Väre, Henry & Juntumaa, Jouni 2020: Dendrologian Seuran Tiedotuksia – Sorbifolia. Sisällysluettelot 1. Esitellyt lajit ja suvut. Julkaistu 14.3.2020. https://www.dendrologianseura.fi/?page_id=3117
Abies: Alanko, Pentti: Pihdat (Abies) – Vuoden 2007 puusuku. 1/2007.
Abies: Alanko, Pentti: Pihdat (Abies) koristekasveina. 2/2009.
Abies: Autio, Antti: Mistä pihdat tulevat? Maapallon Abies-lajit ja niiden esiintyminen. Osa 1. 4/2009.
Abies: Autio, Antti: Mistä pihdat tulevat? Maapallon Abies-lajit ja niiden esiintyminen. Osa 2. 1/2010.
Abies: Autio, Antti: Mistä pihdat tulevat? Maapallon Abies-lajit ja niiden esiintyminen. Osa 3. 2/2010.
Abies: Uimari, Anne & Raisio, Juha: Pihtojen korotaudin esiintymisestä kaivataan havaintoja. 3/2018.
Abies alba: Salmi, Jukka: Tampereen historiallisia saksanpihtoja. 2/2013.
Abies grandis: Linjama, Jussi, Aalto, Erkki, Kolkka, Kimmo, Saarinen, Jaakko, Ruotsalainen, Seppo & Autio, Antti: Jätti- ja purppurapihta Suomessa. 1/2003.
Abies grandis: Hagman, Max.: Jättipihta (Abies grandis) Metsäntutkimuslaitoksen viljelyksissä. 2/2003.
Abies nebrodensis: Uotila, Pertti: Abies nebrodensis. 1/1984.
Abies nordmanniana: Suominen, Olavi: Kaukasianpihta syrjäyttämässä metsäkuusta ruotsalaisten joulupuuna. 1/1986.
Abies nordmanniana: Firsov, Gennady A. & Shilnikov, Dmitry: Kaukasianpihta, Venäjän kookkain puulaji. 2/2013.
Acer: Hämet-Ahti, Leena: Suomen viljelty vaahteralajisto. 2/1982.
Acer: Ylätalo, Marja: Vaahtera viherrakentamisen puuna. 2/1982.
Acer: Rainio, Robert J.: Amatöörin havaintoja vuoden puusta [Acer], sen biologiasta ja ekologiasta. 2/1982.
Acer: Alanko, Pentti: Vaahtera- aiheiset postimerkit. 4/1982.
Acer: Mäkynen, Aune: Vaahteratuttavuuksia kanadalaismetsistä. 1/1989.
Acer: Alanko, Pentti: Vaahtera – Vuoden 2005 puusuku. 1/2005.
Acer: Vaahteraseminaari. 3/2005.
Acer: Simberg, Kaj: Vaahteran mahla. 3/2012.
Acer: Väre, Henry: Kalm ja Pohjois-Amerikan vaahterat. 2/2017.
Acer platanoides: Vuoden puu – Årets träd 1982 vaahtera lönn (Acer platanoidea). 4/1981.
Acer platanoides: Hinneri, Sakari: Vaahtera (Acer platanoides ) metsäpuuna. 1/1982.
Acer platanoides: Kotiranta, Heikki: Vaahteran sienitauteja. 3/1982.
Acer platanoides: Salmi, Juhani: Vaahteran puuaine ja käyttö. 4/1982.
Acer platanoides: Raatikainen, Mikko: Metsävaahtera pihapuuna. 2/1990.
Acer platanoides: Lindén, Leena: Metsävaahteran lisäyslähteet. 4/2005.
Acer platanoides: Ahokas, Hannu: Metsävaahteran esiintymistä Elimäen Rahikkalassa. 3/2016.
Acer pseudosieboldianum: Hyvärinen, Ari: Koreanvaahtera Oulussa. 1/2018.
Acer saccharinum: Rainio, Robert J.: Hopeavaahtera (Acer saccharinum) – arvokas mutta aliarvostettu lehtipuu. 1/1980.
Acer saccharum: Hämet-Ahti, Leena: Vaahterasiirappi. 4/1982.
Acer saccharinum: Karhu, Niilo: Suomen suurin hopeavaahtera (Acer saccharinum) Sipoossa Hitån kartanon puistossa. 4/1987.
Acer spicatum: Autio, Antti: Tähkävaahterako sukunsa kestävin laji?. 1/2001.
Actinidia deliciosa: Stenroos, Soili: Kiivi (Actinidia deliciosa) ja sen sukulaiset. 2/1991.
Adansonia digitata: Konttinen, Kyösti: Apinanleipäpuu. 4/2008.
Aesculus hippocastanum: Suominen, Olavi: Suomen kookkain hevoskastanja Eckerössä?. 3/1985.
Aesculus hippocastanum: Raisio, Juha: Helsingin Tokoinrannasta kaadettiin 37 hevoskastanjaa. 4/2017.
Agathis australis: Stenroos, Soili & Hyvönen, Jaakko: Kauri (Agathis australis). 3/1996.
Agathis australis: Laine, Simo: Uudenseelannin kauri. 1/2018.
Agave: Piippo, Sinikka: Ihailtava agave. 3/1995.
Alnus glutinosa: Hämet-Ahti, Leena: Tervaleppä – vuoden puu 1978. 1/1978.
Alnus glutinosa: Mäkinen, Ahti: Tervalepän kasvupaikoista ja ekologiasta Suomessa. 1/1978.
Alnus glutinosa: Mikola, Peitsa: Tervaleppä typensitojana. 1/1978.
Alnus glutinosa: Yli-Vakkuri, Paavo: Tervaleppä – unohdettu puulajimme. 2/1978.
Alnus glutinosa: Salmi, Juhani: Tervalepän puuaine ja käyttö. 3/1978.
Alnus glutinosa: Erkamo, Matti: Erikoisennäköinen, liuskalehtinen tervaleppä Helsingistä. 4/1978.
Alnus glutinosa: Saarnijoki, Sakari: Pilaritervaleppä (Alnus glutinosa ’Pyramidalis’). 3/1982.
Alnus glutinosa: Airola, Jukka: Hämeenlinnan tervalepät (Alnus glutinosa). 1/1992.
Alnus glutinosa: Piirainen, Mikko: Tervalepän (Alnus glutinosa) ja harmaalepän (A. incana) liuskalehtimuodoista Suomessa. 4/1992.
Alnus glutinosa: Napola, Jaakko: Tervalepän jalostukseen panostetaan Baltian maissa. 1/2003.
Alnus incana: Vuoden puu – Årets träd 1992 harmaaleppä (Alnus incana). 4/1991.
Alnus incana: Murto, Risto: Vuoden puu – Årets träd 1992 harmaaleppä gråal (Alnus incana). 1/1992.
Alnus incana: Karhu, Niilo: Suomen paksuimmat harmaalepät (Alnus incana). 1/1992.
Alnus incana: Saarsalmi, Anna & Almgren, Kristina: Onko harmaalepän kasvatuksella tulevaisuutta?. 3/1992.
Alnus incana: Väisänen, Rauno & Heliövaara, Kari: Harmaalepän (Alnus incana) hyönteiset. 3/1992.
Alnus incana: Mikola, Peitsa: Harmaaleppä, maanparantaja. 4/1992.
Alnus incana: Raatikainen, Mikko: Harmaaleppä pihapuuna. 4/1992.
Alnus incana: Salmi, Juhani: Harmaalepän (Alnus incana) ominaisuudet ja käyttö. 3/1993.
Alnus incana: Kasvi, Aarno: Harmaaleppää matalana rantaistutuksiin ja koristelampien rantoja sitomaan. 1/2018.
Alnus incana: Kulju, Matti: Harmaalepän uusi lajike, ’Varjo’, sateenvarjoleppä. 1/2018.
Amelanchier: Hämet-Ahti, Leena: Suomessa viljellyistä tuomipihlajista. 4/1978.
Amelanchier: Tuomipihlajat (Amelanchier) – Vuoden 2013 puusuku. 4/2012.
Amelanchier: Jaakohuhta, Alma-Liisa: Minun tuomipihlajani. 4/2013.
Amelanchier spicata: Söyrinki, Niilo: Isotuomipihlaja (Amelanchier spicata) on kotiutunut suomalaiseen luontoon. 2/1990.
Amelanchier x grandiflora: Alanko, Pentti & Hämet-Ahti, Leena: Arnoldintuomipihlaja (Amelanchier x grandiflora) ja ballerinantuomipihlaja (A ’Ballerina’) Suomessa. 3/1996.
Ampelopsis: Hämet-Ahti, Leena: Viiniköynnökset ja hopeaviinit Suomessa. 3/1993.
Anacardium occidentale: Stenroos, Soili: Cashew eli munuaispuu (Anacardium occidentale). 3/1991.
Aralia: Alanko, Pentti: Suomessa viljellyt pensasmaiset araliat (Aralia). 4/1987.
Aralia: Galambosi, Bertalan & Holm, Yvonne: Venäjänjuuren kasvatus rohdosraaka-aineeksi. Viljelykokemukset Mikkelissä.. 3/2015.
Aralia elata: Väre, Henry: Liki ennätysaralia. 1/2019.
Araucaria ym.: Stenroos, Soili & Hyvönen, Jaakko: Eteläisimmän Etelä-Amerikan havupuista. 3/1987.
Aronia: Alanko, Pentti: Suomessa viljellyt aroniat (Aronia). 3/1990.
Aronia: Hämet-Ahti, Leena: Mustamarjaisten aronioiden arvoitus. 2/1991.
Aronia: Kolkka, Kimmo L.: Aroniat, parhaita pensaitamme. 4/2002.
Banksia: Stenroos, Soili & Hyvönen, Jaakko: Australian banksiat. 3/1996.
Berberis: Stenroos, Soili & Vanha-Majamaa, Ilkka: Eteläisen Etelä-Amerikan happomarjoista (Berberis). 4/1993.
Betula: Raulo, Jyrki: Mahla – koivikon oheistuote. 1/1987.
Betula: Nygren, Markku: Koivun (Betula sp.) siementen itämisekologiaa. 1/1987.
Betula: Raatikainen, Mikko: Koivut pihapuina. 1/1987.
Betula: Mäkynen, Aune: Koivu maisemasuunnittelun näkökulmasta. 2/1987.
Betula: Hämet-Ahti, Leena: Suomen koivujen taksonomisia ongelmia. 3/1987.
Betula: Salmi, Juhani: Koivun puuaineen ominaisuudet ja käyttö. 3/1987.
Betula: Hämet-Ahti, Leena & Alanko, Pentti: Suomessa viljellyistä koivulajeista. 4/1987.
Betula: Oksanen, Matti J.: Koivu teollisuuden näkökulmasta. 4/1987.
Betula: Piispala, Eija: Vaasan koivuista. 3/2001.
Betula: Sarvarinne, Jukka: Paksukaarnakoivuja Turun Ruissalosa. 1/2005.
Betula: Lehtonen, Jukka: Kirjavalehtinen koivu (kirjokoivu). 3/2005.
Betula: Ryynänen, Leena & Aronen, Tuija: Koivun kirjavalehtisyys – periytyykö se sittenkin?. 1/2007.
Betula pendula: Vuoden puu – Årets träd 1980 visakoivu masurbjörk (Betula pendula var. carelica). 1/1980.
Betula pendula: Saarnio, Reino: Visakoivu – vuoden puu 1980. 1/1980.
Betula pendula: Henttonen, Sauvo: Visakoivun koristekasviarvosta ja – käytöstä. 2/1980.
Betula pendula: Kallio, Tapio K.: Taalainmaankoivu ja pirkkalankoivu – harvinaisuuksia Suomen puistoissa. 3/1981.
Betula pendula: Kallio, Tapio K.: Korjauksia taalainmaankoivu. 4/1981.
Betula pendula: Kallio, Tapio K. & Ulvinen, Arvi: Pirkkalankoivu (Betula pendula f. birkalensis) Valkealassa. 1/1982.
Betula pendula: Vuoden puu – Årets träd 1987 rauduskoivu Vårtbjörk (Betula pendula). 1/1987.
Betula pendula: Lehtinen, Pertti: Rauduskoivu suomalaisessa kansanperinteessä. 2/1987.
Betula pendula: Koski, Veikko: Vihta, rauduskoivun arvossapidettävä käyttömuoto. 2/1987.
Betula pendula: Rousi, Matti, Tahvanainen, Jorma, Helle, Eero & Uotila, Ilari: Voidaanko rauduskoivun nisäkästuhoja vähentää metsänjalostuksen keinoin?. 2/1987.
Betula pendula: Ryynänen, Leena: Rauduskoivun (Betula pendula) kloonaus. 3/1987.
Betula pendula: Annila, Erkki: Rauduskoivulla (Betula pendula) elävät hyönteiset. 3/1987.
Betula pendula: Uotila, Anneli: Rauduskoivun (Betula pendula) taudit. 3/1987.
Betula pendula: Kauppila, Aulikki: Rauduskoivun vuoden kesäretki Pirkanmaalle. 3/1987.
Betula pendula: Valanne, Terho, Erkkilä, Heli, Pieninkeroinen, Kaija & Vataja, Päivi: Rauduskoivun (Betula pendula) keinotekoisesta polyploidiasta ja mutaatioista. 4/1987.
Betula pendula: Murto, Risto: Rauduskoivusta Suomen kansallispuu. 4/1988.
Betula pendula: Piirainen, Mikko: Kolmaskin luonnonvarainen loimaankoivu. 4/1991.
Betula pendula: Karhu, Niilo: Kaksi harvinaista rauduskoivua kaadettu. 3/2002.
Betula pendula: Nuorteva, Matti: Suuri paksukaarnakoivu Helsingissä. 4/2005.
Betula pubescens: Sander, Heldur: Pensasmainen hieskoivun muoto Tallinnassa. 3/1992.
Betula pubescens: Vuoden puu – Årets träd 2000 hieskoivu (Betula pubescens). 4/1999.
Betula pubescens: Vuoden puu – Årets träd 2000 hieskoivu Glasbjörk (Betula pubescens). 1/2000.
Betula pubescens: Niemistö, Pentti: Hieskoivun kasvatus – paljon kuitupuuta vähin kustannuksin. 3/2000.
Betula pubescens: Hytönen, Jyrki & Kauppi, Anneli: Hieskoivun vesominen. 4/2000.
Betula pubescens: Pihlajaniemi, Henna & Siuruainen, Mirja: Punakoivu (Betula pubescens f. rubra) – hieskoivun punalehtinen muoto. 1/2011.
Betula pubescens: Kalska, Esa: Pensasmainen koivu Siurossa. 2/2011.
Betula pubescens: Kolkka, Kimmo L.: Pensasmainen koivu monirunkoisena koristepuana. 4/2011.
Betula pubescens ssp. czerepanovii: Juhanoja, Sirkka: Monimuotoinen tunturikoivu. 4/1995.
Brugmansia: Piippo, Sinikka: Brugmansiat, Pohjois-Andien maagiset puudaturat. 4/1995.
Caragana: Alanko, Pentti: Suomessa viljellyt hernepensaat (Caragana). 1/1986.
Carpinus: Laasonen, Erkki M. & Laasonen, Leena: Pyökkien, valkopyökkien ja humalapyökkien kasvupaikkoja Suomessa. 2/2005.
Carpinus betulus: Åström, Helena & Hæggström, Carl-Adam: Suomen paksuimmat valkopyökit. 3/2010.
Castanea sativa: Alanko, Pentti: Aitokastanja ja viikuna tehneet ulkona hedelmää Helsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. 1/2007.
Casuarina: Bhumibharnon, Suree: Casuarina – monipuolinen tropiikin puu. 4/1973.
Cedrus libani: Konttinen, Kyösti: Libanonin setrimetsien hävitys kertoo Lähi–idän historiasta.. 3/2014.
Cephalanthus occidentalis: Peltonen, E: Kumpulan uusia kasveja: Cephalanthus occidentalis ja tuoksumyrtti (Comptonia peregrina). 2/2000.
Cercidiphyllum japonicum: Uotila, Pertti: Katsurat (Cercidiphyllum) – itäaasialaista aatelia. 1/1991.
Cercidiphyllum japonicum: Alanko, Pentti: Lisätietoja katsurasta. 1/1992.
Cercidiphyllum japonicum: Jaakohuhta, Hannu: Katsuran talvehtiminen. 1/2003.
Cercidiphyllum japonicum: Hyvärinen, Ari: Katsura kestää Oulussa. 4/2003.
Cercidiphyllum japonicum: Lehtonen, Jukka: Metlan katsurat. 1/2005.
Cercidiphyllum japonicum: Hyvärinen, Ari: Katsura kestää Oulussa, osa 2. 1/2018.
Chaenomeles: Holm, Christa: Ruusukvittenin suku (Chaenomeles). 2/1981.
Chamaecyparis: Puttonen, Pasi: Nutkansypressi on valesypressi. 4/1991.
Chamaecyparis: Väre, Henry: Uusi havupuusuku ja nutkansypressi. 3/2002.
Chamaecyparis: Väre, Henry: Valesypresseistä sypressejä. 1/2006.
Chamaedaphne calyculata: Alanko, Pentti: Vaivero (Chamaedaphne calyculata) puutarhakasvina. 3/1988.
Cladrastis kentuckea: Hämet-Ahti, Leena: Cladrastis kentuckea, komeakukkainen hernekasvipuu. 1/1979.
Clematis: Alanko, Pentti: Kärhöt (Clematis) – köynnöksistä kauneimmat. 4/1990.
Clematis: Alanko, Pentti: Kärhöjen (Clematis) suku. 4/1997.
Clematis: Alanko, Pentti: Kärhöjen viljelyhistoriaa Suomessa. 4/1997.
Clematis: Fri, Börje: Estniska klematissorter. 4/1997.
Clematis: Slonius, Johanna: Kärhöjä parvekkeella. 4/1997.
Clematis: Miettinen, Veijo: Kansainvälistä kärhöyhteistyötä. 4/1997.
Clematis: Alanko, Pentti: Suomessa julkaistu klematiskirjallisuus. 4/1997.
Clematis: Miettinen, Veijo: Kellokärhö – vuoden 2001 kärhö. 1/2001.
Clematis: Miettinen, Veijo: Kiinankärhö sukulaisineen – Vuoden 2002 kärhöt. 3/2002.
Clematis: Miettinen, Veijo: Kärhökerhon vuoden 2004 kärhöt. 4/2004.
Clematis: Löfgren, Timo: Mitä kuuluu siperiankärhöillemme. 2/2006.
Clematis: Fri, Börje: Ruotsalaisista kärhöistä. 1/2014.
Clematis: Fri, Börje: Kärhöt, Clematis – vuoden puuvartissuku 2015. 4/2014.
Clematis: Räsänen, Juhani: Kärhöjen risteytyskoe vuonna 2011. 1/2016.
Clematis: Fri, Börje: Porvoon Kärhöpuisto. 2/2016.
Clematis cirrhosa: Miettinen, Veijo: Viinikärhö – vuoden2000 kärhö. 4/1999.
Clematis patens: Miettinen, Veijo: Vuoden 2003 kärhöt: Clematis patens lajikkeineen. 4/2003.
Clematis sibirica: Miettinen, Veijo: Siperiankärhö luonnonkasvina Suomessa. 4/1997.
Clematis sibirica: Lehtinen, Seija: Siperiankärhö Altailta. 4/1997.
Comptonia peregrina: Peltonen, E: Kumpulan uusia kasveja: Cephalanthus occidentalis ja tuoksumyrtti (Comptonia peregrina). 2/2000.
Cornus alternifolia: Hyvärinen, Ari : Lännenpagodikanukka Oulussa. 2/2018.
Corylus: Stenroos, Soili: Monikäyttöinen pähkinäpensas. 4/1998.
Corylus avellana: Luoto, Jukka: Pähkinäpensaan (Corylus avellana) ja tammen (Quercus robur) ravintokäyttö Suomessa esihistoriallisena aikana. 4/1991.
Corylus avellana: Airola, Jukka: Pähkinäpensas Hämeenlinnassa. 4/1996.
Corylus avellana: Vuoden puu – Årets träd 1998 pähkinäpensas (Corylus avellana). 4/1997.
Corylus avellana: Vuoden puu – Årets träd 1998 pähkinäpensas hassel (Corylus avellana). 2/1998.
Corylus avellana: Alanko, Pentti: Pähkinäpensaat (Corylus) postimerkeissä. 4/1998.
Corylus avellana: Hæggström, Carl-Adam: Pähkinäpensaiden (Corylus avellana) ikä ja koko Nåtön saaressa Ahvenanmaalla. 2/2000.
Cotoneaster: Uotila, Pertti: Tuhkapensasongelmia. 1/1996.
Crataegus: Lagerström, Mikko: Orapihlajia olisi istutettava enemmän. 4/2009.
Crataegus: Salmi, Jukka: Orapihlajat yksityispihoissa ja julkisissa puistoissa Tampereella. 3/2011.
x Cupressocyparis leylandii: Kuittinen, Jorma: Onneksi leylandinsypressi ei menesty Suomessa!. 3/2001.
Daphne mezereum: Alanko, Pentti: Näsiä (Daphne mezereum) ja suomyrtti (Myrica gale) puutarhakasveina. 2/1988.
Diervilla: Alanko, Pentti: Vuohenkuusamat (Diervilla). 4/1981.
Drimys winteri: Stenroos, Soili: Drimys winteri (Winteraceae) – Andien sademetsien alkeellinen puu?. 2/1993.
Embothrium coccineum: Stenroos, Soili: Chilen tulipunakukkainen puu. 1/1993.
Eucalyptus obliqua: Hyvönen, Jaakko & Stenroos, Soili: Eucalyptus obliqua ja E. regnans – Tasmanian puujättiläiset. 1/1995.
Eucalyptus regnans: Hyvönen, Jaakko & Stenroos, Soili: Eucalyptus obliqua ja E. regnans – Tasmanian puujättiläiset. 1/1995.
Exochorda: Alanko, Pentti: Suomessa viljellyt helmipensaat (Exochorda). 2/1987.
Fagus: Laasonen, Leena & Laasonen, Erkki M: Missä pyökit?. 1/2003.
Fagus sylvatica: Rainio, Robert J.: Pyökin mahdollisuuksista puistopuuna. 2/1970.
Fagus sylvatica: Aminoff, Mikael: Erfarenheter av bokens existensmöjligheter i Finland. 2/1974.
Fagus sylvatica: Rainio, Robert J.: Tidigare ej framförda synpunkter om bokens existensmöjligheter i södra Finlands kustland. 1/1975.
Fagus sylvatica: Laasonen, Erkki M. & Laasonen, Leena: Pyökkien, valkopyökkien ja humalapyökkien kasvupaikkoja Suomessa. 2/2005.
Fagus sylvatica: Pyökkimetsien tunnelmaa ja havueksotiikkaa – Dendrologian Seuran matka Puolaan 2009. 4/2008.
Fagus sylvatica: Raisio, Juha: Pyökkiretkellä Bromarvin Riilahdessa. 2/2018.
Ficus carica: Alanko, Pentti: Aitokastanja ja viikuna tehneet ulkona hedelmää Helsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. 1/2007.
Fitzroya cupressoides: Tuhkanen, Sakari, Stenroos, Soili & Hyvönen, Jaakko: Fitzroya cupressoides – Chilen havupuiden aatelia . 4/1995.
Forsythia: Tigerstedt, Peter M. A.: Forsythian tarina. 4/1971.
Fraxinus: Mäkynen, Aune: Maisema–arkkitehdin ajatuksia saarnesta. 3/1988.
Fraxinus: Alanko, Pentti: Suomessa viljellyt saarnet (Fraxinus). 2/1989.
Fraxinus: Lindroos, Heikki: Lankuri – saarnilaji Nepalin metsätaloudessa. 2/1989.
Fraxinus: Suvisaari, Jukka: Sulkavan jättiläiset [Fraxinus, Populus alba]. 4/2010.
Fraxinus: Lehtonen, Jukka, Silander, Veikko & Nikkanen, Teijo: Suomen suurimmat saarnet. 4/2014.
Fraxinus: Ruoff, Eeva: ”Eilispäivän” saarnia. 1/2015.
Fraxinus excelsior: Jyränkö, Pekka: Suuri riippasaarni Kustavissa. 3/1985.
Fraxinus excelsior: Vuoden puu – Årets träd 1988 saarni ask (Fraxinus excelsior). 1/1988.
Fraxinus excelsior: Hinneri, Sakari: Saarni Saaristomeren alueella. 1/1988.
Fraxinus excelsior: Raatikainen, Mikko: Saarni pihapuuna. 1/1988.
Fraxinus excelsior: Saarniretki Lounais-Suomeen. 1/1988.
Fraxinus excelsior: Raatikainen, Mikko: Saarnen levinneisyys ja esiintymisvaatimukset. 2/1988.
Fraxinus excelsior: Suominen, Olavi: Harvinainen saarnilajike Turussa. 2/1988.
Fraxinus excelsior: Saarniretki Lounais-Suomeen 13.8.1988. 2/1988.
Fraxinus excelsior: Salmi, Juhani: Saarnen puuaineen ominaisuudet ja käyttö. 3/1988.
Fraxinus excelsior: Kotiranta, Heikki: Saarnen käävistä Suomessa. 3/1988.
Fraxinus excelsior: Puolasmaa, Arto: Saarni jäkälien kasvualustana Suomessa. 3/1988.
Fraxinus excelsior: Alanen, Aulikki: Säilykööt saarni ja muut jalot puumme. 4/1988.
Fraxinus excelsior: Uotila, Pertti: Kanta-Hämeen saarnet. 4/1988.
Fraxinus excelsior: Hämet-Ahti, Leena: Saarnen suku. 4/1988.
Fraxinus excelsior: Kolari, Veli: Saarnen nimestä. 4/1988.
Fraxinus excelsior: Rainio, Robert J.: Saarnen viljely. 1/1989.
Fraxinus excelsior: Tarvainen, Aila: Saarniretki Torsten Ranckenin jalanjäljillä. 1/1989.
Fraxinus excelsior: Virrankoski, Kirsti: Saarnen luonnontaimien istutus Vantaan Tammistossa. 4/1990.
Fraxinus excelsior: Alanko, Pentti: Saarnet (Fraxinus) – Vuoden puusuku 2014. 4/2013.
Fraxinus excelsior: Hæggström, Carl-Adam: Saarnensurma (Hymenoscyphus pseudoalbidus) Ahvenanmaalla. 1/2014.
Fraxinus excelsior: Kolkka, Kimmo L.: Riippaehytlehtisaarni – harvoin tavattu riippapuu. 4/2014.
Fuchsia: Stenroos, Soili: Eteläisten Andien verenpisarat (Fuchsia). 4/1992.
Ginkgo biloba: Paivel, Aleksei, Sander, Heldur & Elliku, Juri: Neidonhiuspuu (Ginkgo biloba) Tartossa ja Tallinnassa. 4/1989.
Ginkgo biloba: Alanko, Pentti: Neidonhiuspuu (Ginkgo biloba) Suomessa. 4/1989.
Hedera helix: Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva: Muratti Ahvenanmaalla. 1/2017.
Hippophae rhamnoides: Aulin-Linja-aho, H: Tyrnijätti Väinö Linnan maisemassa. 4/2002.
Holodiscus discolor: Alanko, Pentti: Nukka-angervo (Holodiscus discolor) puutarhakasvina Suomessa. 3/1993.
Hydrangea: Alanko, Pentti: Suomessa viljellyt hortensiat (Hydrangea). 4/1983.
Hydrangea: Wuokko, Olli: Uusia puuvartisia koristekasveja suomalaisilla markkinoilla. I. Tuhottomasti hortensiooita. 2/2019.
Juglans: Palmén, Annikki: Jalopähkinät Suomessa – mitä lajeja viljellään ja missä ?. 1/1978.
Juglans nigra: Larsson, Olle: Menestyykö Juglans nigra?. 1/1986.
Juniperus: Tigerstedt, Peter M. A.: Kolmen katajalajin kohtaamispaikalla Wisconsinissa. 1/1973.
Juniperus: Kolkka, Kimmo L.: Janika nujersi Juniperuksen. 4/2002.
Juniperus communis: Kaukovirta, Erkki: Kataja ja maisemanhoidolliset ekosysteemit. 3/1972.
Juniperus communis: Vuoden puu – Årets träd 1985 kataja en (Juniperus communis). 1/1985.
Juniperus communis: Hämet-Ahti, Leena & Alanko, Pentti: Katajat – Juniperus. 1/1985.
Juniperus communis: Raatikainen, Mikko: Kataja suojelukohteena ja pihapuuna. 1/1985.
Juniperus communis: Kolari, Veli: Katajan nimestä Suomessa ja eräissä muissa kielissä. 2/1985.
Juniperus communis: Rautavaara, Toivo: Katajan käyttö ruokiin juomiin ja rohdoksi. 2/1985.
Juniperus communis: Tigerstedt, Peter M. A.: Enens (Juniperus communis) biologi. 3/1985.
Juniperus communis: Hallikainen, Ville: Lapin katajat kertovat menneisyydestä. 3/1985.
Juniperus communis: Pyykkö, Maire: Katajan puuaineksesta. 3/1985.
Juniperus communis: Mikola, Jouni: Katajan lisäämisestä ja viljelystä. 4/1985.
Juniperus communis: Raatikainen, Mikko & Tanska, Tuula: Katajan kukinnasta ja runsaudesta jääkauden jälkeen. 4/1985.
Juniperus communis: Murto, Risto: Katajakedot – osa katoavaa maalaismaisemaa. 4/1985.
Juniperus communis: Kurkela, Timo: Katajan sienitauteja. 4/1985.
Juniperus communis: Vuoden puu – Årets träd 1986 tammi ek (Qucrcus robur). 1/1986.
Juniperus communis: Alanko, Pentti: Katajat (Juniperus) – Vuoden puusuku 2011 147. 4/2010.
Junipeus communis: Lehtonen, Jukka: Harvinainen kultakataja. 2/2004.
Kalmia: Alanko, Pentti: Kalmiat (Kalmia). 3/1982.
Kerria japonica: Alanko, Pentti: Kellokuusama (Kolkwitzia amabilis) ja kerria (Kerria japonica) Suomessa. 4/1986.
Kolkwitzia amabilis: Alanko, Pentti: Kellokuusama (Kolkwitzia amabilis) ja kerria (Kerria japonica) Suomessa. 4/1986.
Laburnum alpinum: Kasvi, Aarno: Kultasade Pohjois-Norjassa. 2/2011.
Larix: Hämet-Ahti, Leena: Uusia neuvostoliittolaisia käsityksiä kuusten ja lehtikuusten taksonomiasta. 2/1973.
Larix: Suominen, Olavi: Lehtikuusi pensasaitana Turussa. 2/1997.
Larix: Kolari, Veli: Vuoden 2001 puusuvun nimityksistä: Suomen lehtikuusi ja latinan larix. 3/2001.
Larix: Kiuru, Heikki: Lehtikuusi – vuoden puusuku. 3/2001.
Larix: Leikola, Matti: Lisiä lehtikuusen etymologiaan. 4/2001.
Larix: Uusikivi, Tapio: Suomessa viljellyt lehtikuuset (Larix) ja niiden taksonomia. 4/2001.
Larix: Alanko, Pentti: Lehtikuusien (Larix) käyttö viherpuina ja -pensaina. 4/2001.
Larix: Ohenoja, Esteri: Lehtikuusen sienistä. 4/2001.
Larix: Tuimala, Aili: Lehtikuusen pystykarsinta. 1/2002.
Larix: Ruoff, Eeva: Suomen ensimmäiset lehtikuuset?. 2/2002.
Larix: Isomäki, Antti: Lehtikuusi kasvu- ja tuotoskokeissa. 2/2002.
Larix: Autio, Antti: Mustilan arboretumissa viljellyt lehtikuuset (Larix). 3/2002.
Larix: Jokinen, Reijo: Suomen kookkain lehtikuusikujanne. 3/2003.
Larix: Sander, Heldur, Uusikivi, Tapio, Läänelaid, Alar, Pärn, Henn: Uusi lehtikuusen risteymä Virossa. 3/2007.
Larix: Hämet-Ahti, Leena: Venäjän lehtikuuset uusien DNA-tutkimusten valossa. 1/2015.
Larix potaninii: Koponen, Timo : Larix potaninii – pienikasvuinenko?. 1/2003.
Larix sibirica: Havas-Matilainen, Paula: Kasvitieteellisen puutarhan juhlavuoden puuksi siperianlehtikuusi. 3/1983.
Leucothoe fontanesiana: Alanko, Pentti: Leucothoe fontanesiana puutarhakasvina Suomessa. 2/1993.
Liriodendron tulipifera: Alanko, Pentti: Tulppaanipuu ja mammuttipetäjä Suomessa ulkona. 4/1983.
Liriodendron tulipifera: Tulppaanipuu kasvaa myös Vihdissä. 2/1984.
Lonicera: Soininvaara, Satu: Suomessa viljellyt pensasmaiset kuusamat (Lonicera). 4/1984.
Lonicera hispida: Kekki, Tapio: Lonicera hispida – sukakuusama. 1/2011.
Macadamia: Stenroos, Soili: Makadamiapuu – viljelykasvi Australiasta. 4/1992.
Magnolia: Alanko, Pentti: Magnoliat (Magnolia) Suomessa. 4/1982.
Magnolia: Jonsson, Lennarth: Magnolia – en utmaning för entusiaster. 4/1990.
Magnolia: Lähteenmäki, Jussi: Lisää magnolioita Suomeen – todellisuutta vai ruusuisia päiväunia?. 2/2004.
Magnolia: Magnolian taimia tarjolla!. 2/2004.
Magnolia: Jonsson, Lennarth & Ledvina, Dennis: Magnolior härdiga i Norden. 2/2005.
Magnolia: Ujula, Juha: Tutkimus Suomen magnolioista. 4/2007.
Magnolia: Ujula, Juha: Suomessa viljeltävät magnoliat. 3/2010.
Mahonia aquifolium: Byalt, Vjacheslav & Firsov, Gennady: Villiintynyt mahonia Karjalan Kannaksella. 4/2009.
Malus: Kallio, Tapio K.: Suomessa koristekasveina viljellyistä omenapuulajeista ja – iajikkeista. 1/1984.
Malus: Salo, Hannu: Omenapulajikkeet ja niiden viljely Suomessa. 2/1984.
Malus: Finne, Åke: Omenapuiden geenipankkikeräys Ahvenanmaalla. 2/1984.
Malus: Raatikainen, Mikko: Omenapuu pihapuuna. 3/1984.
Malus: Iisakkila, Leena: Omenapuut viherrakentamisessa. 3/1984.
Malus: Heikinheimo, Osmo: Omenapuiden hyönteisvioituksista. 3/1984.
Malus: Kotiranta, Heikki: Omenapuiden käävistä. 3/1984.
Malus: Murto, Risto: Omenan vuosi. 4/1984.
Malus: Alanko, Pentti: Omenapuut (Malus) postimerkeissä. 4/1984.
Malus: Mäkelä, Kaiho: Omenapuiden sienitaudeista. 4/1984.
Malus: Palva, Vuokko: Omenapuun historiasta Suomessa. 4/1984.
Malus: Outo omenapuu. 1/1995.
Malus: Lindén, Leena : Omenapuiden tuhotalvet Suomessa. 1/2003.
Malus: Lagerström, Mikko: Missä ovat neuvoksenomenapuut?. 4/2009.
Malus: Alanko, Pentti & Tegel, Satu: Omenapuut (Malus) – Vuoden 2010 puusuku (Alanko, P. & Tegel, S.) .3. 1/2010.
Malus: Laane, Mati: Ainoa virolainen koristeomenapuulajike. 3/2010.
Malus: Kask, Kalju: Omenapuu Virossa. 2/2011.
Malus: Ykspetäjä, Tapio & Lehtinen, Seija: Kazakstanin omenapuumetsiâ etsimässä. 1/2013.
Malus domestica: Erkamo, Viljo: Maata pitkin matava omenapuu (Malus domestica). 2/1990.
Malus domestica: Piirainen, Mikko: Mattomainen, juurehtiva omenapuu. 4/1998.
Malus domestica: Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva: 1700–luvulla perustettu omenatarha Ahvenanmaalla. 4/2014.
Malus domestica: Lindén, Leena & Iwarsson, Mattias: Rautatienomenapuu – ja muita riippuvaoksaisia koristeomenapuita. 4/2015.
Malus sylvestris: Murto, Risto: Metsäomenapuuta etsimään. 1/1983.
Malus sylvestris: Vuoden puu – Årets träd 1984 [metsäomena]. 4/1983.
Malus sylvestris: Vuoden puu – Årets träd 1984 metsäomenapuu vildapel (Malus sylvestris). 1/1984.
Malus sylvestris: Murto, Risto: Metsäomenapuun kasvupaikkatieiujen keruu jatkuu. 1/1984.
Malus sylvestris: Pyykkö, Maire: Metsäomenapuun puuaineksesta. 4/1984.
Malus sylvestris: Hinneri, Sakari: Metsäomenapuu (Malus sylvestris) Turun saaristossa. 1/1985.
Malus sylvestris: Murto, Risto: Metsäomenapuun (Malus sylvestris) nykytila ja levinneisyys Suomessa. 2/1985.
Malus sylvestris: Sarvarinne, Jukka: Turun saariston metsäomenapuista. 2/2006.
Malus sylvestris: Lehtonen, Jukka & Nikkanen, Teijo: Metsäpuiden erikoismuotojen jalostus Suomessa. 2/2008.
Malus sylvestris: Rusanen, Mari: Metsäpuiden perinnöllisen monimuotoisuuden suojelu Suomessa. 2/2013.
Malus sylvestris: Himanen, Katri: Norjan metsäomenapuut ahtaalla. 3/2015.
Microbiota decussata: Tigerstedt, Peter M. A.: Microbiota decussata – harvinainen havupuu. 2/1974.
Microbiota decussata: Kolkka, Kimmo L.: Tuivio, erinomainen peittopensas. 2/2004.
Microbiota decussata: Hämet-Ahti, Leena: Minun tuivioni on yksikotinen. 3/2004.
Mikä aihe?: Rutanen, Kaarina: Erikoinen sukkessio Imatran Neitsytniemessä. 2/2013.
Myrica gale: Alanko, Pentti: Näsiä (Daphne mezereum) ja suomyrtti (Myrica gale) puutarhakasveina. 2/1988.
Myrica gale: Galambosi, B. 2017: Suomyrtti peltokasvina – onko se mahdollista?. 3/2017.
Nothofagus: Hyvönen, Jaakko: Etelänpyökit, suku Nothofagus. 1/1996.
Nothofagus: Räsänen, Kouta: Australian etelänpyökkimetsät. 4/2008.
onko oikein?: Heino, Esa & Hytönen, Jyrki: Lehtorannan puulajipuisto Kannuksessa. 3/2012.
Ocotea foetens: Airaksinen, Outi, Bäck, Saara & Mäkelä, Katariina: Gran Canarian metsistä 2. Los Tiles de Moya – ikivihreä laakeripuumetsä. 2/1987.
Ostrya: Laasonen, Erkki M. & Laasonen, Leena: Pyökkien, valkopyökkien ja humalapyökkien kasvupaikkoja Suomessa. 2/2005.
Ostrya: Saarinen, Jaakko: Humalapyökit (Ostrya). 3/2005.
Paeonia: Saarinen, Jaakko: Suomessa viljellyt pensaspionit. 2/2015.
Phellodendron: Uotila, Pertti: Korkkipuut – Phellodendron. 3/1985.
Phellodendron amurense: Uotila, Pertti: Korkkipuuni, elät sittenkin. 2/1990.
Phellodendron amurense: Uotila, Pertti: Suomen paksuin amurinkorkkipuu kaatui Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa. 4/2005.
Phoenix: Kasvi, Aarno: Taatelin tappaja muovaa Madeiran maisemaa. 2/2013.
Phyllodoce: Alanko, Pentti: Kurjenkanervat (Phyllodoce) puutarhakasveina. 4/1991.
Physocarpus: Alanko, Pentti: Suomessa viljellyt heisiangervot (Physocarpus). 1/1987.
Picea: Hämet-Ahti, Leena: Uusia neuvostoliittolaisia käsityksiä kuusten ja lehtikuusten taksonomiasta. 2/1973.
Picea: Hämet-Ahti, Leena: Suomen viljellyistä kuusilajeista. 3/1983.
Picea abies: Kärki, Lauri: Kuusen kotimaisista erikoismuodoista. 1/1972.
Picea abies: Rosengren, Camilla: Ormgran och pelarasp. Kitsch i trädgårdskonsten. 2/1972.
Picea abies: Havas, Paula: Inarin Lapin pohjoisimpia kuusia etsimässä. 2/1978.
Picea abies: Havas, Paula: Kuusitietoja Inarin Lapista kuusen puurajalta. 4/1979.
Picea abies: Mukurakuusi (Picea abies ”f. gibberosa”). 4/1980.
Picea abies: Ervi, L. O.: Kuusen (Picea abies) erikoismuotoja Multialla. 4/1982.
Picea abies: Vuoden puu – Årets träd 1983 kuusi gran (Picea abies). 1/1983.
Picea abies: Koski, Veikko: Kuusen kukista , siemenistä ja kasvullisesta lisäämisestä. 1/1983.
Picea abies: Tolonen, Kimmo: Kuusen levinneisyyshistoriaa Suomessa. 2/1983.
Picea abies: Raatikainen, Mikko: Kuusi pihapuuna. 3/1983.
Picea abies: Salmi, Juhani: Kuusen puuaine ja käyttö. 3/1983.
Picea abies: Alanko, Pentti: Kuusiaiheisista postimerkeistä. 3/1983.
Picea abies: Laine, Lalli: Kuusta uhkaavat tuhot. 4/1983.
Picea abies: Pajamäki, Jaakko: Suomen pisin mittattu pluskuusi. 4/1983.
Picea abies: Kalela-Brundin, Maarit: Kuusen ekologiasta ja metsänhoidollisista erikoispiiriteistä. 2/1984.
Picea abies: Söyrinki, Niilo: Pohjaslahden jättiläiskuusesta ja muista ennätyskuusista. 1/1986.
Picea abies: Söyrinki, Niilo: Kuusen erikoismuotoja Ruovedeltä ja sen naapurikunnista. 3/1986.
Picea abies: Kivistö, Seppo: Kuusi männyn loisena. 1/1989.
Picea abies: Kolkka, Kimmo L., Mikola, Jouni: Kuusen tuulenpesät. 3/2004.
Picea abies: Kolkka, Kimmo L., Ruotsalainen, Seppo & Mikola, Jouni: Kuusilajien risteytyvyydestä. 1/2005.
Picea abies: Väre, Henry: Metsäkuusi Käsivarren Lapissa. 2/2013.
Picea abies: Nikkanen, Teijo: Kuusen ja männyn erikoismuodoista koristepuita. 4/2013.
Picea abies: Nikkanen, Teijo: Kuusen tuulenpesästä koristepuulajike ’Punka Latva’. 4/2013.
Picea abies: Nikkanen, Teijo: Surukuusesta koristepuulajike ’Sälinkään Pilari’. 4/2013.
Picea abies: Nikkanen, Teijo: Kartiokuusesta koristepuulajike ’Pelkola’. 4/2014.
Picea abies: Nikkanen, Teijo: Pöytäkuusesta koristepuulajike ’Tapion Pöytä’. 4/2014.
Picea abies: Nikkanen, Teijo: Kuusi (Picea) – vuoden puusuku 2017. 1/2017.
Picea abies: Lehtonen, Jukka: Purppurakuusiristeytykset. 2/2018.
Picea sitchensis: Hämet-Ahti, Leena: KA: Daubemire, R. 1968: Some geographic variations in Picea sitchensis and their ecologic interpretation. 2/1973.
Pieris floribunda: Alanko, Pentti: Kellovaivero (Pieris floribunda). 3/1984.
Pieris floribunda: Uosukainen, Marjatta & Niskanen, Anna-Maija: Kellovaiveron (Pieris floribunda) solukkolisäys. 2/1985.
Pinus: Tigerstedt, Peter M. A.: Finlands utländska tallar. 3/1981.
Pinus: Tillikainen, Erkki: Meksikon mäntyjä. 3/2003.
Pinus: Väre, Henry: Havaintoja Venäjän mäntyjen taksonomiasta. 1/2005.
Pinus: Väre, Henry: Kalm ja Pohjois-Amerikan männyt. 3/2018.
Pinus canariensis: Aaltio, Sampsa: Pinus canariensis itsensä kastelijana. 4/1976.
Pinus canariensis: Ahlholm, Ilpo & Pykälä, Juna: Gran Canarian metsistä 1. Saaren mäntymetsät. 1/1987.
Pinus cembra: Konttinen, Kyösti: Sembramänty, vanhimpia ulkomaisia koristepuitamme. 3/1984.
Pinus cembra: Tikkala, Heikki: Sembran harsuuntuminen. 1/2016.
Pinus contorta: Tigerstedt, Peter M. A.: Kontortamänty (Pinus contorta Dougl.) – sen elämänkaari ja viljelymahdollisuudet Suomessa. 2/1975.
Pinus contorta: Tigerstedt, Peter M. A.: Kontortamänty (Pinus contorta Dougl.) – sen elämänkaari ja viljelymahdollisuudet Suomessa. 4/1975.
Pinus contorta: Annila, Erkki: Kontortamännyn (Pinus contorta Dougl.) eläintuhot. 1/1976.
Pinus contorta: Laine, Lalli: Kontortamännyn (Pinus contorta Dougl.) sienitaudit. 1/1976.
Pinus ponderosa: Hyvärinen, Ari: Yllättävän kestävä keltamänty. 1/2008.
Pinus pumila: Hagman, Max.: Pinus pumila (Pall.) Regel, ett bortglömt alternativ. 1/1971.
Pinus sylvestris: Karhu, Niilo: Mänty – vuoden puu 1981. 4/1980.
Pinus sylvestris: Vuoden puu – Årets träd 1980 mänty tall (Pinus sylvestris). 4/1980.
Pinus sylvestris: Hämet-Ahti, Leena: Männyn systematiikasta. 1/1981.
Pinus sylvestris: Oskarsson, Ole: Tallens (Pinus sylvestris) specialformer. 1/1981.
Pinus sylvestris: Hahl, Juhani: Männyn jalostus, tavoitteena viljelymänty. 2/1981.
Pinus sylvestris: Huttunen, Satu: Mänty ilman saastumisen indikaattorina. 2/1981.
Pinus sylvestris: Salmi, Juhani: Männyn puuaine ja käyttö. 2/1981.
Pinus sylvestris: Alho, Pentti: Männyn tervapoltto. 3/1981.
Pinus sylvestris: Ylätalo, Marja: Männyn käyttö viherrakentamisessa. 3/1981.
Pinus sylvestris: Kallio, Paavo: Mänty metsänrajapuuna. 3/1981.
Pinus sylvestris: Kallio, Tauno: Männyn sienitaudit. 4/1981.
Pinus sylvestris: Juutinen, P.: Männyn eläintuhot. 4/1981.
Pinus sylvestris: Yli-Vakkuri, Paavo: Männiköiden hoito. 4/1981.
Pinus sylvestris: Mikola, Peitsa: Mänty ja sienet. 4/1981.
Pinus sylvestris: Erkamo, Viljo: Männyn neulasista. 4/1981.
Pinus sylvestris: Alanko, Anja & Alanko, Pentti: Mänty ruokana ja rohtona. 1/1982.
Pinus sylvestris: Salmia, Aulikki: Männyn siemen tutkimuskohteena. 1/1982.
Pinus sylvestris: Erkamo, Viljo: Vielä männyn neulasista. 1/1982.
Pinus sylvestris: Raatikainen, Mikko: Mänty pihapuuna. 3/1986.
Pinus sylvestris: Orlova, Larisa V. & Firsov, Gennady A. : Mäntyjen tutkimus Pietarin kasvitieteellisessä Komarov–instituutissa. 1/2005.
Pinus sylvestris: Niemelä, Teuvo-Leo: Kilpikaarna vailla vertaa. 4/2009.
Pinus sylvestris: Kääntönen, Matti: Kaksi omalaatuista mäntymuotoa Pirkanmaalla. 3/2012.
Pinus sylvestris: Salmi, Jukka: Kauhanevan ”latvaluutamänty”. 1/2013.
Pinus sylvestris: Nikkanen, Teijo: Mänty (Pinus) – vuoden puusuku 2016. 1/2016.
Pinus sylvestris: Helama, Samuli: Mänty Käsivarren pohjoisimmassa nurkkauksessa muinaisina ja tulevina aikoina. 2/2016.
Populus: Karhu, Niilo: Helsingin poppeleista. 3/1977.
Populus: Karhu, Niilo: Poppelilajien määrittäminen varminta talviasuisista puista. 3/1978.
Populus: Karhu, Niilo: Kokonaiskuva poppelin suvusta. 4/1978.
Populus: Poppeliretki huhtikuussa. 1/1979.
Populus: Karhu, Niilo: Berliininpoppeli yleisin Lahdessa. 3/1979.
Populus: Karhu, Niilo: Palsamipoppeli ja ruhtinaanpoppeli tasaveroisena enemmistönä Oulussa. 3/1980.
Populus: Karhu, Niilo: Ruhtinaanpoppeli ja jättipoppeli – eniten käytetyt poppelit Tampereella. 2/1982.
Populus: Karhu, Niilo: Suomen suurimmat poppelit. 4/1982.
Populus: Karhu, Niilo: Lapin suurimmat poppelit. 3/1983.
Populus: Karhu, Niilo: Poppelilajien kestävyys ja käyttö. 1/1984.
Populus: Karhu, Niilo: Helsingissä kasvaa 12 736 poppelia. 1/1986.
Populus: Karhu, Niilo: Pohjois-Saksan poppeleista (Populus). 2/1987.
Populus: Karhu, Niilo: Kartiopoppeli yleisin, laakeripoppeli toisena Joensuussa. 4/1987.
Populus: Sander, Heldur: Kaasanin kirkon poppeli – Tallinnan vanhin vierasperäinen puu. 4/1991.
Populus: Karhu, Niilo: Poppelikartoitusta Kalajoella ja Raahessa. 1/2000.
Populus: Hagman, Max. & Lehtonen, Jukka: Kapeat haavat ja poppelit. 2/2007.
Populus: Uronen, Tapani & Saarinen, Jaakko: Uusia poppeleita puistoihin ja puutarhoihin I. Luonnonkantoja Itä–Aasiasta. 4/2011.
Populus alba: Mäkynen, Aune: Vantaan suuri hopeapoppeli kaadettu. 4/1988.
Populus alba: Suvisaari, Jukka: Sulkavan jättiläiset [Fraxinus, Populus alba]. 4/2010.
Populus balsamifera: Karhu, Niilo: Pienoispalsamipoppeli löytyi Helsingistä. (Populus balsamifera var. michauxii is growing in Helsinki.). 4/1985.
Populus lasiocarpa: Kasvi, Aarno: Wilsoninpoppelin (Populus wilsonii) ja isolehtipoppelin (Populus lasiocarpa) lisäyksestä. 1/1988.
Populus laurifolia: Hyvärinen, Ari: Poppelimenetys Oulussa. 3/2003.
Populus nigra: Sander, Heldur: Myrsky kaatoi Baltian vanhimman ja paksuimman mustapoppelin. 1/2005.
Populus simonii: Sander, Heldur: Tallinnan piiskapoppeleista (Populus simonii ’Fastigiata’) ja niiden pakkasvaurioista. 3/1990.
Populus tremula: Vuoden puu – Årets träd 1996 haapa (Populus tremula). 4/1995.
Populus tremula: Vuoden puu – Årets träd 1996 haapa (Populus tremula). 1/1996.
Populus tremula: Piirainen, Mikko: Haavan (Populus tremula) taksonomiaa. 4/1996.
Populus tremula: Alanko, Pentti: Haapa pallomaiseksi leikattuna. 4/1996.
Populus tremula: Korhonen, Mauri: Haavan mykorritsasienistä . 4/1996.
Populus tremula: Kuusmen, M.: Haavan epifyyttiset jäkälät. 4/1996.
Populus tremula: Karhu, Niilo: Suomen paksuimmat haavat. 4/1996.
Populus tremula: Kiilunen, Soile: Inarin Nanabeljärven triploidi haapa. 4/1996.
Populus tremula: Heikkilä, Risto: Haavan hirvieläintuhoista. 4/1996.
Populus tremula: Laine, Lalli: Mihi haapaa on vihattu?. 4/1996.
Populus tremula: Ranua, Jukka: Miksi haapa kiinnostaa metsäteollisuutta. 4/1996.
Populus tremula: Hagman, Max.: Kokemuksia hybridihaavasta. 2/1997.
Populus tremula: Ahokas, Hannu: Haavan (Populus tremula) kapealatvuksinen muoto luonnonvaraisena Elimäellä. 3/1998.
Populus tremula: Kasvi, Aarno & Laine, Simo: Runkohaapsanen – pylväshaapojen surma?. 4/2005.
Populus wilsonii: Kasvi, Aarno: Wilsoninpoppelin (Populus wilsonii) ja isolehtipoppelin (Populus lasiocarpa) lisäyksestä. 1/1988.
Populus x wettsteinii: Mikola, Jouni: Hybridihaapa. 1/1972.
Prunus: Lagerström, Mikko: Mielenkiintoisen ja monipuolisen Prunus-suvun puut ansaitsevat laajempaa käyttöä. 3/1999.
Prunus: Kasvi, Aarno & Laine, Simo: Kirsikkalehto. 2/2001.
Prunus: Kuosmanen, Mikko & Saarinen, Jaakko: Kirsikoista. 3/2002.
Prunus: Solantie, Juha: Ankara testitalvi hedelmälajikkeille Lepaalla. 3/2008.
Prunus: Lagerström, Mikko & Lähteenmäki, Jussi: Suomen suurin ’Accolade’?. 3/2009.
Prunus armeniaca: Kalska, Esa, Mäkinen, Panu, Saarinen, Jaakko, Kolkka, Kimmo: Persikoista. 3/2002.
Prunus armeniaca: Lindgren, Seppo: Kokemuksia persikoiden ym. kasvattamisesta. 4/2002.
Prunus avium: Rainio, Robert J.: Linnunkirsikka – eräs unhoituksen metsän puista. 2/1975.
Prunus avium: Palokallio, Jarmo: Makeakirsikka on mainettaan parempi. 2/2007.
Prunus avium: Palokallio, Jarmo: Kestävät imeläkirsikat paljastivat salaisuutensa. 2/2008.
Prunus avium: Solantie, Juha: Makeakirsikka, ”kielletty hedelmä”. 2/2011.
Prunus avium: Hæggström, Carl-Adam: Imeläkirsikkakasvusto Espoon Nuijalass. 4/2018.
Prunus cerasus: Lagerström, Mikko: ”Schalininkirsikka” on hapakirsikka. 1/2003.
Prunus cerasus: Palokallio, Jarmo: Kirsikkasato paisuu kestävillä lajikkeilla ja toimivalla pölytyksellä. 2/2009.
Prunus domestica: Solantie, Juha: Risteymäluumut, uusi monimuotoinen ryhmä hedelmätarhaan. 2/2010.
Prunus padus: Vuoden puu – Årets träd 1991 tuomi (Prunus padus). 4/1990.
Prunus padus: Murto, Risto: Vuoden puu – Årets träd 1991 tuomi hägg (Prunus padus). 1/1991.
Prunus padus: Karhu, Niilo: Suomen paksuimmat tuomet (Prunus padus). 2/1991.
Prunus padus: Salmi, Juhani: Tuomen (Prunus padus) ominaisuudet ja käyttö. 3/1991.
Prunus padus: Raatikainen, Mikko: Tuomi pihapuuna. 3/1991.
Prunus padus: Niemelä, Tuomo & Kotiranta, Heikki: Tuomen (Prunus padus) lahottajasienet. 3/1991.
Prunus padus: Väisänen, Rauno & Heliövaara, Kari: Tuomen (Prunus padus) hyönteiset. 4/1991.
Prunus padus: Kotiranta, Heikki & Saarenoksa, Reima: Tuomi – silmiin pistävä puu. Sen orvakat ja käävät. 3/2005.
Prunus padus: Uusitalo, Marja: Metsätuomi (Prunus padus L.) – monimuotoinen luonnonkasvi viherrakentamiseen. Osa I: Metsätuomen tuholaiskestävyys. 3/2005.
Prunus padus: Uusitalo, Marja: Metsätuomi (Prunus padus) – monimuotoinen luonnonkasvi viherrakentamiseen. Osa II: muunteleva metsätuomi. 1/2007.
Pseudotsuga menziesii: Tigerstedt, Peter M. A.: Douglaskuusi [Pseudotsuga menziesii (Mirb.) Franco] 70-vuotias Suomessa. 4/1978.
Pseudotsuga menziesii: Putkonen, Pasi: Puujättiläisen, douglaskuusen (Pseudotsuga menziesii) historiaa ja nykypäivää. 3/1983.
Pterocarya fraxinifolia: Hyvärinen, Ari: Kaukasiansiipipähkinä Oulussa. 4/2017.
Quercus: Alanko, Pentti: Suomessa viljellyt tammet. 3/1986.
Quercus: Hyvönen, Jaakko: Kalifornian tammet. 3/1995.
Quercus: Fagerholm, Juha: Helteinen tammipäivä Kew’ssa (Fagerholm, Juha). 3/2011.
Quercus: Fagerholm, Juha: Kokemuksia Suomessa viljellyistä tammilajeista. 1/2012.
Quercus: Autio, Antti: Niskalan arboretumin uudet istutukset 5. Tammet.. 2/2018.
Quercus robur: Järventausta, Kari: Varsinais-Suomen suurista tammista ja vähän muistakin kookkaista puista. 2/1985.
Quercus robur: Alanko, Pentti: Tammen ja rakentamisen vuosi. 1/1986.
Quercus robur: Kallio, Paavo: Tammi, Varsinais–Suomen maakuntapuu. 1/1986.
Quercus robur: Rainio, Robert J.: Tammen viljely. 1/1986.
Quercus robur: Raatikainen, Mikko: Tammi pihapuuna. 1/1986.
Quercus robur: Alanen, Aulikki & Osara, Matti: Tammen suojelu. 2/1986.
Quercus robur: Hinneri, Sakari: Missä kasvavat eteläisimmät metsätammet?. 3/1986.
Quercus robur: Kotiranta, Heikki: Tammen käävistä. 3/1986.
Quercus robur: Salmi, Juhani: Tammen puuaineen ominaisuudet ja käyttö. 3/1986.
Quercus robur: Alanko, Pentti: Tammen vuoden päättyessä. 4/1986.
Quercus robur: Hämet-Ahti, Leena: Tammen suku. 4/1986.
Quercus robur: Pyykkö, Maire: Tammen puuaineen anatomiaa. 4/1986.
Quercus robur: Rainio, Robert J.: Jyrsijöiden ja hirvieläimien tammelle aiheuttamat tuhot. 4/1986.
Quercus robur: Alanko, Pentti: Tammet (Quercus) postimerkeissä. 4/1987.
Quercus robur: Lindholm, Tapio: Malja tammelle. 3/1988.
Quercus robur: Sander, Heldur: Ruotsin kuninkaan tammi Tallinnassa. 1/1989.
Quercus robur: Luoto, Jukka: Pähkinäpensaan (Corylus avellana) ja tammen (Quercus robur) ravintokäyttö Suomessa esihistoriallisena aikana. 4/1991.
Quercus robur: Karhu, Niilo: Erään tammen tarina. 2/1994.
Quercus robur: Kallio, Tapio K.: Suomen suurin tammi – enää torso. 4/1998.
Quercus robur: Raisio, Juha: Kolmen kruunun tammipolitiikkaa. 3/2002.
Quercus robur: Kiuru, Heikki: Ruissalon tammista ja niiden kovakuoriaisista. 1/2003.
Quercus robur: Kasvi, Aarno: Tammen koristemuotojen jalontaminen. 4/2008.
Quercus robur: Snellman, Mia: Suomen suurimman tammen muistolle. 2/2009.
Quercus robur: Heino, Raimo: Talvinen tammen taimi. 2/2011.
Quercus robur: Väre, Henry & Oja, Seppo: Tammi Ruotsin vallan ajan metsäasetuksissa. 2/2013.
Quercus robur: Väre, Henry: Tammitietoa Turun akatemiasta ja muualtakin. 3/2013.
Quercus robur: Himanen, Katri: Tammenterhojen keruu ja käsittely osataan Tanskassa. 3/2015.
Quercus robur: Helama, Samuli & Halonen, Taneli: Tammen kasvusta napapiirin pohjoispuolella. 4/2015.
Quercus robur: Hæggström, Carl-Adam: Kilon tammet Espoossa. 1/2017.
Quercus robur: Hæggström, Carl-Adam: Tammen paksuuskasvu ja ikä. 2/2018.
Quercus robur: Hæggström, Carl-Adam: Kilon kartanon tammikujanne Espoossa. 3/2018.
Quercus robur: Lehtonen, Jukka, Silander, Veikko, Kiuru, Heikki, Lauharo, K., & Raisio, Juha: Katsaus Suomen paksuimpiin metsätammiin. 4/2018.
Quercus robur: Raisio, Juha: Tammista Viipurin seudulla ja muualla Kannaksella. 4/2018.
Quercus robur: Raisio, Juha & Helama, Samuli: Suomen suurin tammi on kaadettu – uutinen olympiavuodelta. 4/2018.
Quercus robur: Helama, Samuli, Raisio, Juha, Sohar, Kristina ja Läänelaid, Alar: Tammen rinnankorkeusikä ja rungon ympärysmitta. 4/2018.
Quercus robur: Solantie, Reijo: Espoon Vilniemen tukkipuutammisto. 1/2019.
Quercus robus: Alanko, Pentti: Tammet (Quercus) – Vuoden 2012 puusuku. 1/2012.
Quercus rubra: Kuosmanen, Mikko, Fredriksson, Kimmo, Ruotsalainen, Seppo & Saarinen, Jaakko: Missä punatammi menestyy?. 2/2003.
Rhamnus catharctica: Järventausta, Kari & Laine, Unto: Orapaatsama Turussa ja lajin viljelystä Suomessa. 1/1983.
Rhododendron: Tigerstedt, Peter M. A.: Alppiruusujen jalostusta Suomessa. 4/1974.
Rhododendron: Uosukainen, Marjatta: Alppiruusun (Rhododendron sp.) siemenlisäys ja taimikasvatus. 2/1976.
Rhododendron: Uosukainen, Marjatta: Atsaleoilla väriloistoa istutuksiin. 1/1980.
Rhododendron: Alanko, Pentti & Uosukainen, Marjatta: Alppiruusut postimerkeissä. 3/1981.
Rhododendron: Knape, Bo: Sådd- och odlingsförsök med rhododendron i Brödtorp 1953 – 1983. 1/1984.
Rhododendron: Väinölä, Anu: Atsaleoita Suomenkin puistoihin – jalostus alkaa lajiristeytyksillä. 3/1992.
Rhododendron: Knape, Bo: Odlingsförsök med rhododendron på Brödtorp i Pojo. 1/1994.
Rhododendron: Koponen, Aune: Alppiruusuja ja atsaleoita. 1/1999.
Rhododendron: Väinölä, Anu & Jussila, Osmo: Alppiruusujen ja atsaleoiden suku (Rhododendron). 1/1999.
Rhododendron: Tigerstedt, Peter M. A.: Eräitä ajatuksia alppiruusujen jalostuksesta. 1/1999.
Rhododendron: Uosukainen, Marjatta: Ensimmäiset suomalaiset alppiruusulajikkeet. 1/1999.
Rhododendron: Väinölä, Anu: Atsalean jalostuksen kuulumisia. 1/1999.
Rhododendron: Alanko, Pentti: Alppiruusut puutarhakasveina. 1/1999.
Rhododendron: Sinelnikova, Nadezha V. & Firsov, Gennary A: Venäjän Kaukoidän Magadanin alueen alppiruusuista. 1/2006.
Rhododendron: Siuruainen, Mirjami & Kalleinen, Lassi: Ohotanalppiruusu kukki Oulussa. 2/2011.
Rhododendron: Väinölä, Anu & Parkkari, T: Satumaiset puistoatsaleat ’Adalmina’, ’Illusia’, ’Onnimanni’ ja ’Tarleena’. 1/2012.
Rhododendron brachycarpum: Kolkka, Kimmo L.: Vielä mustilanalppiruususta. 4/1999.
Rhododendron brachycarpum ssp. tigerstedtii: Hagman, Max. & Autio, Antti: Mustilanalppiruusun tarina. 1/1999.
Rhododendron brachycarpum ssp. tigerstedtii: Hagman, Max. & Autio, Antti: Mustilanalppiruususta ja Mustilan alppiruusuista. 2/2000.
Rhododendron: Kihlman, Bengt: Två hybrider mellan Ledum och Lapponica rododendron. 1/1999.
Robinia pseudacacia: Suominen, Olavi: Robinia pseudacacia kasvaa Kumlingessa. 4/1984.
Rosa: Kallio, Tapio K.: Tertturuusulajikkeiden valintaan vaikuttavista tekijöistä. 2/1974.
Rosa: Kallio, Tapio K.: Hyviä tertturuusulajikkeita. 1/1976.
Rosa: Hokkanen, Riitta: Mikkelin seudun viljellyt pensasruusut. 4/1988.
Rosa: Tegel, Satu: Puistoarboretumin ruusukokoelma. 2/1995.
Rosa: Tegel, Satu: Meilahden puistoarboretumin pensasruusut. 2/1995.
Rosa: Pimpinella-ruusuja Oulussa. 4/1998.
Rosa: Tegel, Satu: Ruusut (Rosa) – vuoden puusuku 2018. 1/2018.
Rosa: Jaakohuhta, Hannu: Bulgarian matka heinäkuussa 2018. 1/2019.
Rosa: Anttila, Aino: Ruususeminaarissa kuultua. 1/2019.
Rosa: Särkkä, Liisa: Miten leikkoruusu on syntynyt ja kehittynyt aikojen saatossa? . 1/2019.
Rosa: Väre, Henry: Suomen alkuperäisistä ruusulajeista. 1/2019.
Rosa: Ryttäri, Terhi: Kurtturuusu haittakasvina. 1/2019.
Rosa: Juhanoja, Sirkka: Löytöruusut . 1/2019.
Rosa: Joy, Peter: Kotimainen ruusunjalostus. 1/2019.
Rosa: Tegel, Satu: Meilahden arboretumin ruusukokoelman helmet. 1/2019.
Rosa: Palojärvi, Elina: Ruususeuran esittely. 1/2019.
Rubus: Karhunvattutiedustelu. 3/1980.
Rubus: Stenroos, Soili: Karhunvatukat ja niiden viljely. 3/1994.
Salix: Viherä-Aarnio, Anneli: Pajujen käytön ja tutkimuksen vaiheita. 3/1988.
Salix: Söyrinki, Niilo: Kookkaita pajuja Ruovedellä. 3/1988.
Salix: Mustalahti, Aimo: Pajut pölyttäjähyönteisten laidunkasveina. 1/1990.
Salix: Pajujen tunnistamiskurssi Turussa. 1/1991.
Salix: Pohjonen, Veli: Biomassapajun viljelyllä on pitkät perinteet. 3/1994.
Salix: Kiuru, Heikki: Pajut – Vuoden puusuku 2002. 1/2002.
Salix: Uronen, Tapani: Muutama arvoituksellinen paju. 1/2002.
Salix: Tervetuloa pajuseminaariin!. 3/2002.
Salix: Uronen, Tapani : Taigan pajuja. 4/2002.
Salix: Mannerkoski, Ilpo: Pajujen kovakuoriaiset. 4/2003.
Salix: Kotiranta, Heikki & Saarenoksa, Reima: Pajujen käävät ja orvakat. 1/2004.
Salix: Ilén, Pekka: Käsityöpajun viljelyn historiaa ja tuoreita kokemuksia. 1/2004.
Salix: Uronen, Tapani: Pajujen suku Salix – alasuku Salix. Rantojen puut eli halavat, salavat ja jokipaju. 1/2004.
Salix: Saarinen, Jaakko: Riippasalavista ja niiden viljelystã Suomessa. 1/2004.
Salix: Ruotsalainen, Seppo: Kaarnapaju ja sen esiintyminen Suomessa. 2/2004.
Salix: Uronen, Tapani: Vielä kaarnapajuista. 3/2004.
Salix: Heino, Esa: Pajujen esteettisyydestä luonnossa. 1/2006.
Salix: Salmi, Juhani: Tampereen salavat Laukontorilta Pyynikille. 4/2012.
Salix: Uronen, Tapani: Muutama arvoituksellinen paju. 2. 1/2015.
Salix: Heino, Esa & Hytönen, Jyrki: Pajunviljelyn pinta-ala Suomessa vuonna 2015. 1/2016.
Salix : Väre, Henry: Salavien suomenkielisistä nimistä. 3/2004.
Salix alba: Alstedt, M: Töölönlahden hopeapajut kuuluvat kulttuurimaisemaan. 1/2002.
Salix alba: Karhu, Niilo: Siperianpajun tulo Suomeen. 3/2002.
Salix caprea: Heino, Esa: Raidan ominaisuuksia. 2/1983.
Salix caprea: Vuoden puu – Årets träd 1990 raita (Salix caprea). 4/1989.
Salix caprea: Murto, Risto: Vuoden puu – Årets träd 1990 raita sälg (Salix caprea). 1/1990.
Salix caprea: Raatikainen, Mikko: Raita pihapuuna. 1/1990.
Salix caprea: Viherä-Aarnio, Anneli: Raita (Salix caprea) energiapuuna. 2/1990.
Salix caprea: Niemelä, Tuomo & Kotiranta, Heikki: Raita ja sen lahottajat. 3/1990.
Salix caprea: Väisänen, Rauno: Raita ja hyönteiset. 3/1990.
Salix caprea: Salmi, Juhani: Raidan ominaisuudet ja käyttö. 4/1990.
Salix dasyclados: Heino, Esa: Vesipaju ja vannepaju. 3/1982.
Salix euxina: Hämet-Ahti, Leena: Missä Suomessa kasvaa salavaa?. 1/1990.
Salix euxina: Kolkka, Kimmo L.: Terijoensalavan tarina. 2/2002.
Salix euxina: Kolkka, Kimmo L.: Salavalle uusi tieteellinen nimi. 2/2011.
Salix integra: Airamo, S: Hyviä kokemuksia hakuropajusta. 3/2002.
Salix myrsinifolia: Vuokko, Seppo: Mustuvapaju, mainettaan kookkaampi. 1/1989.
Salix myrsinifolia: Söyrinki, Niilo: Lisähavaintoja mustuvapajun (Salix myrsinifolia) koosta. 3/1990.
Salix pentandra: Vuoden puu – Årets träd 1995 halava (Salix pentandra). 4/1994.
Salix pentandra: Murto, Risto: Vuoden puu – Årets träd 1995 halava (Salix pentandra). 1/1995.
Salix pentandra: Ruotsalainen, Seppo: Halava Pohjois-Suomessa. 4/1995.
Salix triandra: Siira, Jouko, Heino, Esa & Pohjonen, Veli: Harvinainen jokipaju (Salix triandra) tulvarantojen vaeltaja . 1/1981.
Salix triandra: Heino, Esa: Huomattavat jokipajukasvustot Tornionjoella. 1/1982.
Salix viminalis: Heino, Esa & Pohjonen, Veli: Koripaju (Salix viminalis) ja sen käytöstä ja esiintymisestä Suomessa. 3/1980.
Salix viminalis: Alanko, Pentti: Mikä on Madeiran koripaju?. 4/2006.
Salix x mollissima: Hämet-Ahti, Leena: Jokipajun ja koripajun risteymä (S.x mollissima) villiytyy Helsingin vuosaaressa. 4/1981.
Salix x vitellina: Saarinen, Jaakko: Myrsky tempaisi keltasalavajätin juuriltaan. 1/2005.
Salix x vitellina: Alanko, Pentti: Keltasalava nostettiin pystyyn ja juurtui hyvin!. 2/2007.
Sambucus: Alanko, Pentti: Suomessa viljellyt seljat (Sambucus). 2/1984.
Sambucus racemosa: Saarinen, Kimmo & Saarinen, Anu: Keltamarjainen terttuselja Imatralla. 3/2016.
Sequoiadendron giganteum: Alanko, Pentti: Tulppaanipuu ja mammuttipetäjä Suomessa ulkona. 4/1983.
Sorbus: Hämet-Ahti, Leena: Pihlajan (Sorbus) suku. 4/1994.
Sorbus: Rihtniemi, Anne: Maiseman pihlajat. 4/1994.
Sorbus aucuparia: Hiltunen, Laura & Kärenlampi, Sirpa: Pihlajia mikrolisäykseen. 2/1989.
Sorbus aucuparia: Salo, Merja: Pihlajan nimestä Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa. 4/1989.
Sorbus aucuparia: Vuoden puu – Årets träd 1994 kotipihlaja (Sorbus aucuparia). 4/1993.
Sorbus aucuparia: Vuoden puu – Årets träd 1994 kotipihlaja (Sorbus aucuparia). 1/1994.
Sorbus aucuparia: Karhu, Niilo: Paksuimmat kotipihlajat. 2/1994.
Sorbus aucuparia: Raatikainen, Mikko: Pihlaja pihapuuna. 2/1994.
Sorbus aucuparia: Alanko, Pentti: Kotipihlajan (Sorbus aucuparia) taksonomiaa. 4/1994.
Sorbus aucuparia: Kuusinen, Mikko: Pihlajan epifyyttiset jäkälät ja sammalet. 4/1994.
Sorbus aucuparia: Väisänen, Rauno & Heliövaara, Kari: Pihlajan hyönteiset. 4/1994.
Sorbus aucuparia: Vänninen, Irene: Pihlajan kasvintuhoojat. 4/1994.
Sorbus aucuparia: Lappalainen, Hanna: Pihlajan fenologisten aineistojen hyödyntäminen ilmastonmuutostutkimuksessa. 4/1994.
Sorbus aucuparia: Tigerstedt, Peter M. A.: Pihlaja – monikäyttöpuuksi metsätalouteemme. 4/1994.
Sorbus aucuparia: Ritavuori, Heikki: Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. 4/1994.
Sorbus aucuparia: Niiniluoto, Maarit: Punertaa marjat pihlajan kuin verta niillä ois eli pihlaja populaarimusiikissa. 4/1994.
Sorbus aucuparia: Alanko, Pentti: Pihlajat (Sorbus) postimerkeissä. 3/1999.
Sorbus aucuparia: Alanko, Pentti: Pihlajat (Sorbus) Vuoden 2009 puusuku. 1/2009.
Sorbus aucuparia: Pietilä, Ilpo, Alanko, Pentti: Pihlaja kelpaa hirvelle. 2/2009.
Sorbus aucuparia: Ahokas, Hannu: Hopeapihlaja, kotipihlajan harmaalehtinen kanta Suomessa. 3/2018.
Sorbus hybrida: Suomenpihlajan istutustapahtuma Helsingissä. 1/1989.
Sorbus hybrida: Hæggström, Carl-Adam: Suomenpihlaja (Sorbus hybrida). 1/1989.
Sorbus hybrida: Murto, Risto: Suomenpihlajametsikkö Vallilaan. 4/1989.
Sorbus hybrida: Häme, Juhana: Suomenpihlaja Tukon juhlapuuna. 4/1989.
Sorbus hybrida: Suomenpihlaja (Sorbus hybrida) viherpuuna. 4/1989.
Sorbus hybrida: Hinneri, Sakari , Laine, Unto & Alho, Kalevi : Suomenpihlaja (Sorbus hybrida) Varsinais–Suomessa. 1/1990.
Sorbus intermedia: Murto, Risto: Vuoden puu – Årets träd 1989 suomenpihlaja oxelrönn (Sorbus hybrida). 2/1989.
Sorbus intermedia: Hinneri, Sakari , Laine, Unto & Alho, Kalevi : Havaintoja ruotsinpihlajasta (Sorbus intermedia) koristepuuna Varsinais–Suomessa. 1/1990.
Sorbus intermedia: Vuoden puu – Årets träd 1999 ruotsinpihlaja (Sorbus intermedia). 4/1998.
Sorbus intermedia: Vuoden puu – Årets träd 1999 ruotsinpihlaja oxel (Sorbus intermedia). 2/1999.
Sorbus intermedia: Hæggström, Carl-Adam: Vuoden 199 puu: Ruotsinpihlaja (Sorbus intermedia). 3/1999.
Sorbus intermedia: Hæggström, Carl-Adam: Ennätyspaksu suotsinpihlaja Ahvenanmaalla. 1/2012.
Sorbus meinichii: Hæggström, Carl-Adam: Kaunopihlaja (Sorbus meinichii s.lat) Suomessa. 4/2007.
Sorbus teodori: Hämet-Ahti, Leena: Teodorinpihlaja – Sorbus teodori. 3/1978.
Sorbus teodori: Inkiläinen, Petri, Jussila, Osmo, Mikola, Jouni & Kokka, Kimmo: Terhoista taimiksi. 2/2003.
Spiraea: Hämet-Ahti, Leena: Pajuangervot – hankala mutta mielenkiintoinen pensasangervoryhmä. 1/1995.
Spiraea betulifolia: Hämet-Ahti, Leena: Koivuangervo ja sen lähisukulaiset. 2/1993.
Syringa: Kolkka, Kimmo L.: Valkokukkaiset syreenit Villosae-ryhmässä. 1/2006.
Syringa: Alanko, Pentti & Tegel, Satu: Syreenit (Syringa) – Vuoden puusuku 2008. 1/2008.
Syringa: Syreeniseminaari. 3/2008.
Syringa: Markkula, Irmeli: Lehtilaikku ja koi syreenin murheena 125. 3/2009.
Syringa: Saarimaa, Timo: Kokemuksia syreenien pistokaslisäyksestä. 4/2009.
Syringa: Ruoff, Eeva: Vanhoja jalosyreenejä. Suomen Puutarhayhdistyksen valikoimia 1900–luvun alkupuolella. 3/2014.
Syringa wolfii: Pshennikova, Ludmila & Firsov, Gennady A: Koreansyreeni Venäjän Kaukoidässä. 1/2007.
Syringa vulgaris: Suominen, Olavi: Pihasyreenin historiasta Suomessa. 3/1986.
Syringa vulgaris: Vuokko, Seppo: Syreenin siementaimia Savonlinnassa. 3/2002.
Syringa vulgaris: Hauta-aho, Laura: Helsingin viheralueilla kasvavista pihasyreenilajikkeista. 4/2006.
Tamarindus indicus: Piippo, Sinikka: Monikäyttöinen tamarindipuu. 1/1993.
Tamarix: Kallio, Tapio K.: Tamariskin menestymismahdollisuuksista Suomessa. 4/1976.
Taxus baccata: Rainio, Robert J.: Maailman pohjoisimmalla marjakuusiesiintymällä. 4/1976.
Taxus baccata: Vuoden puu – Årets träd 1993 marjakuusi (Taxus baccata). 4/1992.
Taxus baccata: Murto, Risto: Vuoden puu – Årets träd 1993 marjakuusi idegran (Taxus baccata). 1/1993.
Taxus baccata: Väisänen, Rauno & Heliövaara, Kari: Marjakuusen (Taxus baccata) hyönteiset. 4/1993.
Taxus baccata: Hæggström, Carl-Adam: Marjakuusi (Taxus baccata). 1/1994.
Thuja: Sander, Heldur & Helimets, T: Öisun kartanon harvinaiset tuijat. 1/2008.
Tilia: Kallio, Tapio K.: Havaintoja puistojemme lehmuksista. 4/1970.
Tilia: Rainio, Robert J.: Suomen korkein lehtipuu Tammisaaressa?. 2/1974.
Tilia: Snellman, Hans G.: En gammal lindalle i Ruovesi. 2/1985.
Tilia: Raatikainen, Mikko: Lehmukset pihapuina. 4/1993.
Tilia: Kiuru, Heikki: Lehmukset (Tilia) – Vuoden 2003 puusuku. 4/2002.
Tilia: Nikkanen, Teijo & Konttinen, Kyösti: Hyvälaatuista siementä lehmuksen geenireservimetsästä. 1/2003.
Tilia: Kolkka, Kimmo L.: ’Delft’, tiivislatvuksinen isolehtilehmus Etelä-Suomeen. 4/2003.
Tilia: Terho, Minna: Lehmuksen käävät ja muut lahottajat. 3/2004.
Tilia: Mustiala, Virpi: Helsingin lehmukset (Tilia) – Helsinkiläinen lehmuslajisto ja sen historiaa. 4/2005.
Tilia: Saarinen, Kimmo: Kaupunkilehmukset eivät hätkähtäneet kuivasta kesästä 2006. 4/2007.
Tilia: Kääntönen, Matti: Kulttuurihistoriallisesti arvokas ”Gaddin lehmus” tuhottu Tampereella. 3/2009.
Tilia: Autio, Antti: Niskalan arboretumin lehmukset. 2/2015.
Tilia americana: Hämet-Ahti, Leena: Amerikanlehmus ja sen risteymät Suomessa. 4/1992.
Tilia amurensis: Kolkka, Kimmo L.: ’Pendamur’ – ”amurinriippalehmus”. 1/2007.
Tilia amurensis: Lehtinen, Seija: Amurinlehmusta on syytä kehua. 3/2014.
Tilia cordata: Hämet-Ahti, Leena: Niinipuu – vuoden puu. 1/1977.
Tilia cordata: Rainio, Robert J.: Niinipuu (Tilia cordata) suomalaisena metsäpuuna. 1/1977.
Tilia cordata: Olkanen, Paavo: Niinipuun (Tilia cordata) esiintymisen ja taloudellisen käytön historiaa Suomessa. 1/1977.
Tilia cordata: Rainio, Robert J.: Niinipuu (Tilia cordata) suomalaisena metsäpuuna II. Niinipuun asema luonnonmetsissä. 2/1977.
Tilia cordata: Söyrinki, Niilo: Niinipuun (Tilia cordata) siemenellisestä uudistumisesta Ruovedellä (62°10″ n). 1/1985.
Tilia cordata: Nummi, Aimo: Metsälehmusesiintymä Lallin asumuksella Köyliössä. 2/1991.
Tilia cordata: Kolkka, Kimmo L.: Tilia cordata ’Greenspire’ – merkittävä, mutta Suomessa harvinainen lehmus. 3/2006.
Tilia cordata: Hæggström, Carl-Adam, Hæggström, Eva & Carlsson, Ralf: Metsälehmus Ahvenanmaalla. 3/2011.
Tilia cordata: Airola, Jukka: Hämeen metsälehmukset. 2/2016.
Tilia cordata: Junnola, Kari: Järeä metsälehmus Anjalassa. 4/2018.
Tilia tomentosa: Lindén, Leena : Hopealehmus (Tilia tomentosa Moench) Tampereella. 3/2003.
Tilia x europaea: Ykspetäjä, Tapio: Siivosenlehmus Hämeenlinnassa. 1/2018.
Tilia x flaccida: Hyvärinen, Ari: Komealehmus (Tilia x flaccida) Oulussa. 3/2004.
Tilia x flaccida: Kolkka, Kimmo L.: Komealehmus – uudehko puututtavuus Suomessa. 3/2007.
Tlia cordata: Heino, Esa: Suomen pohjoisimmat luontaiset niinipuuesiintymät. 4/2006.
Toxicodendron: Uotila, Pertti: Myrkkysumakit. 3/1992.
Ulmus: Erkamo, Viljo: Pälkäneen, Hauhon ja Tuuloksen jalavista. 1/1979.
Ulmus: Uotila, Pertti: Suomen jalavat. 2/1979.
Ulmus: Hagman, Max.: Jalavan siementuotannosta ja kasvatuksesta. 2/1979.
Ulmus: Uotila, Pertti: Jalavan suku sekä lehto- ja vuorijalavan taksonomia. 1/1997.
Ulmus: Tolonen, Mirjami: Jalavan levinneisyyshistoria ja jääkauden jälkeiset ilmaston vaihtelut. 1/1997.
Ulmus: Kiema, Sami & Niemelä, Tuomo: Jalavanpakuri (Inonotus ulmicola), vanhojen puistojalavien lahottaja. 2/2004.
Ulmus: Jarva, T., Alanko, Pentti: Jalavien ja muiden jalopuiden oikea leikkausajankohta. 3/2004.
Ulmus: Kasvi, Aarno & Rainio, Robert J.: Onko jalavien aikakausi Suomessa ohi?. 1/2011.
Ulmus: Raisio, Juha: Vuoden puusuku 2020, Ulmus – jalavat. 4/2019.
Ulmus glabra: Alanko, Pentti: In memoriam – riippajalava (Ulmus glabra ’Pendula’ ) Helsingissä pääsiäisenä 1982. 2/1982.
Ulmus glabra: Vuoden puu – Årets träd 1997 vuorijalava (Ulmus glabra). 4/1996.
Ulmus glabra: Vuoden puu – Årets träd 1997 vuorijalava alm (Ulmus glabra). 1/1997.
Ulmus laevis: Uotila, Pertti: Kynäjalava – vuoden puu 1979. 1/1979.
Ulmus laevis: Salmi, Juhani: Kynäjalavan puuaine ja käyttö. 3/1979.
Ulmus laevis: Erkamo, Viljo: Kynäjalavan esiintymisestä läntisellä Karjalan Kannaksella. 3/1979.
Ulmus laevis: Erkamo, Viljo: Kynäjalava alkuperäisenä Helsingin Tuomarinkylässä. 3/1979.
Ulmus laevis: Erkamo, Viljo: Onko kynäjalava Suomen harvinaisin jalopuu ?. 4/1979.
Ulmus laevis: Järventausta, Kari & Laine, Unto: Kynäjalava (Ulmus laevis) luontaisena ja Viljeltynä turun seudulla. 4/1987.
Ulmus laevis: Uotila, Pertti: Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan suuren kynäjalavan haara romahti. 4/1987.
Ulmus laevis: Rainio, Robert J.: Ruissalon kynäjalava on taatusti luontainen. 1/1988.
Ulmus laevis: Järventausta, Kari & Laine, Unto: Kynäjalavan alkuperäisyydestä Ruissalossa. 1/1988.
Ulmus laevis: Rainio, Robert J.: Vielä kerran Ruissalon kynäjalavan alkuperästä: Onko Varsinais–Suomessa sitten lainkaan luontaista kynäjalavaa?. 2/1988.
Ulmus laevis: Uotila, Pertti: Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kynäjalavajätti In memoriam. 4/1988.
Ulmus laevis: Uotila, Pertti: Kynneppääluokki. 2/1997.
Ulmus laevis: Uotila, Pertti: Mitä kuuluu kynäjalavalle?. 4/2000.
Ulmus laevis: Rainio, Robert J.: Ennen tuntematon kynäjalavalöytö Turun Ruissalossa (R. Rainio). 3/2008.
Vaccinium myrtillus x vitis-idaea: Lehmushovi, Aaro: Mustikan ja puolukan risteytymä Suomessa. 4/1981.
Vaccinium myrtillus x vitis-idaea: Hokkanen, Hannu, Lehmushovi, Aaro, Hiirsalmi, Heimo: Mustikan ja puolukan risteymän Porin kasvupaikka laajentunut. 3/1994.
Vaccinium oxycoccos: Luukkanen, Olavi: Karpalo – puuvartisista pienimpiä. 3/1972.
Viburnum: Alanko, Pentti: Suomessa viljellyt heisilajit (Viburnum). 4/1980.
Viscum album: Kasvi, Aarno: Misteli Turun poppeleissa. 3/2016.
Viscum album: Federley, Björn: Misteli Paraisissa. 1/2017.
Viscum album: Kasvi, Aarno, Issakainen, Jouni, Poutanen, Tiina, Laine, Joska, Ranta, Hanna, Teerimäki, Hemmo: Mistelistä lisää. 1/2018.
Vitis: Hämet-Ahti, Leena: Viiniköynnökset ja hopeaviinit Suomessa. 3/1993.
Vitis: Ruoff, Eeva: Elsa Beata Wrede ja viiniköynnösten viljely. 1/2019.
Vitis vinifera: Rautanen, Juha: Viiniköynnös villinä Helsingissä. 4/1977.
Vitis vinifera: Rautanen, Juha: Aitoviinin tarinalle jatkoa. 2/2003.
Vitis vinifera: Silander, Veikko: Sveitsissä viinirypäleitä keräämässä. 4/2007.
Wollemia nobilis: Stenroos, Soili: ”Wollemimänty” ja esihistoriallinen koppisiemeninen – mullistavia kasvilöytöjä Australiasta. 1/1995.
Yucca: Piippo, Sinikka: Lounaisen Pohjois-Amerikan luonnonvaraisia hyötykasveja. Jukat (Yucca). 1/1995.
Ziziphus jujuba: Piippo, Sinikka: Jojobasta ja sen käytöstä. 2/1995.