Väre, Henry & Juntumaa, Jouni 2020: Dendrologian Seuran Tiedotuksia – Sorbifolia. Sisällysluettelot 11. Yleistä kasvitiedettä. Julkaistu 14.3.2020. https://www.dendrologianseura.fi/?page_id=3631
Ahokas, Hannu: Apikaalidominanssin puuttuminen koivusta – tuloksena kaunis puumuoto. 3/1990.
Ahokas, Hannu: Kasvien löytöpaikkatietoja 1600–1800 -luvuilta käsikirjoituksista. H. A. Reinholmin floristinen muistio vuodelta 1847. 1/2008.
Alanen, Aulikki: Valtakunnallinen lehtokartoitus. 2/1983.
Alanen, Aulikki: Säilykööt saarni ja muut jalot puumme. 4/1988.
Alanko, Pentti: Lehtipuiden ja pensaiden tunnistamisesta talviasuisina. 1/1979.
Alanko, Pentti: Vaahtera- aiheiset postimerkit. 4/1982.
Alanko, Pentti: Kuusiaiheisista postimerkeistä. 3/1983.
Alanko, Pentti: Omenapuut (Malus) postimerkeissä. 4/1984.
Alanko, Pentti: Katajaaaiheiset postimerkit. 4/1985.
Alanko, Pentti: Koivuaiheiset postimerkit. 2/1987.
Alanko, Pentti: Tammet (Quercus) postimerkeissä. 4/1987.
Alanko, Pentti: Pähkinäpensaat (Corylus) postimerkeissä. 4/1998.
Alanko, Pentti: Pihlajat (Sorbus) postimerkeissä. 3/1999.
Alanko, Pentti: Suomalaiset puut. 3/2001.
Alanko, Pentti: Dendrologia gastronomica. 4/1979.
Alanko, Pentti & Uosukainen, Marjatta: Alppiruusut postimerkeissä. 3/1981.
Anttila, Aino: Ruususeminaarissa kuultua. 1/2019.
Buligin, Nikolai E. & Firsov, Gennady A: Pietarin valtiollisen Metsäteknisen Akatemian arboretumin historiaa. 3/2001.
Erkamo, Viljo: Esimerkki lintujen suorittamasta kasvinlevityksestä. 1/1981.
Erkamo, Viljo: Paikannimet metsävaahteramme levinneisyyden selvittäjinä. 3/1982.
Fagerholm, Juha & Kauppila, Aulikki: Matkat. 3/2019.
Hæggström, Carl-Adam: Myöhäisiä lehtipuita Maarianhaminassa. 2/2013.
Hæggström, Carl-Adam: Istutettujen puuvartisten kasvien luontainen leviäminen luontoon, lähinnä Ahvenanmaalla. 2/2019.
Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva: 1700–luvulla perustettu omenatarha Ahvenanmaalla. 4/2014.
Havas-Matilainen, Paula: Etäsuojelussa kasvitieteellisessä puutarhassa. 2/2016.
Heino, Esa: Kansalaiset puulajikiekkoja tunnistamassa. 2/2001.
Holopainen, Jari, Gregow, Hilppa, Helama, Samuli, Kubin, Eero, Lummaa, Virpi & Terhivuo, Juhani: Suomen kasvifenologisista havainnoista 1700–luvun puolivälistä nykypäivään. 2/2012.
Huttunen, Satu: Mänty ilman saastumisen indikaattorina. 2/1981.
Juntumaa, Jouni: Jäsenet. 3/2019.
Juntumaa, Jouni: Harrastajien kertomaa. 3/2019.
Juntumaa, Jouni: Viestintä. 3/2019.
Juntumaa, Jouni: Kerhot. 4/2019.
Jussila, Osmo & Väinölä, Anu: Rhododendronkerhon alkutaival. 1/1999.
Järve, Ain & Lootus, Kersti: Viron historiallisista puutarhoista. 1/1997.
Kallio, Tapio K.: Dendrologian Seuran perustaminen. 3/1989.
Karhu, Niilo: Dendrologian Seuran matkat, retkeilyt ja talkoot. 3/1989.
Kauppila, Aulikki: Seuran perustaminen ja 20 ensimmäistä vuotta. 3/2019.
Kauppila, Aulikki: Tapahtumat 1990-2019. 3/2019.
Kauppila, Aulikki & Juntumaa, Jouni: Hallitus. 3/2019.
Kolari, Veli: Katajan nimestä Suomessa ja eräissä muissa kielissä. 2/1985.
Kolari, Veli: Saarnen nimestä. 4/1988.
Konttinen, Kyösti: Havaintoja ulkomaisten havupuiden siementen itävyydestä. 3/1994.
Konttinen, Kyösti: Mikä puu on eebenpuu – entä mahonki tai tiikki?. 4/2007.
Konttinen, Kyösti: Kun laivat olivat puuta. 1/2012.
Konttinen, Kyösti: Libanonin setrimetsien hävitys kertoo Lähi–idän historiasta.. 3/2014.
Koponen, Aune: Dendorologian seuran julkaisutoiminta. 3/1989.
Korhonen, Mauri: Haavan mykorritsasienistä . 4/1996.
Korhonen, Pekka: Suomessa kasvatettavien japanilaisten puiden nimistä ja niiden etymologiasta. 1/1993.
Kukkonen, Ilkka: Pehr kalm ja Sipsalon koetila – kappale Suomen kulttuurihistoriaa. 3/1979.
Kukkonen, Ilkka: Christian Steven, Nikitan kasvitieteellisen puutarhan perustaja. 2/1980.
Kuusinen, Mikko: Pihlajan epifyyttiset jäkälät ja sammalet. 4/1994.
Kuusmen, M.: Haavan epifyyttiset jäkälät. 4/1996.
Kääntönen, Matti: Kulttuurihistoriallisesti arvokas ”Gaddin lehmus” tuhottu Tampereella. 3/2009.
Lehtinen, Pertti: Rauduskoivu suomalaisessa kansanperinteessä. 2/1987.
Leikola, Matti: Lisiä lehtikuusen etymologiaan. 4/2001.
Lettojärvi, Iiris & Lindén, Leena: Puistojemme puu ja pensasvalikoima 1950–luvulla. 1/2018.
Makkonen, Olli: Muinaisten egyptiläisten pyhä shoab-puu. 3/1971.
Markkula, Pekka: Kaivopuisto – lyhyt historiikki. 2/1981.
Mikola, Jouni: Kasvien tieteellisestä nimistöstä. 4/1977.
Mikola, Jouni: Joulupuu – kuusi ja moni muu. 4/1983.
Mikola, Jouni: Pietari Kalmin työn jälkiä?. 4/1979.
Mikola, Jouni: Dendrologian Seuran 20-vuotinen toiminta. 3/1989.
Mikola, Jouni: Dendrologian perinteet Suomessa. 3/1989.
Mikola, Peitsa: Mänty ja sienet. 4/1981.
Mikola, Peitsa: Harmaaleppä, maanparantaja. 4/1992.
Mustalahti, Aimo: Pajut pölyttäjähyönteisten laidunkasveina. 1/1990.
Mutanen, Erja: Havaintoja puuvartisistutusten tiesuolavaurioista Jyväskylän rantaväylällä. 1/1993.
Niiniluoto, Maarit: Punertaa marjat pihlajan kuin verta niillä ois eli pihlaja populaarimusiikissa. 4/1994.
Nurminen, M.: Proliferaatio-ilmiö ruusunkukassa. 2/1995.
Ohenoja, Esteri: Lehtikuusen sienistä. 4/2001.
Orlova, Larisa A. & Firsov, Gennady A: Venäjän harvinaisimmat havupuut. 1/2015.
Palva, Vuokko: Omenapuun historiasta Suomessa. 4/1984.
Piispala, Eija: Kauppaneuvos A. A. Levón ja hänen puutarhurinsa J. Reinh. Engström, Uuden Vaasan (Nikolainkaupungin) puistojen lajiston luojat. 2/2008.
Puolasmaa, Arto: Saarni jäkälien kasvualustana Suomessa. 3/1988.
Rosengren, Camilla: Vart tar alla växter vägen?. 3/1979.
Ruoff, Eeva: Majapuita ja bulevardeja – katsaus eurooppalaisten kaupunkipuiden historiaan. 1/1998.
Ruoff, Eeva: Maineikkaita miehiä, tarunomaisia tapahtumia ja kuuluisia puita. 1/2002.
Ruoff, Eeva: Suomen ensimmäiset lehtikuuset?. 2/2002.
Ruoff, Eeva: Suomalaisten lehtimajojen vaiheita ja tyyppejä. 1/2009.
Ruoff, Eeva: Vanhoja jalosyreenejä. Suomen Puutarhayhdistyksen valikoimia 1900–luvun alkupuolella. 3/2014.
Ruoff, Eeva: ”Eilispäivän” saarnia. 1/2015.
Ruoff, Eeva: Elsa Beata Wrede ja viiniköynnösten viljely. 1/2019.
Ryttäri, Terhi & Väre, Henry: Puuvartiset kasvit vieraslajeina. 4/2014.
Räsänen, Kouta: Australian etelänpyökkimetsät. 4/2008.
Saarinen, Jaakko: Syksyn värejä Arboretum Mustilassa. 3/2011.
Salmi, Juhani: Luokat taistelivat – puut kertovat. 2/2012.
Salmi, Jukka: Lisätietoja Tampereen lehtimajakulttuurista 139. 3/2009.
Salmia, Aulikki: Männyn siemen tutkimuskohteena. 1/1982.
Salo, Merja: Pihlajan nimestä Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa. 4/1989.
Sander, Heldur: Japanin kasvien tutkimushistoriaa. 2/2010.
Selin, Päivi: Hatanpäänpuistojen historiaa ja nykypäivää. 3/1997.
Selin, Päivi: Katsaus Hatanpään kartanon historiaan. 3/1997.
Silfverberg, Sarianne: Meilahden alueen historiaa. 2/1995.
Siuruainen, Mirja: Dendrologian Seuran Oulun kerho toiminut 10 vuotta. 3/1989.
Suominen, Juha: Ratapihojen ja –penkereiden puista ja pensaista. 4/1982.
Suominen, Olavi: Pihasyreenin historiasta Suomessa. 3/1986.
Toivonen, Reino: Koristepensaiden marjojen myrkyllisyys. 2/1979.
Tukkinen, Tauno: Gustaf Komppa ja Karjalohjan Tammiston arboretum. 4/1991.
Uotila, Pertti & Alanko, Pentti: Herbaarionäytteet puuvartisista kasveista. 2/1986.
Viherä-Aarnio, Anneli: Vuoden puu. 3/2019.
Viherä-Aarnio, Anneli & Anttila, Aino: Juhlavuoden puun istutus. 4/2019.
Väre, Henry: Julkaisut. 4/2019.KIRJA-ARVIO
Väre, Henry: Oulun puistojen historiaa. 2/1996.
Väre, Henry: Dendrologiaa Auran akatemiassa. 2/2007.
Väre, Henry: Tammitietoa Turun akatemiasta ja muualtakin. 3/2013.
Väre, Henry: Pehr Kalm (1716–1779) ja Pohjois-Amerikan puuvartiset. 4/2016.
Väre, Henry: Kalm ja Pohjois-Amerikan vaahterat. 2/2017.
Väre, Henry: Professori Carl Reinhold Sahlbergin kirje professori Gabriel Reinille. 3/2017.
Väre, Henry: Oskar Rewell ja Mustila. 3/2018.
Väre, Henry: Kalm ja Pohjois-Amerikan männyt. 3/2018.
Väre, Henry & Oja, Seppo: Tammi Ruotsin vallan ajan metsäasetuksissa. 2/2013.
Väre, Henry & Sennikov, Alexander: Erik Laxman ja bobovnik. 3/2012.
Väre, Henry, Ulvinen, T., Vilpa, E. & Kalleinen, L: Oulun puuvartiset viljelykarkulaiset. 3/2004.
Ohjelmavinkki. 2/2019.