Dendrologiaa Luonnon Ystävässä ja Tutkijassa – tieteellisten nimien mukaan

Järjestä suomenkielisten nimien mukaan | Järjestä julkaisuvuoden mukaan| Takaisin

Tieteellinen nimiSuomenkielinen nimiPitäjä Luonnon Ystävä – Luonnon Tutkija PIENIÄ TIETOJA – TIEDONANTOJA
Abies sibirica siperianpihtaEvo Levander, K. M. 1914: Tutkittavia metsikköjä. – Luonnon Ystävä 18(6): 225–226.
Acer platanoides metsävaahteraNummi, Vihti Anonyymi 1936: Juhlallisia puita [Nummi kuusi, koivu, Vihti vaahtera]. – Luonnon Ystävä 40(6): 182.
Acer platanoides metsävaahteraHelsingin Vanhakaupunki Erkamo, V. 1945: Rehevää kasvua. – Luonnon Ystävä 49(6): 252.
Acer platanoides metsävaahteraKerimäki, Savonranta Haapajoki, T. 1955: Vaahtera (Acer platanoides) luonnonvaraisena Kerimäellä ja Savonrannalla. – Luonnon Tutkija 58(5): 157.
Acer platanoides metsävaahteraJyväskylä Helle, L. 1916: Vaahteran home, Unicula aceris. – Luonnon Ystävä 20(3): 110.
Acer platanoides metsävaahteraMäntsälä Korhonen, L. 1952: Vaahtera (Acer platanoides) Mäntsälän pitäjässä (U). – Luonnon Tutkija 56(4): 92.
Acer platanoides metsävaahteraJoensuu Lehväslaiho, P. 1965: Lonicera coerulea Joensuussa (PK). – Luonnon Tutkija 69(3): 123.
Acer platanoides metsävaahteraJoutsa Riihiaho, E. 1940: Jalojen lehtipuiden esiintymisestä Joutsassa [vaahtera, lehmus]. – Luonnon Ystävä 44(4): 101.
Acer platanoides metsävaahteraHelsinki Saarnijoki, S. 1940: Havaintoja ulkovalaistuksen aiheuttamasta epäsäännöllisyydestä puistopuiden lehtien karisemisessa. – Luonnon Ystävä 44(5-6): 144–145.
Acer platanoides metsävaahteraHiitola Salminen, L. 1931: Vaahtera Hiitolassa. – Luonnon Ystävä 35(5): 168.
Acer platanoides metsävaahteraOtava Siivonen, L. & Siivonen, S. 1939: Acer platanoides alkuperäisenä (?) Puulaveden rannalla Otavassa (PS). – Luonnon Ystävä 43(3): 114.
Acer platanoides metsävaahteraJoutseno Toivari, L. 1949: Rehevä jalojen lehtipuiden esiintymä Joutsenon Muukonsaaressa. – Luonnon Tutkija 53(1): 21–22.
Acer platanoides metsävaahteraIkaalinen Valanne, R. & Valanne, K. 1967: Liuskalehtinen vaahtera Ikaalisissa. – Luonnon Tutkja 71(1): 25.
Aesculus hippocastaneum balkaninhevoskastanjaHelsinki Saarnijoki, S. 1940: Havaintoja ulkovalaistuksen aiheuttamasta epäsäännöllisyydestä puistopuiden lehtien karisemisessa. – Luonnon Ystävä 44(5-6): 144–145.
Alnus glutinosa tervaleppäHaukipudas Helaakoski, A. R. 1899: [Tervaleppä Haukiputaalla]. – Luonnon Ystävä 3(7-9): 139.
Alnus glutinosa tervaleppäRantasalmi Hidén, I. 1931: [Alnus glutinosa f. quercifolia Rantasalmella]. – Luonnon Ystävä 35(2): 74.
Alnus glutinosa tervaleppä Huumonen, M. 1916: Tervalepän pohjoisraja [Kemi]. – Luonnon Ystävä 20(4): 149.
Alnus glutinosa tervaleppäKemi Huumonen, M. E. 1919: Tervalepän pohjoisraja [Kemi mlk]. – Luonnon Ystävä 23(1): 15.
Alnus glutinosa tervaleppä Kujala, V. 1920: Kehoitus tietojen keräämiseen tervalepän levinneisyydestä. – Luonnon Ystävä 24(4-5): 89.
Alnus glutinosa tervaleppäHaukipudas Merikallio, E. 1911: [Tervaleppä Haukiputaalla]. – Luonnon Ystävä 15(5): 220.
Alnus glutinosa tervaleppäOulainen, Liminka, Paavola, Piippola Parvela, A. A. 1920: Tervalepän esiintymisestä Pohjanmaalla. – Luonnon Ystävä 24(6): 103–104.
Alnus glutinosa tervaleppäPudajärvi Parvela, A. A. 1921: Tervaleppä (Alnus glutinosa) Pudajärvellä. – Luonnon Ystävä 25(6): 162.
Alnus glutinosa tervaleppäEspoo Pesola, V. A. 1946: Suuri tervaleppä (Alnus glutinosa) Espoossa. – Luonnon Ystävä 50(1): 28.
Alnus glutinosa tervaleppäVirolahti Rintanen, T. 1965: Liuskalehtinen tervaleppä Virolahdella (EK). – Luonnon Tutkija 69(3): 122.
Alnus glutinosa tervaleppäEspoo Sandberg, A. 1936: Suuri tervaleppä [Espoo]. – Luonnon Ystävä 40(3): 93.
Alnus glutinosa tervaleppäTaivalkoski Söyrinki, N. 1941: Tervaleppä (Alnus glutinosa) Taivalkoskella (Ks). – Luonnon Ystävä 45(5-6): 215–216.
Alnus glutinosa tervaleppäIitti Taarna, J. 1964: Liuskalehtinen tervaleppä, Alnus glutinosa f. lobulata Larsson, Iitissä (EH). – Luonnon Tutkija 68(2): 79–80.
Alnus glutinosa x incana hybridileppäTyrväntö Anonyymi 1942: [Suuri kynäjalava ja muutama terva- ja harmaalepän risteymä rauhoitettu Tyrvännön Mälkiäisissä]. – Luonnon Ystävä 46(1): 36.
Alnus incana harmaaleppäVantaa Hahl, E. 1930: Harmaa leppä kukalla tammikuussa [Vantaa]. – Luonnon Ystävä 34(2): 69.
Alnus incana harmaaleppäRovaniemi, Sonkajärvi, Sakkula, Sonkajärvi, Piikkilä, Sakkula Hidén, I. 1925: Tietoja tuulenpesän esiintymisestä. –Luonnon Ystävä 29(4): 106–107.
Alnus incana harmaaleppäEspoo Hidén, I. 1933: [Harmaalepän faskiaatio Espoossa]. – Luonnon Ystävä 37(4): 152.
Alnus incana harmaaleppäRiihimäki Hilli, A. 1931: Albikatiomuotoja [Riihimäki]. – Luonnon Ystävä 34(6): 228.
Alnus incana harmaaleppäSotkamo Kihlman, A. O. 1900: [Alnus incana microphylla Sotkamossa]. – Luonnon Ystävä 4(10): 233.
Alnus incana harmaaleppäMäntsälä Korhonen, L. 1949: Liuskalehtinen harmaaleppä. – Luonnon Tutkija 54(4): 127.
Alnus incana harmaaleppäSotkamo Kotilainen, M. J. 1945: [Alnus incana f. bipinnatifida Sotkamossa]. – Luonnon Ystävä 49(6): 258.
Alnus incana harmaaleppäAlavus Railonsala, A. 1937: Eräitä poikkeavia kasvimuotoja.–Luonnon Ystävä 41(3): 112–113.
Alnus incana harmaaleppäTampere Saarnijoki, S. 1937a: Eräitä albikaatioita. – Luonnon Ystävä 41(3): 111.
Alnus incana harmaaleppäHamina Suominen, T. 1957: Eräs harmaalepän laakauma. – Luonnon Tutkija 61(4): 123.
Alnus incana harmaaleppäKitee Tiainen, O. 1952: Liuskalehtinen harmaaleppä (Alnus incana) Kiteellä (PK). – Luonnon Tutkija 56(1): 30.
Alnus incana harmaaleppäKouvola Ulvinen, A. 1930: Kasvifenologisia havaintoja Kouvolasta 1930. – Luonnon Ystävä 34(2): 69.
Alnus incana harmaaleppäHelsingin pitäjä Walli, O. 1925: Harmaa leppä kukalla tammikuussa. – Luonnon Ystävä 29(4): 104.
Alnus incana harmaaleppäPyhäjärvi Wecksell, J. A. 1917: Alnus incana pinnatipartita [Pyhäjärvi UL]. – Luonnon Ystävä 21(3): 105.
Andromeda polifolia suokukkaSakkula Hidén, I. 1921: Toistamiseen kukkivia kasveja. – Luonnon Ystävä 25(6): 161.
Berberis vulgaris ruostehappomarjaHiitola Räsänen, V. 1929: Uusi happomarjapensaan luonnonvarainen löytö Laatokan Karjalasta.–Luonnon Ystävä 33: 221–222.
Berberis vulgaris ruostehappomarjaLapua Schalin, T. 1899: [Berberiksen luotin liike]. – Luonnon Ystävä 2(7-9): 139.
Betula nana vaivaiskoivuRovaniemi, Sonkajärvi, Sakkula, Sonkajärvi, Piikkilä, Sakkula Hidén, I. 1925: Tietoja tuulenpesän esiintymisestä.–Luonnon Ystävä 29(4): 106–107.
Betula nana vaivaiskoivuKuusamo Hilli, A. 1931: Tuulenpesä vaivaiskoivussa [Kuusamo]. – Luonnon Ystävä 34(6): 228.
Betula pendula rauduskoivuNokia Anonyymi 1941: [Betula verrucosa f. bircalensis rauhoitettu Nokialla]. – Luonnon Ystävä 45(2): 71.
Betula pendula rauduskoivuRymättylä Ensiö, A. 1911: [Betula verrucosa f. arbuscula Rymättylässä]. – Luonnon Ystävä 15(2): 75.
Betula pendula rauduskoivuMyrskylä Hagfors, M. 1916: Kasvitietoja Myrskylästä [Betula verrucosa lus. dalecarlica]. – Luonnon Ystävä 20(4): 150.
Betula pendula rauduskoivuMyrskylä Hagfors, M. 1916: Kasvitietoja Myrskylästä [Betula verrucosa lus. lobulata]. – Luonnon Ystävä 20(4): 150.
Betula pendula rauduskoivu Hagman, M. 1964: [Hies- ja rauduskoivun inkompatibiliteetti]. – Luonnon Tutkija 68: 139.
Betula pendula rauduskoivuJokioinen Pesola, V. A. 1949: Jättiläiskoivu Jokioisissa. – Luonnon Tutkija 53(5): 150–151.
Betula pendula rauduskoivuHelsinki Saarnijoki, S. 1940: Havaintoja ulkovalaistuksen aiheuttamasta epäsäännöllisyydestä puistopuiden lehtien karisemisessa. – Luonnon Ystävä 44(5-6): 144–145.
Betula pendula rauduskoivuTampere Salokas, M. 1909: Koivu, joka kantaa kaksihaaraisia lehtiä. – Luonnon Ystävä 13(4): 153–154.
Betula pendula rauduskoivuLuhanka Teivainen, L. 1951: Rauduskoivun (Betula verrucosa) lehtien lukumäärä. – Luonnon Tutkija 55(4): 135.
Betula pubescens hieskoivuUtsjoki Airimo, M. 1963: Tunturikoivun korkeuden aleneminen metsänrajaa lähestyttäessä Utsjoen Karigasnjarga-Ailigaksella. – Luonnon Tutkija 67(5): 182–183.
Betula pubescens hieskoivuRaisio Auer, A. V. 1935: Nokkoslehtinen koivu [Betula sp. f. urticifolia (Spach) Gunnarss.] Raisiossa. – Luonnon Ystävä 39(6): 184–185.
Betula pubescens hieskoivu Hagman, M. 1964: [Hies- ja rauduskoivun inkompatibiliteetti]. – Luonnon Tutkija 68: 139.
Betula pubescens hieskoivuKuopio Lönnbohm, O. A. F. 1914: Uusi koivumuunnos Kuopiosta [Betula odorata var ehrythera thera f.m.]. – Luonnon Ystävä 18(4): 176.
Betula pubescens hieskoivuYlikiiminki Mäkirinta, A.-M. & Similä, A. 1980: Punalehtinen koivu Ylikiimingissä (PP) – Luonnon Tutkija 84(2): 89.
Betula pubescens hieskoivuVantaa Pesola, V. A. 1975: Huono-onninen pienilehtinen koivu. – Luonnon Tutkija 79(4): 122.
Betula pubescens hieskoivuHämeenlinna Saarnijoki, S. 1941: ”Ilmajuuria” ylhäällä koivun rungolla. – Luonnon Ystävä 45(2): 67.
Betula pubescens hieskoivuHelsinki Saarnijoki, S. 1942: Norkkosikermiä koivussa. – Luonnon Ystävä 46(2): 68.
Betula pubescens hieskoivuTeuva Seppä, H. 1908: Omituinen koivu [Teuva]. – Luonnon Ystävä 12(5): 175–176.
Betula pubescens hieskoivu Tuomikoski, R. 1945: Uusi fennoskandinen koivulaji [Norja, Betula callosa]. – Luonnon Ystävä 49(5): 183–184.
Betula sp. koivuAkaa Anonyymi 1916: Harvinaisen kaunis koivu [Akaa]. – Luonnon Ystävä 20(3): 109.
Betula sp. koivuTammela Anonyymi 1917: Suuri koivu [Tammela]. – Luonnon Ystävä 21(1): 30.
Betula sp. koivuNummi, Vihti Anonyymi 1936: Juhlallisia puita [Nummi kuusi, koivu, Vihti vaahtera]. – Luonnon Ystävä 40(6): 182.
Betula sp. koivu Hidén, I. 1922: Omituinen kasvettuma koivussa. – Luonnon Ystävä 26(2): 27.
Betula sp. koivu Hintikka, T. J. 1946: Harvinainen koivumuodostuma. – Luonnon Ystävä 50(4): 126–127.
Betula sp. koivuHämeenlinna Kalliola, R. 1942: Tuuli liteähköjen koivunrunkojen aiheuttajana. – Luonnon Ystävä 46(5): 183–184.
Betula sp. koivuKäkisalmi Kujala, V. 1944: Pallomaisia puupahkoja koivun oksissa [Eriophyes rudis]. – Luonnon Ystävä 48(4): 163–164.
Betula sp. koivu Oksala, T. 1945: Triploideja jättiläiskoivuja Ruotsissa. – Luonnon Ystävä 49(2): 66–67.
Betula sp. koivuLohja Pesola, V. A. 1916: Omituinen puu Lohjan Jalassaaressa [Koivu ja tammi]. – Luonnon Ystävä 20(4): 149.
Betula sp. koivuKuolajärvi Pesola, V. A. 1918: Koivu ja kuusi yhteenkasvaneina [Kuolajärvi]. – Luonnon Ystävä 22(1-3): 66.
Betula sp. koivuKristiina Railonsala, A. 1933: Betula concinna × pubescens *suecica × verrucosa f. ad Ostrogothiam Gunnarss. Kristiinassa. – Luonnon Ystävä 37(6): 217.
Betula sp. koivuLoimaa Salo, N. T. 1956: Harvinaisia puita Loimaalla (St). – Luonnon Tutkija 60(2): 57–58.
Betula sp. koivuHelsinki Seinäjokelainen, A. 1931: Juuria koivun latvassa. – Luonnon Ystävä 35(2): 69–70.
Betula sp. koivu Seinäjokelainen, A. I. 1931: [Oksaan kiinni kasvanut koivun juuri]. – Luonnon Ystävä 35(2): 76.
Betula sp. koivuPieksämäki Siivonen, L. 1935: Nokkoslehtinen koivu. – Luonnon Ystävä 39(1): 27.
Betula sp. koivuJuuka Vaartaja, O. 1949: Koivun juuria sen itsensä sisään, lahoon puuhun kasvaneina. – Luonnon Tutkija 53(1): 24–25.
Betula sp. koivuJääski Valle, K. 1913: [Iso pahka koivussa Jääskessä]. – Luonnon Ystävä 17(5): 202.
Betula sp. koivuPielisjärvi Wegelius, R. 1933: Koivu koivun sisässä. – Luonnon Ystävä 37(2): 68.
Caragana arborescens siperianhernepensasHeinola Rauhala, A. 1955: Maallemme uusia härmäsienten isäntökasveja. -Luonnon Tutkija 59(1): 29.
Caragana arborescens siperianhernepensasHiitola Räsänen, V. 1929: Uusi happomarjapensaan luonnonvarainen löytö Laatokan Karjalasta. – Luonnon Ystävä 33: 221–222.
Carpinus betulus euroopanvalkopyökkiMäntsälä Sairanen, M.-L. 1964: Carpinus betulus Mäntsälässä (U). – Luonnon Tutkija 68(3): 129.
Cassiope tetragona tunturiliekovarpioEnontekiö Valta, A. 1957: Liekovarpio, Cassiope tetragona, Ropilla (EnL). – Luonnon Tutkija 61(4): 123–124.
Chamaedaphne calyculata vaiveroKuusamo Jahkola, M. 1959: Kasvi kasvihavaintoja Pohjois-Kuusamosta. – Luonnon Ystävä 63(3): 92.
Chamaedaphne calyculata vaiveroVaala Metsävainio, K. 1930: Toistamiseen kukkivia kasveja [Vaala]. – Luonnon Ystävä 34(6): 227.
Chamaedaphne calyculata vaiveroEurajoki Seiskari, P. 1952: [Chamaedaphne calyculata Eurajoella]. – Luonnon Tutkija 56(1): 34.
Chamaedaphne calyculata vaiveroIkaalinen, Suomusjärvi, Perniö Simonsuuri, M. 1960: Chamaedaphne calyculatan levinneisyyskuva laajenemassa. – Luonnon Tutkija 64(4): 117–118.
Chamaedaphne calyculata vaiveroLempäälä Sotavalta, O. 1948: Vaivero (Chamaedaphne calyculata) Sääksmäen ja Lempäälän rajalla. – Luonnon Tutkija 52(4): 129.
Citrus sinensis appelsiiniappelsiini Saarioinen, H. 1910: Omituinen appelsiini. – Luonnon Ystävä 14(3): 122.
Citrus sinensis appelsiiniKemi Huumonen, M. E. 1917: Appelsiinipuu hedelmii Kemissä. – Luonnon Ystävä 21(2): 59.
Clematis sibirica siperiankärhöNurmes Ylimartimo, A. 1982: Siperiankärhöesiintymä Nurmeksessa. – Luonnon Tutkija 86(2): 94.
Coffea arabica arabiankahvi Kärki, E. 1929: Kotimaista kahvia. – Luonnon Ystävä 33(5): 176–177.
Coffea arabica arabiankahviKajaani Metsävainio, K. 1933: Kahvipensas kukkinut pihalla Kajaanissa. – Luonnon Ystävä 37(1): 21–22.
Corylus avellana euroopanpähkinäpensasJämsä Bastman, H. 1911: [Corylus avellanan subfossilisia hedelmiä Jämsästä]. – Luonnon Ystävä 15(5): 180.
Corylus avellana euroopanpähkinäpensasKeuruu, Multia Gröndahl, O. A. 1933: Vieläkin muinaispähkinäin löydöistä Keski-Suomessa. – Luonnon Ystävä 37(6): 218–219.
Corylus avellana euroopanpähkinäpensasHartola Järvinen, V. H. 1922: Pähkinäpensas Hartolassa. – Luonnon Ystävä 26(2): 50–51.
Corylus avellana euroopanpähkinäpensasUusikaupunki, Halikko, Uskela Kanerva, N. 1911: Muutamia tietoja pähkinäpensaasta ja sinivuokosta Varsinais-Suomessa. – Luonnon Ystävä 35(3): 15–16.
Corylus avellana euroopanpähkinäpensasLaukaa Kankainen, S. 1933: Subfossiileja pähkinöitä Laukaassa. – Luonnon Ystävä 37(6): 217–218.
Corylus avellana euroopanpähkinäpensasKäkisalmi Komonen, A. 1945: Viekä Käkisalmen pähkinäpensaista. – Luonnon Tutkija 49(5): 187–188.
Corylus avellana euroopanpähkinäpensasMäntsälä Korhonen, L. 1951: Tammi (Quercus robur) ja pähkinäpensas (Corylus avellana) Mäntsälän pitäjässä (U). – Luonnon Tutkija 55(1): 29.
Corylus avellana euroopanpähkinäpensasKangasala Korri, V. 1920: Pähkinäpensaan ja sinivuokon kasvupaikkoja. – Luonnon Ystävä 24(4-5): 88–89.
Corylus avellana euroopanpähkinäpensasJyväskylä Linkola, K. 1919: Kasvillisuudesta pähkinäpensaan entisillä kasvamispaikoilla Jyväskylässä. – Luonnon Ystävä 23(3): 80–81.
Corylus avellana euroopanpähkinäpensasKurkijoki Olsoni, K. G. 1917: Pähkinäpensas Kurkijoella. – Luonnon Ystävä 21(2): 58.
Corylus avellana euroopanpähkinäpensasIitti Puolanne, M. 1920: Yksinäinen pähkinäpensas Iitin pitäjässä. – Luonnon Ystävä 24(6): 102–103.
Corylus avellana euroopanpähkinäpensasSäkkijärvi Salo, N. 1937: Pähkinäpensas Säkkijärvellä. – Luonnon Ystävä 41(5): 196.
Corylus avellana euroopanpähkinäpensasMasku Silvola, T. 1957: Puumainen pähkinäpensas Maskussa (V). – Luonnon Tutkija 61(4): 123.
Corylus avellana euroopanpähkinäpensasLammi Soveri, J. 1934: Lisätietoja Lammin pitäjä kasvistosta. – Luonnon Ystävä 38(4): 100–101.
Corylus avellana euroopanpähkinäpensasJoutseno Toivari, L. 1949: Rehevä jalojen lehtipuiden esiintymä Joutsenon Muukonsaaressa. – Luonnon Tutkija 53(1): 21–22.
Corylus avellana euroopanpähkinäpensasKouvola Ulvinen, A. 1930: Kasvifenologisia havaintoja Kouvolasta 1930. – Luonnon Ystävä 34(2): 69.
Corylus avellana euroopanpähkinäpensasRauma Valle, K. J. 1918: Kasvitietoja Raumalta [Corylus avellana]. – Luonnon Ystävä 22(1–3): 67.
Corylus avellana euroopanpähkinäpensasJaakkima Zinck, K. 1917: Pähkinäpensas Jaakkimassa. – Luonnon Ystävä 21(3): 104.
Cotoneaster scandinavicus (integerrima) kalliotuhkapensasHanko Hidén, I. 1922: Kasvilöytöjä Hankoniemen kärjessä. – Luonnon Ystävä 26(2): 27–28.
Daphne mezereum lehtonäsiäOrimattila Linkola, A. 1917: Lehtokasveja Orimattilassa. – Luonnon Ystävä 21(3): 101–103.
Daphne mezereum lehtonäsiäOulainen Parvela, A. A. 1919: Vaateliaiden pensaiden kasvipaikkoja Oulaisissa. – Luonnon Ystävä 23(6): 158–159.
Daphne mezereum lehtonäsiäKonnevesi Pynnönen, A. 1935: Lehtokasveja Konnevedellä. – Luonnon Ystävä 39(4): 145.
Daphne mezereum lehtonäsiäKarttula Suhonen, P. 1916b: Näsiä Karttulasta. – Luonnon Ystävä 20(1): 27.
Daphne mezereum lehtonäsiäKarttula Suhonen, P. 1918: Näsiän (Daphne mezereum) löytöpaikkoja Karttulassa. – Luonnon Ystävä 22(1-3): 68–69.
Daphne mezereum lehtonäsiäJoutseno Toivari, L. 1949: Rehevä jalojen lehtipuiden esiintymä Joutsenon Muukonsaaressa. – Luonnon Tutkija 53(1): 21–22.
Daphne mezereum lehtonäsiäKouvola Ulvinen, A. 1930: Kasvifenologisia havaintoja Kouvolasta 1930. – Luonnon Ystävä 34(2): 69.
Dryas octopetala tunturilapinvuokkoSodankylä Rintanen, T. 1981: Dryas octopetalan erikoinen kasvupaikka Saariselällä. – Luonnon Tutkija 65(1): 20–21.
Erica tetralix nummikellokanervaLemland Anonyymi 1910: Erica tetralix Ahvenanmaalta. – Luonnon Ystävä 14(2): 82.
Erica tetralix nummikellokanervaKuhmo Tiikkainen, J. 1965: Kellokanerva, Erica tetralix L., löydetty Kuhmosta (Kn). – Luonnon Tutkija 69(3): 123.
Erica tetralix nummikellokanervaHämeenkyrö Vainio, I. 1937: Vanha muistitieto kellokanerva (Erica tetralix) -löydöstä. – Luonnon Ystävä 41(6): 229.
Fagus sylvatica lehtopyökkiHelsinki Erkamo, V. 1943: Komea pyökki pakkastalven uhrina. – Luonnon Ystävä 47(2): 49.
Fagus sylvatica lehtopyökkiTurku Linkola, K. 1926a: Pyökki kukkivana Turussa. – Luonnon Ystävä 30(4): 123–124.
Fagus sylvatica lehtopyökkiJyväskylä Linkola, K. 1926b: Pyökki Jyväskylässä. – Luonnon Ystävä 30(4): 124.
Frangula alnus korpipaatsamaJoutseno Toivari, L. 1949: Rehevä jalojen lehtipuiden esiintymä Joutsenon Muukonsaaressa. – Luonnon Tutkija 53(1): 21–22.
Fraxinus excelsior lehtosaarni. Aario, L. 1931: [Fraxinus excelsior, faskiaatio]. – Luonnon Ystävä 35(1): 35.
Fraxinus excelsior lehtosaarniTerijoki Karlsson, R. 1931: Saarni Terijoella. – Luonnon Ystävä 35(6): 197–198.
Fraxinus excelsior lehtosaarniPukkilassa Korhonen, L. 1949: Saarnen (Fraxinus excelsior) entinen kasvupaikka Pukkilassa. – Luonnon Tutkija 54(4): 127.
Fraxinus excelsior lehtosaarni. Lilja, A., Rytkönen, A. & Hantula, J. 2010: Saarnensurma levinnyt Suomeen. – Luonnon Tutkija 114(4): 131–132.
Hedlundia (Sorbus) hybrida suomenpihlaja. Kaikko, J. 1939: Sorbus fennican Fr. ja suecican Krok. tuntomerkeistä. – Luonnon Ystävä 43(1): 37.
Helianthemum nummularium kultapäivännouto. Hiitonen, I. 1954: Päivännoudon esiintymisestä Suomessa. – Luonnon Tutkija 58(2): 58.
Helianthemum nummularium kultapäivännoutoVaasa, Hausjärvi Vainio, I. 1954: Päivännouto (Helianthemum nummularium) Vaasassa. – Luonnon Tutkija 58(2): 57.
Hippophaë rhamnoides hopeatyrni. Suomalainen, P. 1947: [Tyrnin vitamiinipitoisuus]. – Luonnon Tutkija 51(3): 108–109.
Juniperus communis kotikatajaKangasala Anonyymi 1915: Komea kataja [Kangasala]. – Luonnon Ystävä 19(4): 153.
Juniperus communis kotikatajaSomero Anonyymi 1915: Komea kataja [Somero]. – Luonnon Ystävä 19(4): 153.
Juniperus communis kotikatajaKalvola Anonyymi 1941: [Suomen korkein kataja, 15 m, rauhoitettu Kalvolassa]. – Luonnon Ystävä 45(2): 71.
Juniperus communis kotikatajaTampere Anonyymi 1942: [Isot sypressimäiset katajat rauhoitettu Tampereen Villilässä]. – Luonnon Ystävä 46(1): 36.
Juniperus communis kotikatajaFinström Anonyymi 1942: Rauhoitettuja puita. – Luonnon Ystävä 46(3): 108.
Juniperus communis kotikatajaEspoo Hartman, G. 1917: Kaunis puunmuotoinen kataja [Espoo]. – Luonnon Ystävä 21(2): 74.
Juniperus communis kotikatajaRovaniemi, Sonkajärvi, Sakkula, Sonkajärvi, Piikkilä, Sakkula Hidén, I. 1925: Tietoja tuulenpesän esiintymisestä. – Luonnon Ystävä 29(4): 106–107.
Juniperus communis kotikatajaNastola Järvi, T. H. 1906: Nastolan kataja. – Luonnon Ystävä 10(8-9): 164.
Juniperus communis kotikatajaKalvola Meurman, O. 1915: Harvinaisen isoja katajia [Kalvola]. – Luonnon Ystävä 19(6): 213.
Juniperus communis kotikatajaRaisio Pesola, V. A. 1921: Suuri kataja [Raisio]. – Luonnon Ystävä 25(4): 100.
Juniperus communis kotikatajaHausjärvi Porkka, O. H. 1926: Komea kataja Hausjärvellä. – Luonnon Ystävä 30(5): 160.
Juniperus communis kotikatajaLappväärtti Railonsala, A. 1937: Eräitä poikkeavia kasvimuotoja. – Luonnon Ystävä 41(3): 112–113.
Juniperus communis kotikatajaPirkkala Ulvinen, A. 1926: Kaksi jättiläiskatajaa Pirkkalassa. – Luonnon Ystävä 30(3): 90.
Larix archangelica (sibirica) arkangelinlehtikuusi Anonyymi 1907: Siperialainen ja europalainen lehtikuusi. – Luonnon Ystävä 11(1): 15.
Larix archangelica (sibirica) arkangelinlehtikuusi Cajander, A. K. 1916: Edellisen johdosta [Lehtikuusen siemennys]. – Luonnon Ystävä 20(3): 109.
Larix archangelica (sibirica) arkangelinlehtikuusiPälgäjärvi Huuskonen, A. J. 1964: Siperialainen lehtikuusi, Larix sibirica, Länsi-Vienassa. – Luonnon Tutkija 68(3): 130.
Larix archangelica (sibirica) arkangelinlehtikuusiEvo Levander, K. M. 1914: Tutkittavia metsikköjä. – Luonnon Ystävä 18(6): 225–226.
Larix archangelica (sibirica) arkangelinlehtikuusiMaaninka R-nen, A. 1902: Lehtikuusia Maaningalla. – Luonnon Ystävä 6(11-12): 310.
Larix archangelica (sibirica) arkangelinlehtikuusiLepaa Wecksell, J. A. 1916: Lehtikuusen siemennys. – Luonnon Ystävä 20(3): 108.
Larix decidua euroopanlehtikuusi Anonyymi 1907: Siperialainen ja europalainen lehtikuusi. – Luonnon Ystävä 11(1): 15.
Larix decidua euroopanlehtikuusiEvo Levander, K. M. 1914: Tutkittavia metsikköjä. – Luonnon Ystävä 18(6): 225–226.
Lonicera caerulea sinikuusamaSalmi Huuskonen, A. J. 1946: Sinikuusama (Lonicera coerulea) löydetty Salmista. – Luonnon Ystävä 50(3): 96.
Lonicera caerulea sinikuusamaJoensuu Lehväslaiho, P. 1965: Lonicera coerulea Joensuussa (PK). – Luonnon Tutkija 69(3): 123.
Lonicera periclymenum ruotsinköynnöskuusamaKouvola Ulvinen, A. 1930: Kasvifenologisia havaintoja Kouvolasta 1930. – Luonnon Ystävä 34(2): 69.
Lonicera tatarica tataarikuusamaKouvola Ulvinen, A. 1930: Kasvifenologisia havaintoja Kouvolasta 1930. – Luonnon Ystävä 34(2): 69.
Lonicera xylosteum lehtokuusamaPielavesi Huuskonen, A. J. 1954: Kuusama (Lonicera xylosteum L.) Pielavedellä. – Luonnon Tutkija 58(3): 88–89.
Lonicera xylosteum lehtokuusamaOrimattila Linkola, A. 1917: Lehtokasveja Orimattilassa. – Luonnon Ystävä 21(3): 101–103.
Lonicera xylosteum lehtokuusamaKonnevesi Pynnönen, A. 1935: Lehtokasveja Konnevedellä. – Luonnon Ystävä 39(4): 145.
Lonicera xylosteum lehtokuusamaKauhajoki, Jurva, Kurikka, Ilmajoki, Laihia Salo, N. 1937: Kuusamapensaan löytöpaikkoja Etelä-Pohjanmaalla. – Luonnon Ystävä 41(5): 196–197.
Lonicera xylosteum lehtokuusamaJoutseno Toivari, L. 1949: Rehevä jalojen lehtipuiden esiintymä Joutsenon Muukonsaaressa. – Luonnon Tutkija 53(1): 21–22.
Malus domestica tarhapmenapuu Anonyymi 1947: Suikertavia hedelmäpuita Neuvostoliitossa. – Luonnon Tutkija 51(4): 144.
Malus domestica tarhapmenapuuSortavala Jääskeläinen, V. 1911: Yhteenkasvaneita omenia. – Luonnon Ystävä 15(6): 217–218.
Malus domestica tarhapmenapuuIisalmi Lagus, R. 1911: Myöhäistä kukkimista [Omenapuu Iisalmessa]. – Luonnon Ystävä 15(6): 218.
Malus domestica tarhapmenapuuNakkila Levander, K. M. 1918: Terälehdettömiä omenakukkia [Nakkila]. – Luonnon Ystävä 22(5): 129.
Malus domestica tarhapmenapuuJokioinen Pesola, V. A. 1966: Yhteenkasvettuneita omenoita Jokioisissa. – Luonnon Tutkija 70(3): 106.
Malus domestica tarhapmenapuu Tertti, L. 1935: Siemen itänyt omenan sisässä. – Luonnon Ystävä 39(4): 126.
Malus domestica tarhapmenapuuPadasjoki Wanamo, K. 1910: Omituisia omenapuun kukkia. – Luonnon Ystävä 14(6): 246–247.
Malus domestica tarhapmenapuuHämeenlinna Wecksell, J. A. 1917: Omenapuu Hämeessä. – Luonnon Ystävä 21(3): 99–100.
Malus sylvestris metsöomenapuu Murto, R. 1985: [Vuoden puu – metsäomenapuu]. – Luonnon Tutkija 89(2): 63.
Morus alba valkomulperiLepaa Wecksell, J. A. 1922: Morus alba tatarica ja silkinviljelys Suomessa. – Luonnon Ystävä 26(1): 10–11.
Myrica gale suomyrttiMerikarvia Aario, L. 1931: [Myrica gale Merikarvialla yleinen]. – Luonnon Ystävä 35(2): 76.
Myrica gale suomyrttiVuoksi Anonyymi 1918: Suomyrtti (Myrica gale) Vuoksessa. – Luonnon Ystävä 22(1–3): 67.
Myrica gale suomyrttiKesälahti, Kitee, Uusiniemi Koskimies, A. 1929: Suomyrtti (Myrica gale) Pohjois-Karjalassa. – Luonnon Ystävä 33(1): 33–34.
Myrica gale suomyrttiPudasjärvi Nordberg, S. 1927: Suomyrtti (Myrica gale) Pudasjärvellä. – Luonnon Ystävä 31(2): 67–68.
Myrica gale suomyrttiAntrea Porkka, O. H. 1923: Myrica gale L. löydetty Antreasta. – Luonnon Ystävä 27(1): 20.
Myrica gale suomyrttiHeinijoki Porkka, O. H. 1926: Myrica gale Heinjoelta. – Luonnon Ystävä 30(1): 56.
Myrica gale suomyrttiLempäälä Saarnijoki, S. 1937: Myrica gale Lempäälässä. – Luonnon Ystävä 41(5): 197.
Myrica gale suomyrttiAnjala Tuomikoski, R. 1952: Suomyrtti (Myrica gale) Kymijoen keskijuoksulla. – Luonnon Tutkija 56(4): 92.
Myrica gale suomyrttiVuoksi Valle, K. J. 1918: Suomyrtti [Vuoksella]. – Luonnon Ystävä 22(1-3): 67.
Myricaria germanica euroopanpensaskanervaUtsjoki Hagman, M. 1951: [Myricaria germanica Utsjoella]. – Luonnon Tutkija 55: 160.
Myricaria germanica euroopanpensaskanervaUtsjoki Koivisto, M. 1936: Saksan pensaskanerva (Myricaria germanica) Utsjoella. – Luonnon Ystävä 40(4): 131–132.
Myricaria germanica euroopanpensaskanervaEnontekiö Nuotio, H. 1950: Pensaskanerva (Myricaria germanica) Enontekiön Lapista. – Luonnon Tutkija 54(3): 97.
Phyllodoce caerulea tunturikurjenkanervaMuonio Kari, L. 1926: [Valkokukkainen Phyllodoce caerulea Ounastunturilla]. – Luonnon Ystävä 30(2): 62.
Picea abies metsäkuusiKuhmoniemi Anonyymi 1904: Harvinainen kuusi, Abies viminalis, Kuhmoniemi. – Luonnon Ystävä 8(3): 52.
Picea abies metsäkuusi Anonyymi 1915: Kuusen ja männyn käpysadosta syksyllä 1915. – Luonnon Ystävä 19(6): 214.
Picea abies metsäkuusi Anonyymi 1916: Kuusen ja männyn käpysadosta. – Luonnon Ystävä 20(6): 239.
Picea abies metsäkuusiParkano, Pyhtää Anonyymi 1917: Kookkaita puita [Parkano kuusi; Pyhtää Haapa]. – Luonnon Ystävä 21(2): 58.
Picea abies metsäkuusiNummi, Vihti Anonyymi 1936: Juhlallisia puita [Nummi kuusi, koivu, Vihti vaahtera]. – Luonnon Ystävä 40(6): 182.
Picea abies metsäkuusiLahdenpohja Anonyymi 1938: Käärmekuusi Elisenvaarassa. – Luonnon Ystävä 42(5): 237.
Picea abies metsäkuusiHattula Anonyymi 1942: [Iso kuusi rauhoitettu Hattulan Hakinmäellä]. – Luonnon Ystävä 46(1): 36.
Picea abies metsäkuusiUurainen Anonyymi 1942: [Iso kuusi rauhoitettu Virtain Uuraisissa]. – Luonnon Ystävä 46(1): 36.
Picea abies metsäkuusiVirrat Anonyymi 1942: [Jättikuusi rauhoitettu Pohjaslahdella]. – Luonnon Ystävä 46(1): 36.
Picea abies metsäkuusiFinström Anonyymi 1942: Rauhoitettuja puita. – Luonnon Ystävä 46(3): 108.
Picea abies metsäkuusi Anonyymi 1947: Kuusella lähivuosina siemenkato. – Luonnon Tutkija 51(5): 183.
Picea abies metsäkuusi Anonyymi 1949: Kuusen siemensato lähivuosina hyvin heikko. – Luonnon Tutkija 53(2): 56.
Picea abies metsäkuusiRaisio Auer, A. V. 1937: Käärmekuusi (Picea excelsa f. virgata) Raisiossa (Ab). – Luonnon Ystävä 41(1): 28.
Picea abies metsäkuusiKuopio Forsius, I. 1928: Käärmekuusi Kuopiossa. – Luonnon Ystävä 32(4): 156.
Picea abies metsäkuusi Haapala, J. 1960: Kukkiva joulukuusi. – Luonnon Tutkija 64(4): 115.
Picea abies metsäkuusi Heikinheimo, O. 1919: Kuusimuodoista ja niiden esiintymisestä Suomessa. – Luonnon Ystävä 23(6): 168.
Picea abies metsäkuusiLuvia Hermonen, E. 1907: Picea excelsa f. virgata [Luvia]. – Luonnon Ystävä 11(10): 199.
Picea abies metsäkuusiRautavaara Hertz, M. 1923: Dendrologisia tiedonantoja Rautavaaran pitäjästä (Sb) kesällä 1922. – Luonnon Ystävä 27(6): 147–149.
Picea abies metsäkuusiLohja, Lempäälä Hidén, I. 1921: Harvinaisia kuusimuotoja Lohjalla [ja Lempäälä]. – Luonnon Ystävä 25(6): 162.
Picea abies metsäkuusiLohjalla Hidén, I. 1921: Harvinaisia kuusimuotoja Lohjalla. – Luonnon Ystävä 25(6): 162.
Picea abies metsäkuusiRovaniemi, Sonkajärvi, Sakkula, Sonkajärvi, Piikkilä, Sakkula Hidén, I. 1925: Tietoja tuulenpesän esiintymisestä. – Luonnon Ystävä 29(4): 106–107.
Picea abies metsäkuusiKangasala Hidén, I. 1929: [Kuusen tuulenpesä Kangasalla]. – Luonnon Ystävä 33(4): 150.
Picea abies metsäkuusiHausjärvi Hintikka, V. 1972: Kuusen latvojen vioituksista [Hausjärvi]. – Luonnon Tutkija 76(2): 58–59.
Picea abies metsäkuusiNurmijärvi Hohtokari, E. 1948: ”Kultakuusi” Nurmijärvellä. – Luonnon Tutkija 52(4): 128.
Picea abies metsäkuusiNastola Hohtokari, E. 1954: Käärmekuusiesiintymä Nastolassa (EH). – Luonnon Tutkija 58(2): 57.
Picea abies metsäkuusiPieksämäki Jäntti, T. 1931: Käärmekuusi Pieksämäellä. – Luonnon Ystävä 35(5): 167.
Picea abies metsäkuusi Kalliola, R. 1942: Mihin vuorokauden aikaan puu kasvaa? – Luonnon Ystävä 46(1): 28–29.
Picea abies metsäkuusiRuovesi Kihlman, A. O. 1902: [Picea excelsa pendula Ruovedellä, P. excelsa nana, P. excelsa aurea, P. silvestris brevifolia]. – Luonnon Ystävä 6(10): 259.
Picea abies metsäkuusi Komonen, A. 1955: Käärmekuusen levinneisyys Pohjois-Suomessa. – Luonnon Tutkija 59(3): 93–94.
Picea abies metsäkuusiMäntsälä Korhonen, L. 1951: Picea excelsa f. pendula Mäntsälän pitäjässä (U). – Luonnon Tutkija 55(1): 28.
Picea abies metsäkuusiEspoo Lagerspetz, K. 1951: Picea excelsa f. pendula Jacq. & L’Hér Espoossa (U). – Luonnon Tutkija 55(3): 103.
Picea abies metsäkuusi Laitakari, E. 1942: Kukkiva joulukuusi. – Luonnon Ystävä 46(1): 30–31.
Picea abies metsäkuusiVihti Lehtokoski, L. 1930: Käärmekuusi [Vihti]. – Luonnon Ystävä 34(2): 68.
Picea abies metsäkuusiOrimattila Lehtonen, R. 1917: Käärmekuusi (Picea excelsa l. virgata) Orimattilassa. – Luonnon Ystävä 21(3): 103.
Picea abies metsäkuusiOrimattila Linkola, A. 1917: Käärmekuusi (Picea excelsa l. virgata) Orimattilassa. – Luonnon Ystävä 21(3): 103–104.
Picea abies metsäkuusi Linkola, K. 1912a: [Kuusen kuivattaminen herbaariotarkoituksia varten]. – Luonnon Ystävä 16(3): 106.
Picea abies metsäkuusiEnontekiö Linkola, K. 1930: Vähäisiä lisätietoja kuusen ja männyn pohjoisrajasta Enontekiön Lapissa. – Luonnon Ystävä 34: 223–224.
Picea abies metsäkuusiRautavaaralla Mannerkorpi, P. 1945: Käärmekuusi Rautavaaralla. – Luonnon Ystävä 49(5): 187.
Picea abies metsäkuusiSaarijärvi Nordenstreng, A. 1917: Käärmekuusi (Picea excelsa l. virgata) Saarijärvellä. – Luonnon Ystävä 21(3): 103.
Picea abies metsäkuusiKuolajärvi Pesola, V. A. 1918: Koivu ja kuusi yhteenkasvaneina [Kuolajärvi]. – Luonnon Ystävä 22(1-3): 66.
Picea abies metsäkuusiLoimaa Pesola, V. A. 1930: Tuuhea kuusi [Loimaa]. – Luonnon Ystävä 34(5): 182.
Picea abies metsäkuusiEspoo Putto, E. 1951: Picea excelsa f. pendula Jacq. & L’Hér. Espoossa (U). – Luonnon Tutkija 55(3): 103.
Picea abies metsäkuusiYlitornio Reuter, E. 1907: Pohjoinen Picea excelsa f. virgatan löytöpaikka [Ylitornio]. – Luonnon Ystävä 11(12): 238.
Picea abies metsäkuusiHelsinki S., J. 1925: Kääpiökuusi. – Luonnon Ystävä 29(6): 176–177.
Picea abies metsäkuusiMäntsälä Saalas, U. 1927: Ohkolan monihaarainen kuusi. – Luonnon Ystävä 31(2): 67.
Picea abies metsäkuusiRaivola Saarnijoki, S. 1936: “Prolifioitunut” kuusenkäpy. – Luonnon Ystävä 40(1): 28.
Picea abies metsäkuusiViiala Saarnijoki, S. 1937a: Eräitä albikaatioita. – Luonnon Ystävä 41(3): 111.
Picea abies metsäkuusi Siintola, S. E. 1915: [Valokuvia käärmekuusesta]. – Luonnon Ystävä 19(6): 217.
Picea abies metsäkuusiKöyliö Silvola, T. 1957: Picea abies f. columnaris (Jacq.) Sylvén Köyliössä (St). – Luonnon Tutkija 61(4): 123.
Picea abies metsäkuusiVesanto Suksdorff, G. 1900: [Riippakuusi, Abies viminalis Vesannolla]. – Luonnon Ystävä 4(5-7): 173.
Picea abies metsäkuusiSortavala Tiensuu, L. 1934: Sateenvarjokuusi Sortavalassa. – Luonnon Ystävä 38(3): 104.
Picea abies metsäkuusiLohja Toivonen, S. 1929: [Kuusen tuulenpesä Lohjalla]. – Luonnon Ystävä 33(4): 150.
Picea abies metsäkuusiHämeenlinna Tuominen, R. 1929: Picea excelsa l. brevifolia Cripps. – Luonnon Ystävä 33(5): 180–181.
Picea abies metsäkuusiHausjärvi Vainio, I. 1943: Käärmekuusi Hausjärven Erkylässä. – Luonnon Ystävä 47(1): 49.
Picea abies metsäkuusiPunkalaidun Valonen, N. 1929: Käärmekuusi Punkalaitumella. – Luonnon Ystävä 33(1): 33.
Picea abies f. brevifolia metsäkuusiRautavaara Hertz, M. 1923: Dendrologisia tiedonantoja Rautavaaran pitäjästä (Sb) kesällä 1922. – Luonnon Ystävä 27(6): 147–149.
Picea-risteymiä metsäkuusi-risteymiäRautavaara Hertz, M. 1923: Dendrologisia tiedonantoja Rautavaaran pitäjästä (Sb) kesällä 1922. – Luonnon Ystävä 27(6): 147–149.
Pinus albicaulis valkorunkosembra Anonyymi 1900: [Maailman pienin puu, Colorado]. – Luonnon Ystävä 4(3): 74.
Pinus sibirica (cembra) siperiansembraEvo Levander, K. M. 1914: Tutkittavia metsikköjä. – Luonnon Ystävä 18(6): 225–226.
Pinus strobus strobusmäntyEvo Levander, K. M. 1914: Tutkittavia metsikköjä. – Luonnon Ystävä 18(6): 225–226.
Pinus strobus strobusmäntyVaasa Vainio, I. 1962: Vaasan strobus-petäjät. – Luonnon Tutkija 66(3): 100.
Pinus sylvestris metsämänty Anonyymi 1898: Vanhoja petäjiä [Helsingland, 550 vuotta]. – Luonnon Ystävä 2(12): 208.
Pinus sylvestris metsämäntyKaukola Anonyymi 1902: Kultaneula-petäjä [Kaukola]. – Luonnon Ystävä 6(10): 255.
Pinus sylvestris metsämäntyHeinävesi Anonyymi 1915: Jättiläispuu kaadettu [Pinus sylvesytis, Heinävesi]. – Luonnon Ystävä 19(1): 29.
Pinus sylvestris metsämänty Anonyymi 1915: Kuusen ja männyn käpysadosta syksyllä 1915. – Luonnon Ystävä 19(6): 214.
Pinus sylvestris metsämäntyPyhäjärvi, O.l. Anonyymi 1916: Jättiläishonka kaadettu [Pyhäjärvi, O.l.]. – Luonnon Ystävä 20(3): 109–110.
Pinus sylvestris metsämäntyPöytyä Anonyymi 1916: Kaksi merkillistä mäntyä [Pöytyä]. – Luonnon Ystävä 20(1): 27.
Pinus sylvestris metsämänty Anonyymi 1916: Kuusen ja männyn käpysadosta. – Luonnon Ystävä 20(6): 239.
Pinus sylvestris metsämäntyRääkkylä Anonyymi 1916: Lakkapää-petäjä [Rääkkylä]. – Luonnon Ystävä 20(6): 238–239.
Pinus sylvestris metsämäntyParkano, Pyhtää Anonyymi 1917: Kookkaita puita [Parkano kuusi; Pyhtää Haapa]. – Luonnon Ystävä 21(2): 58.
Pinus sylvestris metsämäntyJanakkala Anonyymi 1919: Kaksi metsän jättiläistä kaadettu [Janakkala]. – Luonnon Ystävä 23(2): 40.
Pinus sylvestris metsämäntyFinström Anonyymi 1942: Rauhoitettuja puita. – Luonnon Ystävä 46(3): 108.
Pinus sylvestris metsämäntyJuva B., E. J. 1903: Kultaneula-petäjä Juvalla. – Luonnon Ystävä 7(9): 224.
Pinus sylvestris metsämäntyRuokolahti Hidén, I. 1922: Omituisesti yhteenkasvaneet männyt [Ruokolahti]. – Luonnon Ystävä 26(2): 26–27.
Pinus sylvestris metsämäntyRovaniemi, Sonkajärvi, Sakkula, Sonkajärvi, Piikkilä, Sakkula Hidén, I. 1925: Tietoja tuulenpesän esiintymisestä. – Luonnon Ystävä 29(4): 106–107.
Pinus sylvestris metsämäntySulkava Hidén, I. 1929: [Männyn käpysikermä Sulkavalla]. – Luonnon Ystävä 33(4): 150.
Pinus sylvestris metsämäntyHollola Hintikka, T. J. 1928: Mäntyjen yhteenkasvettuma. – Luonnon Ystävä 32(5): 187.
Pinus sylvestris metsämäntySortavala Hällström, A. 1929: Tuulenpesä männyn latvassa. – Luonnon Ystävä 33(6): 221.
Pinus sylvestris metsämäntyÄhtäri Johansson, L. 1914: Oudonmuotoinen mänty [Ähtäri]. – Luonnon Ystävä 18(3): 132.
Pinus sylvestris metsämäntyMäntsälä Korhonen, L. 1955: Männystä (Pinus silvestris) Mäntsälässä (U) kesällä 1953. – Luonnon Tutkija 59(1): 29.
Pinus sylvestris metsämäntyPälkäne Korvenkontio, V. A. 1914: Oudonnäköinen mänty [Pälkäne]. – Luonnon Ystävä 18(3): 128.
Pinus sylvestris metsämäntyOulu Kupila-Ahvenniemi, S., Hohtola, A. & Kauppi, M. 1976: Epätavallisen varhainen ja runsas männyn emikukintojen kehitys. – LuonnonTutkija 80(1): 23.
Pinus sylvestris metsämäntyAlatornio L., T. 1915; Merkillinen puu. – Luonnon Ystävä 19(5): 189.
Pinus sylvestris metsämäntyEnontekiö Linkola, K. 1930: Vähäisiä lisätietoja kuusen ja männyn pohjoisrajasta Enontekiön Lapissa. – Luonnon Ystävä 34: 223–224.
Pinus sylvestris metsämäntyTerijoki Listo, J. 1925: Solmussa kasvaneita mäntyjä [Terijoki]. – Luonnon Ystävä 29(5): 144.
Pinus sylvestris metsämäntyJoroinen Liuttula, M. 1922: Omituinen luonnonymppäys Joroisissa. – Luonnon Ystävä 26(4): 99–100.
Pinus sylvestris metsämäntyKuolajärvi Metsävainio, K. 1930: Käpysikermiä männyllä [Kuolajärvi]. – Luonnon Ystävä 34(6): 227.
Pinus sylvestris metsämäntySipoo Palmgren, R. 1918: Omituinen kitukasvuinen mänty [Sipoo]. – Luonnon Ystävä 22(4): 101–102.
Pinus sylvestris metsämäntyTaivalkoski Söyrinki, N. 1945: [Kahden männyn yhteenkasvettuma Taivalkoskella]. – Luonnon Ystävä 49(1): 41.
Pinus sylvestris metsämäntyRuovesi Vaartaja, O. 1949:Myöhäisjuuria männyssä. – Luonnon Tutkija 53(1): 24.
Populus tremula metsähaapaParkano, Pyhtää Anonyymi 1917: Kookkaita puita [Parkano kuusi; Pyhtää Haapa]. – Luonnon Ystävä 21(2): 58.
Populus tremula metsähaapaAntrea Erkamo, V. 1945: [Valtavan suuria haavanlehtiä Antreassa]. – Luonnon Ystävä 49(2): 73.
Populus tremula metsähaapa Hidén, I. 1922: Omituinen kasvettuma koivussa. – Luonnon Ystävä 26(2): 27.
Populus tremula metsähaapa. Kalliola, R. 1943: Haavan levinneisyydestä, esiintymisestä ja ominaisuuksista. – Luonnon Ystävä 47(1): 20–21.
Populus tremula metsähaapaUhtua Oksala, T. 1945: [Jättiläiskokoisia haapoja Uhtuassa]. – Luonnon Ystävä 49(6): 259.
Populus tremula metsähaapaPadasjoki Sirén, M. 1953: Suurikokoisia lehtiä haavalla (Populus tremula). – Luonnon Tutkija 57(4): 128.
Prunus cerasus hapankirsikkaUusikaupunki Kaikko, J. 1939: Havaintoja eräitten kasvien hedelmien kypsymisajasta. – Luonnon Ystävä 43(1): 37.
Prunus cerasus hapankirsikkaKuopio Westerlund, A. 1898: Kirsikan vihollisia [Lyda sylvatica]. – Luonnon Ystävä 2(3): 53–54.
Prunus padus metsätuomiKuopio Anonyymi 1900: [Punertavakukkainen tuomi]. – Luonnon Ystävä 4(5 – 7): 145.
Prunus padus metsätuomiRovaniemi, Sonkajärvi, Sakkula, Sonkajärvi, Piikkilä, Sakkula Hidén, I. 1925: Tietoja tuulenpesän esiintymisestä. – Luonnon Ystävä 29(4): 106–107.
Prunus padus metsätuomi Jääskeläinen, V. 1911: [Hyponomeuta padi]. – Luonnon Ystävä 15(5): 179–180.
Prunus padus metsätuomiLammi Killström, K.-M. 1962: Tuomen, Prunus padus L., hedelmäsadosta Lammilla (EH). – Luonnon Tutkija 66(4): 136–137.
Prunus padus metsätuomiHailuoto Malvari, M. 1955: Punakukkainen tuomi Hailuodossa (PP). – Luonnon Tutkija 59(5): 155.
Pyrus communis tarhapäärynäpuuTikkurila Wecksell, J. A. 1935: Päärynän nuoruuskukintaa. – Luonnon Ystävä 39(1): 29.
Quercus robur metsätammiPiikkiö Anonyymi 1900: Jättiläistammi Suomessa [Piikkiö]. – Luonnon Ystävä 4(1): 27.
Quercus robur metsätammi Anonyymi 1905: Iso tammi [Saksa]. – Luonnon Ystävä 9(10): 272.
Quercus robur metsätammiAskainen Anonyymi 1915: Suuri tammi [Askainen]. – Luonnon Ystävä 19(4): 152.
Quercus robur metsätammiVehkalahti Anonyymi 1923: Tammesta Vehkalahdella. – Luonnon Ystävä 27(4): 104.
Quercus robur metsätammiFinström Anonyymi 1942: Rauhoitettuja puita. – Luonnon Ystävä 46(3): 108.
Quercus robur metsätammiTaivassalo Anonyymi 1946: Raujoitettu tammimetsikkö [Taivassalo]. – Luonnon Ystävä 50(1): 32.
Quercus robur metsätammiSortavala Heikinheimo, V. 1930: [Harvinaisen suuria tammen lehtiä Sortavalassa]. – Luonnon Ystävä 34(2): 71.
Quercus robur metsätammi Kalliola, R. 1942: Tammen ekotyypit. – Luonnon Ystävä 46(1): 29.
Quercus robur metsätammiMäntsälä Korhonen, L. 1951: Tammi (Quercus robur) ja pähkinäpensas (Corylus avellana) Mäntsälän pitäjässä (U). – Luonnon Tutkija 55(1): 29.
Quercus robur metsätammi Pesola, V. 1917: [Luonnonmuistomerkkirn hävitys]. – Luonnon Ystävä 21(3): 75.
Quercus robur metsätammiLohja Pesola, V. A. 1916: Omituinen puu Lohjan Jalassaaressa [Koivu ja tammi]. – Luonnon Ystävä 20(4): 149.
Quercus robur metsätammiTurku Pesola, V. A. 1917: Ruisalon tammilehtojen kohtalo. – Luonnon Ystävä 21(1): 28–29.
Quercus robur metsätammiTornio R-r, r. [Ruoranen, R.] 1904: Torniossa kasvava tammi. – Luonnon Ystävä 8(6-8): 47.
Quercus robur metsätammiTornio R-r, r. [Ruoranen, R.] 1905: Lisätietoja Tornion tammesta. – Luonnon Ystävä 9(3): 77.
Quercus robur metsätammiLammi Soveri, J. 1934: Lisätietoja Lammin pitäjä kasvistosta. – Luonnon Ystävä 38(4): 100–101.
Quercus robus (pedunculata) metsätammiEvo Levander, K. M. 1914: Tutkittavia metsikköjä. – Luonnon Ystävä 18(6): 225–226.
Rhamnus cathartica orapaatsamaTurku Kanerva, N. 1931: Rhamnus cathartica Turussa. – Luonnon Ystävä 35(3): 111.
Rhododendron lapponicum lapinalppiruusuUtsjoki Helenius, O. 1948: Lapin alppiruusu (Rhododendron lapponicum) Inarin Lapista. – Luonnon Tutkija 52(4): 127.
Rhododendron lapponicum lapinalppiruusuUtsjoki Suomalainen, P. 1948: [Rhododendron lapponicum Utsjoella]. – Luonnon Tutkija 52(5): 164.
Rhododendron tomentosum (Ledum palustre) suopursuSakkula Hidén, I. 1921: Toistamiseen kukkivia kasveja. – Luonnon Ystävä 25(6): 161.
Ribes alpinum taikinamarjaOrimattila Linkola, A. 1917: Lehtokasveja Orimattilassa. – Luonnon Ystävä 21(3): 101–103.
Ribes alpinum taikinamarjaOulainen Parvela, A. A. 1919: Vaateliaiden pensaiden kasvipaikkoja Oulaisissa. – Luonnon Ystävä 23(6): 158–159.
Ribes nigrum mustaherukkaOrimattila Linkola, A. 1917: Lehtokasveja Orimattilassa. – Luonnon Ystävä 21(3): 101–103.
Ribes nigrum mustaherukkaOulainen Parvela, A. A. 1919: Vaateliaiden pensaiden kasvipaikkoja Oulaisissa. – Luonnon Ystävä 23(6): 158–159.
Ribes spicatum punaherukkaOrimattila Linkola, A. 1917: Lehtokasveja Orimattilassa. – Luonnon Ystävä 21(3): 101–103.
Ribes spicatum punaherukkaOulainen Parvela, A. A. 1919: Vaateliaiden pensaiden kasvipaikkoja Oulaisissa. – Luonnon Ystävä 23(6): 158–159.
Rosa caesia (coriifolia) himmeäorjanruusuHanko Hidén, I. 1922: Kasvilöytöjä Hankoniemen kärjessä. – Luonnon Ystävä 26(2): 27–28.
Rosa canina (glauca) kaljukoiranruusuHanko Hidén, I. 1922: Kasvilöytöjä Hankoniemen kärjessä. – Luonnon Ystävä 26(2): 27–28.
Rosa cinnamomea metsäruusuKuortane Railonsala, A. 1937: Eräitä poikkeavia kasvimuotoja. – Luonnon Ystävä 41(3): 112–113.
Rosa mollis (mollissima) iharuusuHanko Hidén, I. 1922: Kasvilöytöjä Hankoniemen kärjessä. – Luonnon Ystävä 26(2): 27–28.
Rosa sp. ruusuLoimaa Anonyymi 1934: Ruusujen myöhäiskukintaa. – Luonnon Ystävä 38(6): 215.
Rosa sp. ruusuPyysalo Färdig, B. A. 1942: Nuppuja ruusupensaan kukassa. – Luonnon Ystävä 46(5): 184
Rosa sp. ruusuSavonlinna Paasio, I. 1923: Toistamiseen kukkiva ruusupensas. – Luonnon Ystävä 27(6): 149.
Rosa sp. ruusu Parvela, A. A. 1921: Kukinto-prolifikatsioni [Rosa]. – Luonnon Ystävä 25(3): 63.
Rosa spinosissima pimpinellaruusuKuopio Anonyymi 1900: [Rosa pimpinellifolia, proliferaatio]. – Luonnon Ystävä 4(5-7): 145.
Rosa spinosissima pimpinellaruusuKuopio Suomalainen, E. W. 1900: [Varsijatkeinen Rosa pimpinellifolian kukka]. – Luonnon Ystävä 4(5-7): 145.
Rubus idaeus punavadelmaHelsingin pitäjä Hidén, I. 1921: Toistamiseen kukkivia kasveja. – Luonnon Ystävä 25(6): 161.
Rubus idaeus punavadelmaUusikaupunki Kaikko, J. 1939: Havaintoja eräitten kasvien hedelmien kypsymisajasta. – Luonnon Ystävä 43(1): 37.
Rubus idaeus punavadelmaEnontekiö Linkola, K. 1930: Vattupensas (Rubus idaeus) Kilpisjärvellä. – Luonnon Ystävä 34: 224–225.
Rubus idaeus punavadelmaJyväskylä Teivainen, L. 1945: [Rubus idaeus f. laciniatus Jyväskylässä]. – Luonnon Ystävä 49(6): 259.
Rubus idaeus punavadelmaJyväskylä Teivainen, L. 1946: Rubus idaeus f. laciniatus Krok Jyväskylässä. – Luonnon Ystävä 50(2): 60.
Rubus idaeus punavadelmaKouvola Ulvinen, A. 1930: Kasvifenologisia havaintoja Kouvolasta 1930. – Luonnon Ystävä 34(2): 69.
Rubus idaeus f. anomalus punavadelmaIi Malvari, M. 1955: Kasvihavaintoja Iijoen suupuolella (PP). – Luonnon Tutkija 59(5): 155.
Salix caprea raitaSakkula Hidén, I. 1925: Erään raidanverson kasvunopeus. – Luonnon Ystävä 29(2): 49.
Salix caprea raitaSakkula Hidén, I. 1925: Pähkinäpensaan kaltainen koivu. – Luonnon Ystävä 29(2): 49–50.
Salix caprea raitaKokemäki Jansen, A. 1918: [Androdioikkinen raita Kokemäellä]. – Luonnon Ystävä 22(4): 110.
Salix cinerea tuhkapajuJääski Komi, J. E. 1917: Yksikotinen paju [Jääski]. – Luonnon Ystävä 21(3): 105.
Salix daphnoides härmäpajuKäkisalmi Nordenstreng, A. 1917: Laatokan hiekkarannoilta [Salix acutifolia]. – Luonnon Ystävä 21(3): 103.
Salix hastata kalvapajuIi Malvari, M. 1955: Kasvihavaintoja Iijoen suupuolella (PP). – Luonnon Tutkija 59(5): 155.
Salix polaris napapajuInari Rintanen, T. 1962: Salix polaris Raututuntureilla (InL). – Luonnon Tutkija 66(4): 138.
Salix pyrolifolia talvikkipajuKuusamo Aulamo, O. I. 1934: Salix pyrolifolia Kuusamossa. – Luonnon Ystävä 38(2): 64.
Salix pyrolifolia talvikkipajuKuusamo Kalliola, R. 1948: [Talvikkipajun aitaus Kuusamon Liikasenvaarassa]. – Luonnon Tutkija 52: 132.
Salix pyrolifolia talvikkipajuKuusamo Pesola, V. 1918a: [Salix pyrolifolia Led. Kuusamossa, uusi pajulaji Fennoskandialle]. – Luonnon Ystävä 22: 144.
Salix sp. pajuHelsinki Hertz, M. 1931: Prolifioiva Salix-norkko [Helsinki]. – Luonnon Ystävä 35(4): 142.
Salix sp. paju. Hidén, I. 1931: [11 pajuristeymää Etelä-Suomessa 1919 – 24, det. B. Floderus]. – Luonnon Ystävä 35(4): 143.
Salix sp. pajuTervola, Rovaniemi Hidén, I. 1931: [14 pajuristeymää Tervolassa ja Rovaniemellä 1924, det. B. Floderus]. – Luonnon Ystävä 35(2): 77.
Salix sp. pajuLappfjärd Railonsala, A. 1932: Toiskertaista kukkimista pajulla [Salix nigricans × phylicifolia]. – Luonnon Ystävä 36(3): 109.
Salix triandra jokipaju Hiitonen, I. 1939: [Salix triandra Karjalan kannaksella]. – Luonnon Ystävä 43(3): 119.
Salix triandra jokipajuLiminka Huumonen, M. 1913: Arctophila fulva ja Salix triandra Temmesjokivarrella. – Luonnon Ystävä 17(3): 131.
Sambucus racemosa terttuseljaHelsingin Vanhakaupunki Erkamo, V. 1945: Rehevää kasvua. – Luonnon Ystävä 49(6): 252.
Sambucus racemosa terttuseljaJoensuu Lehväslaiho, P. 1965: Lonicera coerulea Joensuussa (PK). – Luonnon Tutkija 69(3): 123.
Sambucus racemosa terttuseljaHiitola Räsänen, V. 1929: Uusi happomarjapensaan luonnonvarainen löytö Laatokan Karjalasta. – Luonnon Ystävä 33: 221–222.
Sambucus racemosa terttuseljaKouvola Ulvinen, A. 1930: Kasvifenologisia havaintoja Kouvolasta 1930. – Luonnon Ystävä 34(2): 69.
Scandosorbus (Sorbus) intermedia ruotsinpihlaja. Kaikko, J. 1939: Sorbus fennican Fr. ja suecican Krok. tuntomerkeistä. – Luonnon Ystävä 43(1): 37.
Sequoiadendron giganteum mammuttipetäjä Anonyymi 1901: Viimeiset mammuttipetäjät. – Luonnon Ystävä 5(1): 21.
Sorbaria (Spiraea) sorbifolia viitapihlaja-angervoKouvola Ulvinen, A. 1930: Kasvifenologisia havaintoja Kouvolasta 1930. – Luonnon Ystävä 34(2): 69.
Sorbus aucuparia kotipihlajaSääksmäki Anonyymi 1942: [Ryhmä kynäjalavia ja iso pihlaja rauhoitettu Sääksmäen Ikkalassa]. – Luonnon Ystävä 46(1): 36.
Sorbus aucuparia kotipihlaja Erkamo, V. 1939: Pihlaja jalavan epifyyttinä. – Luonnon Ystävä 43(5-6): 224–225.
Sorbus aucuparia kotipihlaja Erkamo, V. 1942: Pihlaja hemifyyttinä. – Luonnon Ystävä 46(4): 147–148.
Syringa vulgaris pihasyreeni C-H., S. 1917: Suuria sireenin lehtiä. – Luonnon Ystävä 21(6): 205.
Syringa vulgaris pihasyreeniKarjalohja Saalas, U. 1927: [Syreenin yhteenkasvaneet lehdet Karjalohjalla]. – Luonnon Ystävä 31(1): 62.
Syringa vulgaris pihasyreeniNokia Vuori, P. 1946: Haaraisia syreenin lehtiä Nokialla. – Luonnon Ystävä 50(4): 127.
Taxodium distichum floridansuosypressi Anonyymi 1900: [Maailman vanhin puu, Guatemala]. – Luonnon Ystävä 4(2): 50.
Taxus baccata euroopanmarjakuusiLohja Abt, K. 1916: [Marjakuusi Lohjalla]. – Luonnon Ystävä 20(3): 119.
Taxus baccata euroopanmarjakuusiJomala Anonyymi 1943: Luonnonsuojelualueita Ahvenanmaalle. – Luonnon Tutkija 47(3): 83.
Thymus serpyllum kangasajuruohoHanko Liro, J. I. 1931: [Äkämiä ajuruoholla Hangossa]. – Luonnon Ystävä 35(6): 204.
Thymus serpyllum kangasajuruohoEno Tikkanen, A. 1903: Thymus serpyllum f. albiflora [Eno]. – Luonnon Ystävä 7(9): 223.
Tilia cordata metsälehmusSääksmäki, Humppila, Nokia Anonyymi 1944: Rauhoitettuja puita [Sääksmäki, Humppila, Nokia]. – Luonnon Ystävä 48(1): 75.
Tilia cordata metsälehmusHaapamäki Gröndahl, O. A. 1933: Niinipuu Haapamäellä. – Luonnon Ystävä 37(6): 217.
Tilia cordata metsälehmusEvo Hertz, M. 1928: Heterofyliaa Tilia grandifolia’ssa [Evo]. – Luonnon Ystävä 32(1): 28.
Tilia cordata metsälehmus Hämet-Ahti, L. 1992: Mikä tappaa kaupunkikimalaisia: lehmusten myrkyllinen mesi vai nälkä. – Luonnon Tutkija 96(4): 147.
Tilia cordata metsälehmusPieksämäki Jäntti, T. 1931: Niinipuu Pieksämäellä. – Luonnon Ystävä 35(5): 168.
Tilia cordata metsälehmusValkeakoski Kivirikko, K. E. 1922: Annilan niemen jättiläis-lehmukset ja jalavat. – Luonnon Ystävä 26(6): 146–147.
Tilia cordata metsälehmusOrimattila Linkola, A. 1917: Lehtokasveja Orimattilassa. – Luonnon Ystävä 21(3): 101–103.
Tilia cordata metsälehmusHirvensalmi Linkola, K. 1940: Hirvensalmen iso lehmus. – Luonnon Ystävä 44(1-3): 62–63.
Tilia cordata metsälehmusLaukaa, Laitila Mikkola, J. M. 1931: Jalojen lehtipuiden kasvupaikkoja. – Luonnon Ystävä 35(5): 168.
Tilia cordata metsälehmusKonnevesi Pynninen, A. 1956: Lisätietoja Konneveden pitäjän (PH) lehmuksista (Tilia cordata Mill.). – Luonnon Tutkija 60(3): 94.
Tilia cordata metsälehmusKonnevesi Pynnönen, A. 1935: Lehtokasveja Konnevedellä. – Luonnon Ystävä 39(4): 145.
Tilia cordata metsälehmusKonnevesi Pynnönen, A. 1956: Lisätietoja Konneveden pitäjän (PH) lehmuksista (Tilia cordata Mill.). – Luonnon Tutkija 60(3): 94.
Tilia cordata metsälehmusJoutsa Riihiaho, E. 1940: Jalojen lehtipuiden esiintymisestä Joutsassa [vaahtera, lehmus]. – Luonnon Ystävä 44(4): 101.
Tilia cordata metsälehmusEspoo Saxén, R. 1943: Kaunis niinipuuryhmä Espoon Lahnuksessa. – Luonnon Ystävä 47(3): 83.
Tilia cordata metsälehmusJäppilä, Suonenjoki Siivonen, L. 1936: Tietoja lehmuksen esiintymisestä Keski-Savossa. – Luonnon Ystävä 40(6): 184–185.
Tilia cordata metsälehmusLammi Soveri, J. 1934: Lisätietoja Lammin pitäjä kasvistosta. – Luonnon Ystävä 38(4): 100–101.
Tilia cordata metsälehmusKarttula Suhonen, P. 1916a: Niinipuun kasvupaikkoja Karttulasta. – Luonnon Ystävä 20(1): 26–27.
Tilia cordata metsälehmusRantasalmi Suomalainen, E. W. 1907: Suuri lehmus. – Luonnon Ystävä 11(11): 213.
Tilia cordata metsälehmusTaipalsaari Toivari, L. 1947: Lehmuksen esiintymisestä Taipalsaaren Orjainniemessä. – Luonnon Tutkija 51(3): 102.
Tilia cordata metsälehmusJoutseno Toivari, L. 1949: Rehevä jalojen lehtipuiden esiintymä Joutsenon Muukonsaaressa. – Luonnon Tutkija 53(1): 21–22.
Tilia cordata metsälehmusKökar, Saltvik Valle, K. J. 1955: Uusi lehmuksen kasvupaikka Ahvenanmaalla. – Luonnon Tutkija 59(1): 29.
Ulmus glabra vuorijalavaNilisä Anonyymi 1942: [Matolammen vuorijalava]. – Luonnon Ystävä 46(1): 36.
Ulmus glabra vuorijalavaNilsiä Anonyymi 1942: [Vuorijalava rauhoitettu Nilsiän Matolammella]. – Luonnon Ystävä 46(1): 36.
Ulmus glabra vuorijalavaSääksmäki, Humppila, Nokia Anonyymi 1944: Rauhoitettuja puita [Sääksmäki, Humppila, Nokia]. – Luonnon Ystävä 48(1): 75.
Ulmus glabra vuorijalavaVihti Anonyymi 1947: Laukkamäen vuorijalavalehto Vihdissä rauhoitetaan. – Luonnon Ystävä 47(1): 26.
Ulmus glabra vuorijalavaKorpilahti Anonyymi 1947: Uusi vuorijalavan löytöpaikka [Korpilahti]. – Luonnon Tutkija 51(4): 144.
Ulmus glabra vuorijalavaRaisio Auer, A. V. 1939: Eräs luonnonvaraisen vuorijalavan (Ulmus scabra Mill.) löytö Raisiossa. – Luonnon Ystävä 39(3): 88–89.
Ulmus glabra vuorijalavaHollola Haikonen, V. 1976: Vuorijalava Hollolassa. – Luonnon Tutkija 80(3): 85.
Ulmus glabra vuorijalavaKalvola Hinneri, S. 1963: Vuorijalavametsikkö Kalvolassa. – Luonnon Tutkija 67(5): 182.
Ulmus glabra vuorijalavaKorpilahti Koskimies, A. E. & Rousi, A. 1947: Uusi vuorijalavan löytöpaikka [Korpilahti]. – Luonnon Tutkija 51(4): 144.
Ulmus glabra vuorijalavaKanganiemi Kytöniemi, A. 1947: Sinivuoren vuorijalava elää yhä. – Luonnon Tutkija 51(3): 102.
Ulmus glabra vuorijalavaTorasjärvi Söyrinki, N. 1943: Jalavalajien levinneisyydestä Itä-Karjalassa. – Luonnon Ystävä 47(4): 113.
Ulmus glabra vuorijalavaHelsinki Toivari, L. 1936: Jalavan lehtiepämuodostuma. – Luonnon Ystävä 40(6): 185.
Ulmus laevis kynäjalavaPälkäne Ahonen, I. 1935: Kynäjalava (Ulmus laevis) Pälkäneen Sappeessa. – Luonnon Ystävä 39(4): 125–126.
Ulmus laevis kynäjalavaSääksmäki Anonyymi 1942: [Ryhmä kynäjalavia ja iso pihlaja rauhoitettu Sääksmäen Ikkalassa]. – Luonnon Ystävä 46(1): 36.
Ulmus laevis kynäjalavaTyrväntö Anonyymi 1942: [Suuri kynäjalava ja muutama terva- ja harmaalepän risteymä rauhoitettu Tyrvännön Mälkiäisissä]. – Luonnon Ystävä 46(1): 36.
Ulmus laevis kynäjalavaSääksmäki, Humppila, Nokia Anonyymi 1944: Rauhoitettuja puita [Sääksmäki, Humppila, Nokia]. – Luonnon Ystävä 48(1): 75.
Ulmus laevis kynäjalavaValkeakoski Kivirikko, K. E. 1922: Annilan niemen jättiläis-lehmukset ja jalavat. – Luonnon Ystävä 26(6): 146–147.
Ulmus laevis kynäjalavaVanajavesi Linkola, K. 1934: [Kynäjalava Vanajaveden seuduilla]. – Luonnon Ystävä 38(4): 145.
Ulmus laevis kynäjalavaHiitola Räsänen, V. 1937: Kynäjalava Laatokan-Karjalassa. – Luonnon Ystävä 41(2): 79–80.
Ulmus laevis kynäjalavaTorasjärvi Söyrinki, N. 1943: Jalavalajien levinneisyydestä Itä-Karjalassa. – Luonnon Ystävä 47(4): 113.
Useita lajeja Useita lajeja Anonyymi 1901: Muutamien puulajien ikä. – Luonnon Ystävä 5(1): 21–22.
Useita lajeja Useita lajeja Anonyymi 1904: Sadepuu [Meksiko]. – Luonnon Ystävä 8(9-10): 213.
Useita lajeja Useita lajejaKitee Jääskeläinen, V. 1909: Puiden nimiä Kiteellä. – Luonnon Ystävä 13(2): 82.
Useita lajeja Useita lajeja Kalliola, R. 1941: Ruotsin jättiläispuut. – Luonnon Ystävä 45(2): 65.
Useita lajeja Useita lajeja Kihlman, A. O. 1900: [Puiden suojelusta Saksassa]. – Luonnon Ystävä 4(10): 234–235.
Useita lajeja Useita lajejaVaasa Vainio, I. 1943: Vaasan puistojen pakkasvauroista. – Luonnon Ystävä 47(3): 72–73.
Vaccinium myrtillus kangasmustikkaRauma Alho, A. 1904: Valkeita mustikoita [Rauma]. – Luonnon Ystävä 8(11): 286.
Vaccinium myrtillus kangasmustikkaLuumäki Anonyymi 1910: Valkeita mustikoita (Vaccinium myrtillus var. leucocarpum Dumort.). – Luonnon Ystävä 14(4): 168.
Vaccinium myrtillus kangasmustikkaTammela Anonyymi 1935: Valkoisia mustikoita [Forssan lehti; Kaukijärvi]. – Luonnon Tutkija 39(1): 30.
Vaccinium myrtillus kangasmustikkaKemi Anonyymi 1945: Valkoisia mustikoita [Kemi]. – Luonnon Ystävä 49(1): 37.
Vaccinium myrtillus kangasmustikkaKemi Huumonen, M. 1918: Vaccinium myrtillus f. leucocarpa Kemissä. – Luonnon Ystävä 22(6): 164.
Vaccinium myrtillus kangasmustikkaHaapamäki Lansa, V. 1948: Vaaleita mustikoita. – Luonnon Tutkija 52(4): 130.
Vaccinium myrtillus kangasmustikkaLempäälä Sotavalta, O. 1934: Valkomarjainen mustikka. – Luonnon Ystävä 38(6): 215.
Vaccinium myrtillus kangasmustikkaMuonio Teivainen, L. 1950: Pitkiä mustikan ja puolukan varpuja pohjois-Suomesta. – Luonnon Tutkija 54(1): 24.
Vaccinium myrtillus × vitis-idaea kangasmustikka x kangaspuolukkaPori Vaahtoranta, I. 1967: Vaccinium myrtillus × vitis-idaea, mustikan ja puolukan risteymä, Suomessa [Pori]. – Luonnon Tutkja 71(1): 22.
Vaccinium uliginosum taigajuolukkamyrkyllisyys Wecksell, J. A. 1922: Juolukan myrkyllisyys. – Luonnon Ystävä 26(2): 28–29.
Vaccinium vitis-idaea taigapuolukkaYlitornio Anonyymi 1945: Valkoisia puolukoita [Ylitornio]. – Luonnon Ystävä 49(1): 37.
Vaccinium vitis-idaea taigapuolukkaKuhmoinen Böök, A. Th. 1903: Vaccinium vitis idaea f. leucocarpa. – Luonnon Ystävä 7(9): 223.
Vaccinium vitis-idaea taigapuolukkaJoutseno, Ruokolahti, Helsingin pitäjä Hidén, I. 1921: Toistamiseen kukkivia kasveja. – Luonnon Ystävä 25(6): 161.
Vaccinium vitis-idaea taigapuolukkaUusikaupunki Kaikko, J. 1939: Havaintoja eräitten kasvien hedelmien kypsymisajasta. – Luonnon Ystävä 43(1): 37.
Vaccinium vitis-idaea taigapuolukkaSiilijärvi Korhonen, L. 1931: Puolukan kukka sienen muuntelemana. – Luonnon Ystävä 35(5): 172.
Vaccinium vitis-idaea taigapuolukkaIlmajoki Lahti, O.1936: Valkopuolukka (Vaccinium vitis-idaea f. leucocarpum) Ilmajoella. – Luonnon Ystävä 40(6): 186.
Vaccinium vitis-idaea taigapuolukkaYlitornio Reuter, E. 1908: Valkoisia puoloja. – Luonnon Ystävä 12(3): 103–104.
Vaccinium vitis-idaea taigapuolukkaSimo Räsänen, V. 1947: Punakukkainen puolukka. – Luonnon Tutkija 51(1): 25.
Vaccinium vitis-idaea taigapuolukkaMuonio Teivainen, L. 1950: Pitkiä mustikan ja puolukan varpuja pohjois-Suomesta. – Luonnon Tutkija 54(1): 24.
Vaccinium vitis-idaea taigapuolukkaKuhmoinen Vanamo, K. 1907: Valkoisia puolukoita. – Luonnon Ystävä 11(11): 214.
Vaccinium vitis-idaea taigapuolukkaJyväskylä Vuori, P. 1949: Puolukan (Vaccinium vitis-idaea) uusintakukinta. – Luonnon Tutkija 53(3): 92.
Vaccinium vitis-idaea taigapuolukkaJyväskylä Vuori, P. 1949: Puolukan jälkikukintaa. – Luonnon Tutkija 53(1): 22.
Vaccinium-vitis-idaea taigapuolukkaSakkula Hidén, I. 1921: Toistamiseen kukkivia kasveja. – Luonnon Ystävä 25(6): 161.
Vibunum opulus koiranheisiRovaniemi Leivo, L. 1919: Heisipensaan pohjoisraja. – Luonnon Ystävä 23(1): 15.
Vibunum opulus koiranheisiOulainen Parvela, A. A. 1919: Vaateliaiden pensaiden kasvipaikkoja Oulaisissa. – Luonnon Ystävä 23(6): 158–159.
Vibunum opulus koiranheisiKonnevesi Pynninen, A. 1956: Koiranheisi (Vibunrnum opulus L.) häviämässä Konneveden pitäjästä (PH). – Luonnon Tutkija 60(3): 94.
Vibunum opulus koiranheisiKonnevesi Pynnönen, A. 1935: Lehtokasveja Konnevedellä. – Luonnon Ystävä 39(4): 145.
Vibunum opulus koiranheisiKonnevesi Pynnönen, A. 1956: Koiranheisi (Viburnum opulus) häviämässä Konneveden pitäjästä (PH). – Luonnon Tutkija 60(3): 94.
Vibunum opulus koiranheisiJoutseno Toivari, L. 1949: Rehevä jalojen lehtipuiden esiintymä Joutsenon Muukonsaaressa. – Luonnon Tutkija 53(1): 21–22.
Vibunum opulus koiranheisiKeminmaa Vallenius O. 1925: Kukkiva Viburnum opulus, Saarenkylä. – Luonnon Ystävä 29(4): 104.
Viscum album euroopanmisteli Linkola, K. 1912b: [Mistelin rauhoitus Mälarin seudulla]. – Luonnon Ystävä 16(3): 106.