Pentti Alanko
Vuoden 2005 puuvartissuku
Aiemmin Dendrologian Seura nimesi vuosittain jonkun kotimaisen puulajin Vuoden puuksi ja julkaisi siitä samalla komean julisteen. Kun kotimaiset puut tulivat kaikki vuorollaan tällä tavoin esitellyksi, Seura on vuodesta 2000 lähtien valinnut Vuoden puusuvun. Vuoden 2005 puusuku on vaahterat (Acer).
Vaahteroiden sukuun kuuluu noin 200 puu- ja pensaslajia, jotka ovat kotoisin pohjoiselta pallonpuoliskolta. Meillä sukuun kuuluu ainoa luonnonvarainen vaahteramme, metsävaahtera (Acer platanoides). Se on yksi suosituimpia piha- ja puistopuitamme ja oli Vuoden puu 1982. Se kasvaa harvinaisena lehtokasvina Etelä-Suomessa. Useimmat esiintymät ovat kuitenkin alkuaan viljellyistä puista kylväytyneitä. Metsävaahtera, jota yleensä kutsutaan vain vaahteraksi, lisääntyy helposti kylväytymällä. Vanhojen puistojen ja asutuskeskusten liepeillä sitä näkee usein villiytyneenä.
Niin metsävaahtera kuin vaahterat yleensäkin ovat suosittuja koristekasveja sirojen lehtiensä takia, jotka saavat useimmiten myös komeat syysvärin. Metsävaahteralla syysväritys on tavallisesti kirkkaan keltainen, mutta Suomessa toiseksi yleisimmin kasvatetulla mongolianvaahteralla (A. ginnala) komean punainen.
Suomessa kasvatettu vaahteralajisto on hämmästyttävän suppea. Edellä mainittujen metsä- ja mongolianvaahteran lisäksi näkee yleensä kasvatettavan vain saarni- (A. negundo) ja tataarivaahteraa (A. tataricum), joskus myös puna- (A. rubrum) ja hopeavaahteraa (A. saccharicum). Meillä voisi kasvattaa huomattavasti laajempaa valikoimaa, sillä jo Suomen puu- ja pensaskasviossa mainitaan 18 ainakin eteläisimmässä Suomessa menestyvää lajia ja näistä vielä 13 lajiketta.
Viljeltyä vaahteralajistoamme olisikin syytä monipuolistaa ottamalla viljelyyn vaahteroita, joista meillä on saatu hyviä kokemuksia muun muassa Mustilan arboretumissa. Viime vuosikymmenen aikana on Suomeen tuotu Pohjois-Aasiasta ja -Amerikasta useita vaahteralajeja, joista odotetaan saatavan uusia viljelynarvoisia koristepuita ja -pensaita. Silti emme voi kasvattaa läheskään sitä määrää erilaisia vaahteroita kuin Keski-Euroopassa, jossa on viljelyssä noin 400 erilaista vaahterataksonia.
Julkaistu Sorbifoliassa 1/2005