Aila Tarvainen
Vuoden 2004 puuvartissuku
Kevääseen kuuluu sipulikukkien ohella kirsikoiden ja tuomien kukinta. Kevät ei ole kevät ilman tuomen kukintaa ja tuoksua. Prunus-suku, johon kirsikat ja tuomet kuuluvat on valittu kuluvan vuoden puusuvuksi. Sukuun kuuluvat myös luumut ja mantelit.
Prunus-suvun lajeista meille tutuin luonnonvarainen metsätuomi (Prunus padus) ja sen alalaji pohjantuomi (P. padus ssp. borealis) ovat kestäviä koko maassa. Tuomien kukinta verhoo valkoiseen huntuunsa laajalti maamme maisemaa alkukesästä. Kukinnan jälkeen voivat tuomenkehrääjäkoit ilmaantua joskus tehden puista aavemaisia. Koiden harsot ovat ohimenevä ilmiö, mikä ei saisi aiheuttaa tuomien kaatamista myöskään asunto- ja puistoalueilta. Tuomen vaaleanpunakukkainen lajike purppuratuomi (P. padus ’Colorata’) on yleistynyt istutuksissa ja se menestyy I—V -vyöhykkeillä.
Puisto- ja puutarhaistutuksissa suositeltavia tuomia ovat myös virginiantuomi (P. virgianana), rusotuomi (P. virginiana ’Schubert’), tuohituomi (P. maackii) ja kiiltotuomi (P. serotina).
Monen kotipihan ilona ovat syötävät hapankirsikat (P. cerasus) ja luumut (P. domestica). Lajikkeet ’Varjomorelli’ ja ’Isokuulasmarja’ ovat varmasti monille tuttuja. Luumulajikkeita, kuten ’Victoria’, ’Sinikka’, ’Yleinen Keltaluumu’ kasvaa monella kotipihalla. Kriikuna (P. domestica ssp. insititia) on tuttu viljelyjäänne ja -karkulainen asuntojen lähellä. Näitä puita voi istuttaa pienemmällekin pihalle. Hapankirsikasta, luumuista ja kriikunoista on saatavilla maatiaislajikkeita, joiden käyttö on erittäin suositeltavaa.
Koristekirsikoista yleisimmin istutettuina näkee valkokukkaista pilvikirsikkaa (P. pensylvanica) ja vaaleanpunakukkaista rusokirsikkaa (P. sargentii). Myös kerrannaiskukkaisia japanilaisia kirsikkalajikkeita on tarjolla taimimyynnissä, mutta ne menestyvät meillä huonosti.
Prunus-sukuun kuuluu myös pensaita. Oratuomi (P. spinosa) kasvaa meillä luonnonvaraisena vain Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa. Istutettuina näkee jonkin verran ruusumantelia (P. triloba) ja kääpiömantelia (P. tenella). Kääpiömantelin omajuurisia pensaita löytyy vanhoista pihoista Etelä-Suomesta. Istutuksissa on viime aikoina tullut suosioon maanpeitekasvina hietalamokirsikka (P. pumila var. depressa). Parhaimmillaan tämän suvun puiden kukinta on aurinkoisella paikalla. Hyvä kasvualusta ja pienilmasto on varsinkin arempien lajien menestymisen edellytys. Tuomet eivät ole vain kevään airueita. On syytä mainita myös monien lajien koristeelliset, osalla lajeista syötävät hedelmät, kaunis kasvutapa ja kaunis syysväri.
Prunus-suvun lajeista on ollut jo aiemmin laaja ja mielenkiintoinen kirjoitus ”Kirsikkalehdot” Sorbifoliassa 2/2001, kirjoittajina Arno Kasvi ja Simo Laine.
Julkaistu Sorbifoliassa 1/2004