Dendrologian seura järjestää vuoden puusukua (Malus) käsittelevän seminaarin Helsingissä Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) salissa 104 perjantaina 3.12.2010 kello 10-16. Tilaisuudessa kuultiin esitelmät seuraavista aiheista:
Henry Väre: Omenan taksonomia
Kristiina Antonius: Omenoiden geenipankki
Meeri Saario: Lohjan Fruticetum
Anssi Krannila: Vanhat omenalajikkeet
Kalju Kask: Omenapuiden jalostus Virossa
SYYSKOKOUS 3.12.2010
Dendrologian seuran syyskokous pidetään
Samassa paikkaa heti seminaarin jälkeen (16.15-17.00) pidetään Dendrologian seuran syyskokous. Syyskokouksen esityslista:
1. Kokouksen avaus.
2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
5. Päätetään varsinaisten ja kannattajajäsenten sekä kerhojen jäsenmaksut seuraavaksi toimintavuodeksi.
6. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio.
7. Valitaan hallituksen puheenjohtajaa.
8. Valitaan hallituksen uudet jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle.
9. Muut asiat.
10. Kokouksen päättäminen.
Tervetuloa!
Dendrologian Seura järjestää omenapuu-kävelyn lauantaina, 29. toukokuuta Lauttasaaren Isokaarella kello 14-15:30. Kokoontuminen Lauttasaaren Isokaaren Länsiväylän puoleisessa päässä! Lisätietoa Vuoden puusuku: omenapuut -esittelyssä.
Kirja välittää puutarhanystävälle Mustilan runsasta antia paitsi elämysten, myös tiedon muodossa. Se sisältää yli sadan kiinnostavan, Arboretumissa menestyvän kasvin lyhyen esittelyn. Joukossa on lukuisia Suomessa harvoin tavattavia lajeja, niin puita ja pensaita kuin perennojakin.
Mustilan ystävien kirjaan voi tutustua Mustilan nettisivuilta ja tilata täältä. . Dendrologian Seuran jäsenille kirja on tarjolla jäsenetuhintaan.
Dendrologian Seuran vuoden 2010 ulkomaanretki suuntautuu pohjoisen jylhiin maisemiin. Tutustumme metsänraja- ja tunturikasvillisuuteen Kilpisjärvellä ja Ruotsin Abiskossa sekä golf-virran ja mereisyyden vaikutuksiin Pohjois-Norjassa viikon ajan.
Kilpisjärvi on Suomen ja Abisko Ruotsin tunnetuin kalkista hyötyvän tunturikasvillisuuden keskittymä. Kummallakin paikkakunnalla on pitkä historia luonnontieteellisen tutkimuksen ja retkeilyn kohteina. Tromssassa on maailman pohjoisin kasvitieteellinen puutarha, siellä on laajat kokoelmat alpiinisia lajeja niin pohjoiselta kuin eteläiseltä pallonpuoliskolta. Myös rhodoja on runsaasti. Pohjois-Norjassa laajalle levinnyt jättiputki (Heracleum laciniatum) tunnetaan nimellä tromsanpalmu. Harstadin lähellä olevan taimitarhan (www.draglandplanteskole.no) lajiluettelo kuvaa hyvin, miten mereisyys vaikuttaa puuvartisten kasvien menestymiseen.
