Luonnon Ystävä 32(5): 187. |
Pinus sylvestris | metsämänty | Sortavala | Hällström, A. 1929: Tuulenpesä männyn latvassa. – Luonnon Ystävä 33(6): 221. |
Pinus sylvestris | metsämänty | Ähtäri | Johansson, L. 1914: Oudonmuotoinen mänty [Ähtäri]. – Luonnon Ystävä 18(3): 132. |
Pinus sylvestris | metsämänty | Mäntsälä | Korhonen, L. 1955: Männystä (Pinus silvestris) Mäntsälässä (U) kesällä 1953. – Luonnon Tutkija 59(1): 29. |
Pinus sylvestris | metsämänty | Pälkäne | Korvenkontio, V. A. 1914: Oudonnäköinen mänty [Pälkäne]. – Luonnon Ystävä 18(3): 128. |
Pinus sylvestris | metsämänty | Oulu | Kupila-Ahvenniemi, S., Hohtola, A. & Kauppi, M. 1976: Epätavallisen varhainen ja runsas männyn emikukintojen kehitys. – LuonnonTutkija 80(1): 23. |
Pinus sylvestris | metsämänty | Alatornio | L., T. 1915; Merkillinen puu. – Luonnon Ystävä 19(5): 189. |
Pinus sylvestris | metsämänty | Enontekiö | Linkola, K. 1930: Vähäisiä lisätietoja kuusen ja männyn pohjoisrajasta Enontekiön Lapissa. – Luonnon Ystävä 34: 223–224. |
Pinus sylvestris | metsämänty | Terijoki | Listo, J. 1925: Solmussa kasvaneita mäntyjä [Terijoki]. – Luonnon Ystävä 29(5): 144. |
Pinus sylvestris | metsämänty | Joroinen | Liuttula, M. 1922: Omituinen luonnonymppäys Joroisissa. – Luonnon Ystävä 26(4): 99–100. |
Pinus sylvestris | metsämänty | Kuolajärvi | Metsävainio, K. 1930: Käpysikermiä männyllä [Kuolajärvi]. – Luonnon Ystävä 34(6): 227. |
Pinus sylvestris | metsämänty | Sipoo | Palmgren, R. 1918: Omituinen kitukasvuinen mänty [Sipoo]. – Luonnon Ystävä 22(4): 101–102. |
Pinus sylvestris | metsämänty | Taivalkoski | Söyrinki, N. 1945: [Kahden männyn yhteenkasvettuma Taivalkoskella]. – Luonnon Ystävä 49(1): 41. |
Pinus sylvestris | metsämänty | Ruovesi | Vaartaja, O. 1949:Myöhäisjuuria männyssä. – Luonnon Tutkija 53(1): 24. |
Populus tremula | metsähaapa | Parkano, Pyhtää | Anonyymi 1917: Kookkaita puita [Parkano kuusi; Pyhtää Haapa]. – Luonnon Ystävä 21(2): 58. |
Populus tremula | metsähaapa | Antrea | Erkamo, V. 1945: [Valtavan suuria haavanlehtiä Antreassa]. – Luonnon Ystävä 49(2): 73. |
Populus tremula | metsähaapa | Hidén, I. 1922: Omituinen kasvettuma koivussa. – Luonnon Ystävä 26(2): 27. | |
Populus tremula | metsähaapa | . | Kalliola, R. 1943: Haavan levinneisyydestä, esiintymisestä ja ominaisuuksista. – Luonnon Ystävä 47(1): 20–21. |
Populus tremula | metsähaapa | Uhtua | Oksala, T. 1945: [Jättiläiskokoisia haapoja Uhtuassa]. – Luonnon Ystävä 49(6): 259. |
Populus tremula | metsähaapa | Padasjoki | Sirén, M. 1953: Suurikokoisia lehtiä haavalla (Populus tremula). – Luonnon Tutkija 57(4): 128. |
Prunus cerasus | hapankirsikka | Uusikaupunki | Kaikko, J. 1939: Havaintoja eräitten kasvien hedelmien kypsymisajasta. – Luonnon Ystävä 43(1): 37. |
Prunus cerasus | hapankirsikka | Kuopio | Westerlund, A. 1898: Kirsikan vihollisia [Lyda sylvatica]. – Luonnon Ystävä 2(3): 53–54. |
Prunus padus | metsätuomi | Kuopio | Anonyymi 1900: [Punertavakukkainen tuomi]. – Luonnon Ystävä 4(5 – 7): 145. |
Prunus padus | metsätuomi | Rovaniemi, Sonkajärvi, Sakkula, Sonkajärvi, Piikkilä, Sakkula | Hidén, I. 1925: Tietoja tuulenpesän esiintymisestä. – Luonnon Ystävä 29(4): 106–107. |
Prunus padus | metsätuomi | Jääskeläinen, V. 1911: [Hyponomeuta padi]. – Luonnon Ystävä 15(5): 179–180. | |
Prunus padus | metsätuomi | Lammi | Killström, K.-M. 1962: Tuomen, Prunus padus L., hedelmäsadosta Lammilla (EH). – Luonnon Tutkija 66(4): 136–137. |
Prunus padus | metsätuomi | Hailuoto | Malvari, M. 1955: Punakukkainen tuomi Hailuodossa (PP). – Luonnon Tutkija 59(5): 155. |
Pyrus communis | tarhapäärynäpuu | Tikkurila | Wecksell, J. A. 1935: Päärynän nuoruuskukintaa. – Luonnon Ystävä 39(1): 29. |
Quercus robur | metsätammi | Piikkiö | Anonyymi 1900: Jättiläistammi Suomessa [Piikkiö]. – Luonnon Ystävä 4(1): 27. |
Quercus robur | metsätammi | Anonyymi 1905: Iso tammi [Saksa]. – Luonnon Ystävä 9(10): 272. | |
Quercus robur | metsätammi | Askainen | Anonyymi 1915: Suuri tammi [Askainen]. – Luonnon Ystävä 19(4): 152. |
Quercus robur | metsätammi | Vehkalahti | Anonyymi 1923: Tammesta Vehkalahdella. – Luonnon Ystävä 27(4): 104. |
Quercus robur | metsätammi | Finström | Anonyymi 1942: Rauhoitettuja puita. – Luonnon Ystävä 46(3): 108. |
Quercus robur | metsätammi | Taivassalo | Anonyymi 1946: Raujoitettu tammimetsikkö [Taivassalo]. – Luonnon Ystävä 50(1): 32. |
Quercus robur | metsätammi | Sortavala | Heikinheimo, V. 1930: [Harvinaisen suuria tammen lehtiä Sortavalassa]. – Luonnon Ystävä 34(2): 71. |
Quercus robur | metsätammi | Kalliola, R. 1942: Tammen ekotyypit. – Luonnon Ystävä 46(1): 29. | |
Quercus robur | metsätammi | Mäntsälä | Korhonen, L. 1951: Tammi (Quercus robur) ja pähkinäpensas (Corylus avellana) Mäntsälän pitäjässä (U). – Luonnon Tutkija 55(1): 29. |
Quercus robur | metsätammi | Pesola, V. 1917: [Luonnonmuistomerkkirn hävitys]. – Luonnon Ystävä 21(3): 75. | |
Quercus robur | metsätammi | Lohja | Pesola, V. A. 1916: Omituinen puu Lohjan Jalassaaressa [Koivu ja tammi]. – Luonnon Ystävä 20(4): 149. |
Quercus robur | metsätammi | Turku | Pesola, V. A. 1917: Ruisalon tammilehtojen kohtalo. – Luonnon Ystävä 21(1): 28–29. |
Quercus robur | metsätammi | Tornio | R-r, r. [Ruoranen, R.] 1904: Torniossa kasvava tammi. – Luonnon Ystävä 8(6-8): 47. |
Quercus robur | metsätammi | Tornio | R-r, r. [Ruoranen, R.] 1905: Lisätietoja Tornion tammesta. – Luonnon Ystävä 9(3): 77. |
Quercus robur | metsätammi | Lammi | Soveri, J. 1934: Lisätietoja Lammin pitäjä kasvistosta. – Luonnon Ystävä 38(4): 100–101. |
Quercus robus (pedunculata) | metsätammi | Evo | Levander, K. M. 1914: Tutkittavia metsikköjä. – Luonnon Ystävä 18(6): 225–226. |
Rhamnus cathartica | orapaatsama | Turku | Kanerva, N. 1931: Rhamnus cathartica Turussa. – Luonnon Ystävä 35(3): 111. |
Rhododendron lapponicum | lapinalppiruusu | Utsjoki | Helenius, O. 1948: Lapin alppiruusu (Rhododendron lapponicum) Inarin Lapista. – Luonnon Tutkija 52(4): 127. |
Rhododendron lapponicum | lapinalppiruusu | Utsjoki | Suomalainen, P. 1948: [Rhododendron lapponicum Utsjoella]. – Luonnon Tutkija 52(5): 164. |
Rhododendron tomentosum (Ledum palustre) | suopursu | Sakkula | Hidén, I. 1921: Toistamiseen kukkivia kasveja. – Luonnon Ystävä 25(6): 161. |
Ribes alpinum | taikinamarja | Orimattila | Linkola, A. 1917: Lehtokasveja Orimattilassa. – Luonnon Ystävä 21(3): 101–103. |
Ribes alpinum | taikinamarja | Oulainen | Parvela, A. A. 1919: Vaateliaiden pensaiden kasvipaikkoja Oulaisissa. – Luonnon Ystävä 23(6): 158–159. |
Ribes nigrum | mustaherukka | Orimattila | Linkola, A. 1917: Lehtokasveja Orimattilassa. – Luonnon Ystävä 21(3): 101–103. |
Ribes nigrum | mustaherukka | Oulainen | Parvela, A. A. 1919: Vaateliaiden pensaiden kasvipaikkoja Oulaisissa. – Luonnon Ystävä 23(6): 158–159. |
Ribes spicatum | punaherukka | Orimattila | Linkola, A. 1917: Lehtokasveja Orimattilassa. – Luonnon Ystävä 21(3): 101–103. |
Ribes spicatum | punaherukka | Oulainen | Parvela, A. A. 1919: Vaateliaiden pensaiden kasvipaikkoja Oulaisissa. – Luonnon Ystävä 23(6): 158–159. |
Rosa caesia (coriifolia) | himmeäorjanruusu | Hanko | Hidén, I. 1922: Kasvilöytöjä Hankoniemen kärjessä. – Luonnon Ystävä 26(2): 27–28. |
Rosa canina (glauca) | kaljukoiranruusu | Hanko | Hidén, I. 1922: Kasvilöytöjä Hankoniemen kärjessä. – Luonnon Ystävä 26(2): 27–28. |
Rosa cinnamomea | metsäruusu | Kuortane | Railonsala, A. 1937: Eräitä poikkeavia kasvimuotoja. – Luonnon Ystävä 41(3): 112–113. |
Rosa mollis (mollissima) | iharuusu | Hanko | Hidén, I. 1922: Kasvilöytöjä Hankoniemen kärjessä. – Luonnon Ystävä 26(2): 27–28. |
Rosa sp. | ruusu | Loimaa | Anonyymi 1934: Ruusujen myöhäiskukintaa. – Luonnon Ystävä 38(6): 215. |
Rosa sp. | ruusu | Pyysalo | Färdig, B. A. 1942: Nuppuja ruusupensaan kukassa. – Luonnon Ystävä 46(5): 184 |
Rosa sp. | ruusu | Savonlinna | Paasio, I. 1923: Toistamiseen kukkiva ruusupensas. – Luonnon Ystävä 27(6): 149. |
Rosa sp. | ruusu | Parvela, A. A. 1921: Kukinto-prolifikatsioni [Rosa]. – Luonnon Ystävä 25(3): 63. | |
Rosa spinosissima | pimpinellaruusu | Kuopio | Anonyymi 1900: [Rosa pimpinellifolia, proliferaatio]. – Luonnon Ystävä 4(5-7): 145. |
Rosa spinosissima | pimpinellaruusu | Kuopio | Suomalainen, E. W. 1900: [Varsijatkeinen Rosa pimpinellifolian kukka]. – Luonnon Ystävä 4(5-7): 145. |
Rubus idaeus | punavadelma | Helsingin pitäjä | Hidén, I. 1921: Toistamiseen kukkivia kasveja. – Luonnon Ystävä 25(6): 161. |
Rubus idaeus | punavadelma | Uusikaupunki | Kaikko, J. 1939: Havaintoja eräitten kasvien hedelmien kypsymisajasta. – Luonnon Ystävä 43(1): 37. |
Rubus idaeus | punavadelma | Enontekiö | Linkola, K. 1930: Vattupensas (Rubus idaeus) Kilpisjärvellä. – Luonnon Ystävä 34: 224–225. |
Rubus idaeus | punavadelma | Jyväskylä | Teivainen, L. 1945: [Rubus idaeus f. laciniatus Jyväskylässä]. – Luonnon Ystävä 49(6): 259. |
Rubus idaeus | punavadelma | Jyväskylä | Teivainen, L. 1946: Rubus idaeus f. laciniatus Krok Jyväskylässä. – Luonnon Ystävä 50(2): 60. |
Rubus idaeus | punavadelma | Kouvola | Ulvinen, A. 1930: Kasvifenologisia havaintoja Kouvolasta 1930. – Luonnon Ystävä 34(2): 69. |
Rubus idaeus f. anomalus | punavadelma | Ii | Malvari, M. 1955: Kasvihavaintoja Iijoen suupuolella (PP). – Luonnon Tutkija 59(5): 155. |
Salix caprea | raita | Sakkula | Hidén, I. 1925: Erään raidanverson kasvunopeus. – Luonnon Ystävä 29(2): 49. |
Salix caprea | raita | Sakkula | Hidén, I. 1925: Pähkinäpensaan kaltainen koivu. – Luonnon Ystävä 29(2): 49–50. |
Salix caprea | raita | Kokemäki | Jansen, A. 1918: [Androdioikkinen raita Kokemäellä]. – Luonnon Ystävä 22(4): 110. |
Salix cinerea | tuhkapaju | Jääski | Komi, J. E. 1917: Yksikotinen paju [Jääski]. – Luonnon Ystävä 21(3): 105. |
Salix daphnoides | härmäpaju | Käkisalmi | Nordenstreng, A. 1917: Laatokan hiekkarannoilta [Salix acutifolia]. – Luonnon Ystävä 21(3): 103. |
Salix hastata | kalvapaju | Ii | Malvari, M. 1955: Kasvihavaintoja Iijoen suupuolella (PP). – Luonnon Tutkija 59(5): 155. |
Salix polaris | napapaju | Inari | Rintanen, T. 1962: Salix polaris Raututuntureilla (InL). – Luonnon Tutkija 66(4): 138. |
Salix pyrolifolia | talvikkipaju | Kuusamo | Aulamo, O. I. 1934: Salix pyrolifolia Kuusamossa. – Luonnon Ystävä 38(2): 64. |
Salix pyrolifolia | talvikkipaju | Kuusamo | Kalliola, R. 1948: [Talvikkipajun aitaus Kuusamon Liikasenvaarassa]. – Luonnon Tutkija 52: 132. |
Salix pyrolifolia | talvikkipaju | Kuusamo | Pesola, V. 1918a: [Salix pyrolifolia Led. Kuusamossa, uusi pajulaji Fennoskandialle]. – Luonnon Ystävä 22: 144. |
Salix sp. | paju | Helsinki | Hertz, M. 1931: Prolifioiva Salix-norkko [Helsinki]. – Luonnon Ystävä 35(4): 142. |
Salix sp. | paju | . | Hidén, I. 1931: [11 pajuristeymää Etelä-Suomessa 1919 – 24, det. B. Floderus]. – Luonnon Ystävä 35(4): 143. |
Salix sp. | paju | Tervola, Rovaniemi | Hidén, I. 1931: [14 pajuristeymää Tervolassa ja Rovaniemellä 1924, det. B. Floderus]. – Luonnon Ystävä 35(2): 77. |
Salix sp. | paju | Lappfjärd | Railonsala, A. 1932: Toiskertaista kukkimista pajulla [Salix nigricans × phylicifolia]. – Luonnon Ystävä 36(3): 109. |
Salix triandra | jokipaju | Hiitonen, I. 1939: [Salix triandra Karjalan kannaksella]. – Luonnon Ystävä 43(3): 119. | |
Salix triandra | jokipaju | Liminka | Huumonen, M. 1913: Arctophila fulva ja Salix triandra Temmesjokivarrella. – Luonnon Ystävä 17(3): 131. |
Sambucus racemosa | terttuselja | Helsingin Vanhakaupunki | Erkamo, V. 1945: Rehevää kasvua. – Luonnon Ystävä 49(6): 252. |
Sambucus racemosa | terttuselja | Joensuu | Lehväslaiho, P. 1965: Lonicera coerulea Joensuussa (PK). – Luonnon Tutkija 69(3): 123. |
Sambucus racemosa | terttuselja | Hiitola | Räsänen, V. 1929: Uusi happomarjapensaan luonnonvarainen löytö Laatokan Karjalasta. – Luonnon Ystävä 33: 221–222. |
Sambucus racemosa | terttuselja | Kouvola | Ulvinen, A. 1930: Kasvifenologisia havaintoja Kouvolasta 1930. – Luonnon Ystävä 34(2): 69. |
Scandosorbus (Sorbus) intermedia | ruotsinpihlaja | . | Kaikko, J. 1939: Sorbus fennican Fr. ja suecican Krok. tuntomerkeistä. – Luonnon Ystävä 43(1): 37. |
Sequoiadendron giganteum | mammuttipetäjä | Anonyymi 1901: Viimeiset mammuttipetäjät. – Luonnon Ystävä 5(1): 21. | |
Sorbaria (Spiraea) sorbifolia | viitapihlaja-angervo | Kouvola | Ulvinen, A. 1930: Kasvifenologisia havaintoja Kouvolasta 1930. – Luonnon Ystävä 34(2): 69. |
Sorbus aucuparia | kotipihlaja | Sääksmäki | Anonyymi 1942: [Ryhmä kynäjalavia ja iso pihlaja rauhoitettu Sääksmäen Ikkalassa]. – Luonnon Ystävä 46(1): 36. |
Sorbus aucuparia | kotipihlaja | Erkamo, V. 1939: Pihlaja jalavan epifyyttinä. – Luonnon Ystävä 43(5-6): 224–225. | |
Sorbus aucuparia | kotipihlaja | Erkamo, V. 1942: Pihlaja hemifyyttinä. – Luonnon Ystävä 46(4): 147–148. | |
Syringa vulgaris | pihasyreeni | C-H., S. 1917: Suuria sireenin lehtiä. – Luonnon Ystävä 21(6): 205. | |
Syringa vulgaris | pihasyreeni | Karjalohja | Saalas, U. 1927: [Syreenin yhteenkasvaneet lehdet Karjalohjalla]. – Luonnon Ystävä 31(1): 62. |
Syringa vulgaris | pihasyreeni | Nokia | Vuori, P. 1946: Haaraisia syreenin lehtiä Nokialla. – Luonnon Ystävä 50(4): 127. |
Taxodium distichum | floridansuosypressi | Anonyymi 1900: [Maailman vanhin puu, Guatemala]. – Luonnon Ystävä 4(2): 50. | |
Taxus baccata | euroopanmarjakuusi | Lohja | Abt, K. 1916: [Marjakuusi Lohjalla]. – Luonnon Ystävä 20(3): 119. |
Taxus baccata | euroopanmarjakuusi | Jomala | Anonyymi 1943: Luonnonsuojelualueita Ahvenanmaalle. – Luonnon Tutkija 47(3): 83. |
Thymus serpyllum | kangasajuruoho | Hanko | Liro, J. I. 1931: [Äkämiä ajuruoholla Hangossa]. – Luonnon Ystävä 35(6): 204. |
Thymus serpyllum | kangasajuruoho | Eno | Tikkanen, A. 1903: Thymus serpyllum f. albiflora [Eno]. – Luonnon Ystävä 7(9): 223. |
Tilia cordata | metsälehmus | Sääksmäki, Humppila, Nokia | Anonyymi 1944: Rauhoitettuja puita [Sääksmäki, Humppila, Nokia]. – Luonnon Ystävä 48(1): 75. |
Tilia cordata | metsälehmus | Haapamäki | Gröndahl, O. A. 1933: Niinipuu Haapamäellä. – Luonnon Ystävä 37(6): 217. |
Tilia cordata | metsälehmus | Evo | Hertz, M. 1928: Heterofyliaa Tilia grandifolia’ssa [Evo]. – Luonnon Ystävä 32(1): 28. |
Tilia cordata | metsälehmus | Hämet-Ahti, L. 1992: Mikä tappaa kaupunkikimalaisia: lehmusten myrkyllinen mesi vai nälkä. – Luonnon Tutkija 96(4): 147. | |
Tilia cordata | metsälehmus | Pieksämäki | Jäntti, T. 1931: Niinipuu Pieksämäellä. – Luonnon Ystävä 35(5): 168. |
Tilia cordata | metsälehmus | Valkeakoski | Kivirikko, K. E. 1922: Annilan niemen jättiläis-lehmukset ja jalavat. – Luonnon Ystävä 26(6): 146–147. |
Tilia cordata | metsälehmus | Orimattila | Linkola, A. 1917: Lehtokasveja Orimattilassa. – Luonnon Ystävä 21(3): 101–103. |
Tilia cordata | metsälehmus | Hirvensalmi | Linkola, K. 1940: Hirvensalmen iso lehmus. – Luonnon Ystävä 44(1-3): 62–63. |
Tilia cordata | metsälehmus | Laukaa, Laitila | Mikkola, J. M. 1931: Jalojen lehtipuiden kasvupaikkoja. – Luonnon Ystävä 35(5): 168. |
Tilia cordata | metsälehmus | Konnevesi | Pynninen, A. 1956: Lisätietoja Konneveden pitäjän (PH) lehmuksista (Tilia cordata Mill.). – Luonnon Tutkija 60(3): 94. |
Tilia cordata | metsälehmus | Konnevesi | Pynnönen, A. 1935: Lehtokasveja Konnevedellä. – Luonnon Ystävä 39(4): 145. |
Tilia cordata | metsälehmus | Konnevesi | Pynnönen, A. 1956: Lisätietoja Konneveden pitäjän (PH) lehmuksista (Tilia cordata Mill.). – Luonnon Tutkija 60(3): 94. |
Tilia cordata | metsälehmus | Joutsa | Riihiaho, E. 1940: Jalojen lehtipuiden esiintymisestä Joutsassa [vaahtera, lehmus]. – Luonnon Ystävä 44(4): 101. |
Tilia cordata | metsälehmus | Espoo | Saxén, R. 1943: Kaunis niinipuuryhmä Espoon Lahnuksessa. – Luonnon Ystävä 47(3): 83. |
Tilia cordata | metsälehmus | Jäppilä, Suonenjoki | Siivonen, L. 1936: Tietoja lehmuksen esiintymisestä Keski-Savossa. – Luonnon Ystävä 40(6): 184–185. |
Tilia cordata | metsälehmus | Lammi | Soveri, J. 1934: Lisätietoja Lammin pitäjä kasvistosta. – Luonnon Ystävä 38(4): 100–101. |
Tilia cordata | metsälehmus | Karttula | Suhonen, P. 1916a: Niinipuun kasvupaikkoja Karttulasta. – Luonnon Ystävä 20(1): 26–27. |
Tilia cordata | metsälehmus | Rantasalmi | Suomalainen, E. W. 1907: Suuri lehmus. – Luonnon Ystävä 11(11): 213. |
Tilia cordata | metsälehmus | Taipalsaari | Toivari, L. 1947: Lehmuksen esiintymisestä Taipalsaaren Orjainniemessä. – Luonnon Tutkija 51(3): 102. |
Tilia cordata | metsälehmus | Joutseno | Toivari, L. 1949: Rehevä jalojen lehtipuiden esiintymä Joutsenon Muukonsaaressa. – Luonnon Tutkija 53(1): 21–22. |
Tilia cordata | metsälehmus | Kökar, Saltvik | Valle, K. J. 1955: Uusi lehmuksen kasvupaikka Ahvenanmaalla. – Luonnon Tutkija 59(1): 29. |
Ulmus glabra | vuorijalava | Nilisä | Anonyymi 1942: [Matolammen vuorijalava]. – Luonnon Ystävä 46(1): 36. |
Ulmus glabra | vuorijalava | Nilsiä | Anonyymi 1942: [Vuorijalava rauhoitettu Nilsiän Matolammella]. – Luonnon Ystävä 46(1): 36. |
Ulmus glabra | vuorijalava | Sääksmäki, Humppila, Nokia | Anonyymi 1944: Rauhoitettuja puita [Sääksmäki, Humppila, Nokia]. – Luonnon Ystävä 48(1): 75. |
Ulmus glabra | vuorijalava | Vihti | Anonyymi 1947: Laukkamäen vuorijalavalehto Vihdissä rauhoitetaan. – Luonnon Ystävä 47(1): 26. |
Ulmus glabra | vuorijalava | Korpilahti | Anonyymi 1947: Uusi vuorijalavan löytöpaikka [Korpilahti]. – Luonnon Tutkija 51(4): 144. |
Ulmus glabra | vuorijalava | Raisio | Auer, A. V. 1939: Eräs luonnonvaraisen vuorijalavan (Ulmus scabra Mill.) löytö Raisiossa. – Luonnon Ystävä 39(3): 88–89. |
Ulmus glabra | vuorijalava | Hollola | Haikonen, V. 1976: Vuorijalava Hollolassa. – Luonnon Tutkija 80(3): 85. |
Ulmus glabra | vuorijalava | Kalvola | Hinneri, S. 1963: Vuorijalavametsikkö Kalvolassa. – Luonnon Tutkija 67(5): 182. |
Ulmus glabra | vuorijalava | Korpilahti | Koskimies, A. E. & Rousi, A. 1947: Uusi vuorijalavan löytöpaikka [Korpilahti]. – Luonnon Tutkija 51(4): 144. |
Ulmus glabra | vuorijalava | Kanganiemi | Kytöniemi, A. 1947: Sinivuoren vuorijalava elää yhä. – Luonnon Tutkija 51(3): 102. |
Ulmus glabra | vuorijalava | Torasjärvi | Söyrinki, N. 1943: Jalavalajien levinneisyydestä Itä-Karjalassa. – Luonnon Ystävä 47(4): 113. |
Ulmus glabra | vuorijalava | Helsinki | Toivari, L. 1936: Jalavan lehtiepämuodostuma. – Luonnon Ystävä 40(6): 185. |
Ulmus laevis | kynäjalava | Pälkäne | Ahonen, I. 1935: Kynäjalava (Ulmus laevis) Pälkäneen Sappeessa. – Luonnon Ystävä 39(4): 125–126. |
Ulmus laevis | kynäjalava | Sääksmäki | Anonyymi 1942: [Ryhmä kynäjalavia ja iso pihlaja rauhoitettu Sääksmäen Ikkalassa]. – Luonnon Ystävä 46(1): 36. |
Ulmus laevis | kynäjalava | Tyrväntö | Anonyymi 1942: [Suuri kynäjalava ja muutama terva- ja harmaalepän risteymä rauhoitettu Tyrvännön Mälkiäisissä]. – Luonnon Ystävä 46(1): 36. |
Ulmus laevis | kynäjalava | Sääksmäki, Humppila, Nokia | Anonyymi 1944: Rauhoitettuja puita [Sääksmäki, Humppila, Nokia]. – Luonnon Ystävä 48(1): 75. |
Ulmus laevis | kynäjalava | Valkeakoski | Kivirikko, K. E. 1922: Annilan niemen jättiläis-lehmukset ja jalavat. – Luonnon Ystävä 26(6): 146–147. |
Ulmus laevis | kynäjalava | Vanajavesi | Linkola, K. 1934: [Kynäjalava Vanajaveden seuduilla]. – Luonnon Ystävä 38(4): 145. |
Ulmus laevis | kynäjalava | Hiitola | Räsänen, V. 1937: Kynäjalava Laatokan-Karjalassa. – Luonnon Ystävä 41(2): 79–80. |
Ulmus laevis | kynäjalava | Torasjärvi | Söyrinki, N. 1943: Jalavalajien levinneisyydestä Itä-Karjalassa. – Luonnon Ystävä 47(4): 113. |
Useita lajeja | Useita lajeja | Anonyymi 1901: Muutamien puulajien ikä. – Luonnon Ystävä 5(1): 21–22. | |
Useita lajeja | Useita lajeja | Anonyymi 1904: Sadepuu [Meksiko]. – Luonnon Ystävä 8(9-10): 213. | |
Useita lajeja | Useita lajeja | Kitee | Jääskeläinen, V. 1909: Puiden nimiä Kiteellä. – Luonnon Ystävä 13(2): 82. |
Useita lajeja | Useita lajeja | Kalliola, R. 1941: Ruotsin jättiläispuut. – Luonnon Ystävä 45(2): 65. | |
Useita lajeja | Useita lajeja | Kihlman, A. O. 1900: [Puiden suojelusta Saksassa]. – Luonnon Ystävä 4(10): 234–235. | |
Useita lajeja | Useita lajeja | Vaasa | Vainio, I. 1943: Vaasan puistojen pakkasvauroista. – Luonnon Ystävä 47(3): 72–73. |
Vaccinium myrtillus | kangasmustikka | Rauma | Alho, A. 1904: Valkeita mustikoita [Rauma]. – Luonnon Ystävä 8(11): 286. |
Vaccinium myrtillus | kangasmustikka | Luumäki | Anonyymi 1910: Valkeita mustikoita (Vaccinium myrtillus var. leucocarpum Dumort.). – Luonnon Ystävä 14(4): 168. |
Vaccinium myrtillus | kangasmustikka | Tammela | Anonyymi 1935: Valkoisia mustikoita [Forssan lehti; Kaukijärvi]. – Luonnon Tutkija 39(1): 30. |
Vaccinium myrtillus | kangasmustikka | Kemi | Anonyymi 1945: Valkoisia mustikoita [Kemi]. – Luonnon Ystävä 49(1): 37. |
Vaccinium myrtillus | kangasmustikka | Kemi | Huumonen, M. 1918: Vaccinium myrtillus f. leucocarpa Kemissä. – Luonnon Ystävä 22(6): 164. |
Vaccinium myrtillus | kangasmustikka | Haapamäki | Lansa, V. 1948: Vaaleita mustikoita. – Luonnon Tutkija 52(4): 130. |
Vaccinium myrtillus | kangasmustikka | Lempäälä | Sotavalta, O. 1934: Valkomarjainen mustikka. – Luonnon Ystävä 38(6): 215. |
Vaccinium myrtillus | kangasmustikka | Muonio | Teivainen, L. 1950: Pitkiä mustikan ja puolukan varpuja pohjois-Suomesta. – Luonnon Tutkija 54(1): 24. |
Vaccinium myrtillus × vitis-idaea | kangasmustikka x kangaspuolukka | Pori | Vaahtoranta, I. 1967: Vaccinium myrtillus × vitis-idaea, mustikan ja puolukan risteymä, Suomessa [Pori]. – Luonnon Tutkja 71(1): 22. |
Vaccinium uliginosum | taigajuolukka | myrkyllisyys | Wecksell, J. A. 1922: Juolukan myrkyllisyys. – Luonnon Ystävä 26(2): 28–29. |
Vaccinium vitis-idaea | taigapuolukka | Ylitornio | Anonyymi 1945: Valkoisia puolukoita [Ylitornio]. – Luonnon Ystävä 49(1): 37. |
Vaccinium vitis-idaea | taigapuolukka | Kuhmoinen | Böök, A. Th. 1903: Vaccinium vitis idaea f. leucocarpa. – Luonnon Ystävä 7(9): 223. |
Vaccinium vitis-idaea | taigapuolukka | Joutseno, Ruokolahti, Helsingin pitäjä | Hidén, I. 1921: Toistamiseen kukkivia kasveja. – Luonnon Ystävä 25(6): 161. |
Vaccinium vitis-idaea | taigapuolukka | Uusikaupunki | Kaikko, J. 1939: Havaintoja eräitten kasvien hedelmien kypsymisajasta. – Luonnon Ystävä 43(1): 37. |
Vaccinium vitis-idaea | taigapuolukka | Siilijärvi | Korhonen, L. 1931: Puolukan kukka sienen muuntelemana. – Luonnon Ystävä 35(5): 172. |
Vaccinium vitis-idaea | taigapuolukka | Ilmajoki | Lahti, O.1936: Valkopuolukka (Vaccinium vitis-idaea f. leucocarpum) Ilmajoella. – Luonnon Ystävä 40(6): 186. |
Vaccinium vitis-idaea | taigapuolukka | Ylitornio | Reuter, E. 1908: Valkoisia puoloja. – Luonnon Ystävä 12(3): 103–104. |
Vaccinium vitis-idaea | taigapuolukka | Simo | Räsänen, V. 1947: Punakukkainen puolukka. – Luonnon Tutkija 51(1): 25. |
Vaccinium vitis-idaea | taigapuolukka | Muonio | Teivainen, L. 1950: Pitkiä mustikan ja puolukan varpuja pohjois-Suomesta. – Luonnon Tutkija 54(1): 24. |
Vaccinium vitis-idaea | taigapuolukka | Kuhmoinen | Vanamo, K. 1907: Valkoisia puolukoita. – Luonnon Ystävä 11(11): 214. |
Vaccinium vitis-idaea | taigapuolukka | Jyväskylä | Vuori, P. 1949: Puolukan (Vaccinium vitis-idaea) uusintakukinta. – Luonnon Tutkija 53(3): 92. |
Vaccinium vitis-idaea | taigapuolukka | Jyväskylä | Vuori, P. 1949: Puolukan jälkikukintaa. – Luonnon Tutkija 53(1): 22. |
Vaccinium-vitis-idaea | taigapuolukka | Sakkula | Hidén, I. 1921: Toistamiseen kukkivia kasveja. – Luonnon Ystävä 25(6): 161. |
Vibunum opulus | koiranheisi | Rovaniemi | Leivo, L. 1919: Heisipensaan pohjoisraja. – Luonnon Ystävä 23(1): 15. |
Vibunum opulus | koiranheisi | Oulainen | Parvela, A. A. 1919: Vaateliaiden pensaiden kasvipaikkoja Oulaisissa. – Luonnon Ystävä 23(6): 158–159. |
Vibunum opulus | koiranheisi | Konnevesi | Pynninen, A. 1956: Koiranheisi (Vibunrnum opulus L.) häviämässä Konneveden pitäjästä (PH). – Luonnon Tutkija 60(3): 94. |
Vibunum opulus | koiranheisi | Konnevesi | Pynnönen, A. 1935: Lehtokasveja Konnevedellä. – Luonnon Ystävä 39(4): 145. |
Vibunum opulus | koiranheisi | Konnevesi | Pynnönen, A. 1956: Koiranheisi (Viburnum opulus) häviämässä Konneveden pitäjästä (PH). – Luonnon Tutkija 60(3): 94. |
Vibunum opulus | koiranheisi | Joutseno | Toivari, L. 1949: Rehevä jalojen lehtipuiden esiintymä Joutsenon Muukonsaaressa. – Luonnon Tutkija 53(1): 21–22. |
Vibunum opulus | koiranheisi | Keminmaa | Vallenius O. 1925: Kukkiva Viburnum opulus, Saarenkylä. – Luonnon Ystävä 29(4): 104. |
Viscum album | euroopanmisteli | Linkola, K. 1912b: [Mistelin rauhoitus Mälarin seudulla]. – Luonnon Ystävä 16(3): 106. |