Käyttö ja kauppa


Väre, Henry & Juntumaa, Jouni 2020: Dendrologian Seuran Tiedotuksia – Sorbifolia. Sisällysluettelot 9. Käyttö ja kauppa. Julkaistu 14.3.2020. https://www.dendrologianseura.fi/?page_id=3607

Alanko, Anja & Alanko, Pentti: Mänty ruokana ja rohtona. 1/1982.

Alanko, Pentti: Dendrologia ja luonnonsuojelu. 3/1977.

Alanko, Pentti: Vaivero (Chamaedaphne calyculata) puutarhakasvina. 3/1988.

Alanko, Pentti: Kurjenkanervat (Phyllodoce) puutarhakasveina. 4/1991.

Alanko, Pentti: Alppiruusut puutarhakasveina. 1/1999.

Alanko, Pentti: Lehtikuusien (Larix) käyttö viherpuina ja -pensaina. 4/2001.

Alho, Pentti: Männyn tervapoltto. 3/1981.

Anttila, Lauri: Puu ja veistos – puu esteettisenä kokemuksena. 1/1998.

Galambosi, Bertalan: Suomyrtti peltokasvina – onko se mahdollista?. 3/2017.

Gottberg, Carl-Johan: Klibbalen i landskapsplaneringen. 2/1978.

Hæggström, Carl-Adam: Lövängsvård – också hos oss. 2/1976.

Hæggström, Carl-Adam: Kilon kartanon tammikujanne Espoossa. 3/2018.

Heino, Esa: Raidan ominaisuuksia. 2/1983.

Heino, Esa: Pajujen esteettisyydestä luonnossa. 1/2006.

Henttonen, Sauvo: Visakoivun koristekasviarvosta ja – käytöstä. 2/1980.

Hinneri, Sakari , Laine, Unto & Alho, Kalevi : Havaintoja ruotsinpihlajasta (Sorbus intermedia) koristepuuna Varsinais–Suomessa. 1/1990.

Holopainen, Jari, Gregow, Hilppa, Helama, Samuli, Kubin, Eero, Lummaa, Virpi & Terhivuo, Juhani: Suomen kasvifenologisista havainnoista 1700–luvun puolivälistä nykypäivään. 2/2012.

Hämet-Ahti, Leena: Vaahterasiirappi. 4/1982.

Hämet-Ahti, Leena: Miksi monilajista kaupunkipuustoa?. 1/1998.

Iisakkila, Leena: Omenapuut viherrakentamisessa. 3/1984.

Ilén, Pekka: Käsityöpajun viljelyn historiaa ja tuoreita kokemuksia. 1/2004.

Junttila, Olavi: Kasvit ja meluntorjunta. 2/1971.

Kallio, Tapio K.: Koristekasvien talvenkestävyydestä. 3/1972.

Karhu, Niilo: Poppelilajien kestävyys ja käyttö. 1/1984.

Kasvi, Aarno & Laine, Simo: Grande Finale – syksyn ilotulitus. 3/2012.

Kaukovirta, Erkki: Kataja ja maisemanhoidolliset ekosysteemit. 3/1972.

Konttinen, Kyösti: Kumipuut. 1/2017.

Koski, Veikko: Vihta, rauduskoivun arvossapidettävä käyttömuoto. 2/1987.

Kosonen, Markku: Pyhän puun työstö. 4/1994.

Larsson, Olle: Mitä on taimitarhain tarkastus?. 2/1970.

Lindholm, Tapio: Malja tammelle. 3/1988.

Lokonen, Pentti: Luonnonpuut pihapuina. 3/1972.

Luostarinen, Katri: Puu ja metsä maisemansuunnittelun perusmateriaalina. 2/1972.

Luoto, Jukka: Pähkinäpensaan (Corylus avellana) ja tammen (Quercus robur) ravintokäyttö Suomessa esihistoriallisena aikana. 4/1991.

Luukkanen, Olavi: Vaikutelmia siperialaisesta kaupunkimiljööstä. 4/1972.

Luukkanen, Olavi: Kulttuurimaiseman muuttuva metsä. 2/1972.

Luukkanen, Olavi: Puut ja ilma l. Puiden vaikutus happi– ja hiilidioksiditasapainoon. 1/1974.

Luukkanen, Olavi: Puut ja ilma II. Puut ja ilmansaasteet. 2/1974.

Luukkanen, Olavi: Lyhytkiertopuun tuotosbiologiasta. 3/1973.

Martikainen, Pentti: Oulun puistot ovat kaupunkilaisten käytössä. 2/1996.

Meriläinen, Päivi: Taimitarhojen kasvivalikomasta. 4/1979.

Mäkynen, Anne: Koivu maisemasuunnittelun näkökulmasta. 2/1987.

Mäkynen, Anne: Maisema–arkkitehdin ajatuksia saarnesta. 3/1988.

Niiranen, Juhani: Meikäläisestä metsänviljelytaimien kasvatuksesta. 2/1970.

Oksanen, Matti J.: Koivu teollisuuden näkökulmasta. 4/1987.

Olkanen, Paavo: Niinipuun (Tilia cordata) esiintymisen ja taloudellisen käytön historiaa Suomessa. 1/1977.

Palokallio, Jarmo: Kirsikkasato paisuu kestävillä lajikkeilla ja toimivalla pölytyksellä. 2/2009.

Piippo, Sinikka: Puuvartisia rohdoskasveja. 1. Kuusi (Picea abies), happomarjat (Berberis), tammet (Quercus), koivut (Betula) ja lepät (Alnus). 1/1991.

Piippo, Sinikka: Puuvartisia rohdoskasveja. 2. Pähkinäpensas (Corylus avellana), jalavat (Ulmus), suomyrtit (Myrica), pajut (Salix), haavat ja poppelit (Populus) sekä lehmukset (Tilia). 3/1991.

Piippo, Sinikka: Puuvartisia rohdoskasveja. 3. näsiä, suopursu, sianpuolukka, kanerva, mustikka, juolukka, puolukka ja karpalo. 1/1992.

Piippo, Sinikka: Puuvartisia rohdoskasveja. 4. tuomet, kirsikat, manteli, vatukat, lapinvuokko, ruusut, omenapuu, pihlaja ja orapihlaja. 4/1992.

Piippo, Sinikka: Monikäyttöinen tamarindipuu. 1/1993.

Piippo, Sinikka: Puuvartisia rohdoskasveja. 5. Herukat, karviainen, hevoskastanja, paatsamat, tymi ja saami. 2/1993.

Piippo, Sinikka: Kalifornian intiaanien käyttämistä puuvartisista kasveista. 3/1993.

Piippo, Sinikka: Puuvartisia rohdoskasveja. 6. Koisot, seljat, heidet, vanamo ja kuusamat. 3/1994.

Pyykkö, Maire: Metsäomenapuun puuaineksesta. 4/1984.

Pyykkö, Maire: Katajan puuaineksesta. 3/1985.

Pyykkö, Maire: Tammen puuaineen anatomiaa. 4/1986.

Raatikainen, Mikko: Kuusi pihapuuna. 3/1983.

Raatikainen, Mikko: Omenapuu pihapuuna. 3/1984.

Raatikainen, Mikko: Kataja suojelukohteena ja pihapuuna. 1/1985.

Raatikainen, Mikko: Tammi pihapuuna. 1/1986.

Raatikainen, Mikko: Mänty pihapuuna. 3/1986.

Raatikainen, Mikko: Koivut pihapuina. 1/1987.

Raatikainen, Mikko: Saarni pihapuuna. 1/1988.

Raatikainen, Mikko: Raita pihapuuna. 1/1990.

Raatikainen, Mikko: Metsävaahtera pihapuuna. 2/1990.

Raatikainen, Mikko: Tuomi pihapuuna. 3/1991.

Raatikainen, Mikko: Harmaaleppä pihapuuna. 4/1992.

Raatikainen, Mikko: Lehmukset pihapuina. 4/1993.

Raatikainen, Mikko: Pihlaja pihapuuna. 2/1994.

Rainio, Robert J.: Pyökin mahdollisuuksista puistopuuna. 2/1970.

Rainio, Robert J.: Ängesvård landskapsaspekter bortom den Finska horisonten. 4/1975.

Ranua, Jukka: Miksi haapa kiinnostaa metsäteollisuutta. 4/1996.

Raulo, Jyrki: Mahla – koivikon oheistuote. 1/1987.

Rautavaara, Toivo: Katajan käyttö ruokiin juomiin ja rohdoksi. 2/1985.

Reinola, Ario: Maisemanhoito tienrakennuksessa. 2/1972.

Rihtniemi, Anne: Esplanadien katujulkisivujen tyylisuuntakehitystä. 2/1989.

Rihtniemi, Anne: Maiseman pihlajat. 4/1994.

Ritavuori, Heikki: Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. 4/1994.

Ritoniemi, Pentti: Ympäristö ja teknillistaloudelliset suoja-alueet. 4/1972.

Rosengren, Camilla: Ormgran och pelarasp . Kitschiträdgårdskonsten. 2/1972.

Saarinen, Kimmo: Kaupunkilehmukset eivät hätkähtäneet kuivasta kesästä 2006. 4/2007.

Saarsalmi, Anna & Almgren, Kristina: Onko harmaalepän kasvatuksella tulevaisuutta?. 3/1992.

Salmi, Juhani: Tervalepän puuaine ja käyttö. 3/1978.

Salmi, Juhani: Kynäjalavan puuaine ja käyttö. 3/1979.

Salmi, Juhani: Männyn puuaine ja käyttö. 2/1981.

Salmi, Juhani: Vaahteran puuaine ja käyttö. 4/1982.

Salmi, Juhani: Tammen puuaineen ominaisuudet ja käyttö. 3/1986.

Salmi, Juhani: Koivun puuaineen ominaisuudet ja käyttö. 3/1987.

Salmi, Juhani: Saarnen puuaineen ominaisuudet ja käyttö. 3/1988.

Salmi, Juhani: Raidan ominaisuudet ja käyttö. 4/1990.

Salmi, Juhani: Tuomen (Prunus padus) ominaisuudet ja käyttö. 3/1991.

Salmi, Juhani: Harmaalepän (Alnus incana) ominaisuudet ja käyttö. 3/1993.

Simberg, Kaj: Vaahteran mahla. 3/2012.

Stenroos, Soili: Guarana – Amazonin taikajuoma. 4/1989.

Stenroos, Soili: Cashew eli munuaispuu (Anacardium occidentale). 3/1991.

Stenroos, Soili: Kiivi (Actinidia deliciosa) ja sen sukulaiset. 2/1991.

Stenroos, Soili: Makadamiapuu – viljelykasvi Australiasta. 4/1992.

Stenroos, Soili: Monikäyttöinen pähkinäpensas. 4/1998.

Suominen, Olavi: Lehtikuusi pensasaitana Turussa. 2/1997.

Tigerstedt, Peter M. A.: Puulajivalinta maisemansuunnittelussa. 2/1972.

Tigerstedt, Peter M. A.: Pihlaja – monikäyttöpuuksi metsätalouteemme. 4/1994.

Uosukainen, Marjatta: Atsaleoilla väriloistoa istutuksiin. 1/1980.

Uotila, Pertti: Kynneppääluokki. 2/1997.

Viherä-Aarnio, Anneli: Pajujen käytön ja tutkimuksen vaiheita. 3/1988.

Viherä-Aarnio, Anneli: Raita (Salix caprea) energiapuuna. 2/1990.

Ylätalo, Marja: Männyn käyttö viherrakentamisessa. 3/1981.

Ylätalo, Marja: Vaahtera viherrakentamisen puuna. 2/1982.

Suomenpihlaja (Sorbus hybrida) viherpuuna. 4/1989.